• Neutech

Viimeksi päivitetty; 31.8.2008

Uusittu Ylikellotus FAQ käsittelee lähinnä ylikellotukseen liittyviä asioita yleiseltä kannalta. Ylikellotus FAQ:ssa esiintyy hyvin vähän "yhteen tiettyyn osaan" liittyvää materiaalia. Tämä johtuu pitkälti standardien puutteesta erityisesti BIOS:n osalta. Oppaan tarkoituksena onkin kertoa ylikellotuksen perustermit ja auttaa ymmärtämään perusasiat ylikellotuksesta. Tarkempia ohjeita tiettyjen osien ylikellotukseen löytyy usein kyseisiin tuotteisiin keskittyneiltä keskustelupalstoilta tai erilaisten hakukoneiden kautta.

Tässä vaiheessa sanottakoon ettei kirjoittaja ota mitään vastuuta oppaan tietojen oikeellisuudesta tai oppaan tietojen mukaan toimisen seurauksena rikkoontuvista osista.

Virheistä/puutteista voi ilmoittaa esim tätä kautta.

Sisällysluettelo

OC0000 - Johdanto

OC1000 - Prosessorien ylikellotuksen perusteet

OC2000 - Jännitteet

OC3000 - Prosessorien kerroinlukot

OC4000 - Prosessorien rakenne

OC5000 - Dual Core-/Quad Core-/Hyper Threading -prosessorit

OC6000 - Väylätaajuus eli FSB

OC7000 - Lämpötilat

OC8000 - Jäähdytyssiilit

OC9000 - Tuulettimet

OC10000 - Näytönohjaimet

OC11000 - Lämpötahnat

OC12000 - Kannattavin ylikellotustapa

OC13000 - BIOS

OC14000 - Nopeutta rajoittavat asiat

OC15000 - Prosessorien välimuistit + nopeusarviointi

OC19000 - Osien hajoaminen, takuu ja palautusoikeus

OC0000 - Johdanto

Viimeksi päivitetty: 15.8.2007

Johdannossa yleistä asiaa komponenttien valmistukseen ja markkinointiin liittyen.

Prosessorien valmistuksesta ( Pätee tietyiltä osin myös näytönohjainpiireihin )

- Nykyisin suosituimmassa valmistustavassa prosessoriytimet valmistetaan piikiekolle. Yhdelle piikiekolle mahtuu monesti satoja tai kymmeniä prosessoriytimiä.

- Kiekolta leikataan ytimet irti, testataan, lisätään mahdolliset ulkoiset välimuistit, lisätään ytimen ympärille tarvittavat lisäosat ja monen vaiheen kautta saadaan valmis prosessori.

- Yleensä samalta piikiekolta löytyy "hyviä", "huonoja" sekä täysin toimimattomia prosessoriytimiä. Monissa tapauksissa kiekon reunalla sijaitsevat prosessorit ovat "huonompia" yksilöitä. Toimimattomat yksilöt hylätään tai niistä poistetaan/huononnetaan ominaisuuksia.

- Olennaista on se, että samalta piikiekolta saatujen prosessoriytimien laaduissa on eroja. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että paremmat yksilöt kestävät korkeampia kellotaajuuksia kuin huonommat yksilöt samoissa olosuhteissa.

- Jossakin valmistusvaiheessa prosessori testataan ja siten voidaan tehdä melko pitkälti johtopäätökset kyseisen yksilön hyvyydestä. Eli kuinka korkealla kellotaajuudella sen voi olettaa toimivan tietyissä olosuhteissa.

- Siten on mahdollista, että saman rakenteen omaavat kaksi prosessoriyksilöä ovat samalta kiekolta, vaikka toista myydään huomattavasti kalliimmalla hinnalla ja kenties paremmin ominaisuuksin.

Prosessorien myynti kellotaajuudella XXX

- Käytännössä aina samaan rakenteeseen perustuvien prosessorien hinnat nousevat ylöspäin niiden (myynti)kellotaajuuden kasvaessa.

- Tämä ei läheskään aina päde, jos prosessoreissa on rakenteellisia eroja.

- Koska kahden samalta piikiekolta saadun prosessoriytimen valmistus maksaa käytännössä saman verran ( Edellyttäen pakkaus ja muut asiat ovat yhtä kalliita suorittaa ), valmistajan kannattaa joskus myydä prosessoria huonommin speksein ( Esim alhaisempi kellotaajuus ) kuin mihin kyseinen yksilö helposti pystyisi. Tässä tulee tietenkin rahallista tappiota, mutta jos vaihtoehtona on markkinaosuuden menettäminen tai muuta vastaavaa, se voi olla kokonaisuutena kannattavaa.

- Monissa tapauksissa prosessoria hidastetaan tarkoituksella. Erityisesti halpaprosessoreita pyritään hidastamaan tarkoituksella, jotta ne olisivat tarpeeksi paljon hitaampia kuin kalliimmat mallit ( Ja kuluttajat ostaisivat kalliimpia malleja ).

- Kannattaa myös muistaa, että jotakuinkin tehokkaiden PC-yhteensopivien prosessorien markkinoita hallitsee tällä hetkellä kaksi yhtiötä; Intel ja AMD. Kyseisten yhtiöiden yhteenlaskettu markkinaosuus on yli 90 prosenttia.

Kellotaajuus

Ylikellotuksessa ehkä yleisimmin esiintyvä termi on kellotaajuus. Eri komponenttien yhteydessä kellotaajuudella on erilaisia vaikutuksia ja tietyssä mielessä myös määritelmiä. Hyvin karkeasti voidaan sanoa ylikellotuksen pohjautuvan komponenttien kellotaajuuksien nostamiseen koska komponentin kellotaajuutta nostettaessa sen toiminta teoriassa nopeutuu.

Miksi ylikellottaa?

Ylikellottamalla voidaan usein saada osat toimimaan nopeammin. Avainsana onkin nopeus, jos ylikellotuksessa ei saada nopeusetua verrattuna lähtötasoon, se on varsin turhaa ylikellotusta.

OC1000 - Prosessorien ylikellotuksen perusteet

- Käytännössä kaikissa PC-yhteensopivissa prosessoreissa prosessorin kellotaajuus määritellään kaavalla; Kellotaajuus = Väylätaajuus * Kerroin

- Täten kertoimen nostaminen nostaa prosessorin kellotaajuutta. Kellotaajuuden nousu riippuu väylätaajuuden suuruudesta. Jos esim väylätaajuus on 200 MHz, niin kertoimen nosto 1 yksiköllä ( Esim 5 -> 6 ) nostaa prosessorin kellotaajuutta 200 MHz. Jos väylätaajuus on 220 MHz, niin kertoimen nosto 1 yksiköllä ( Esim 5 -> 6 ) nostaa prosessorin kellotaajuutta 220 MHz. Jos kerrointa nostetaan kahdella yksiköllä ( Esim 5->7 ), prosessorin kellotaajuus nousee 400 MHz:n verran jne.

- Kertoimen laskeminen vastaavasti laskee prosessorin kellotaajuutta. Esim väylätaajuuden ollessa 100 MHz, prosessorin kertoimen laskeminen yhdellä yksiköllä ( Esim 6->5 ) laskee prosessorin kellotaajuutta 100 MHz:n verran. Jos kerrointa lasketaan kahdella yksiköllä ( Esim 6->4 ), prosessorin kellotaajuus laskee 200 MHz:n verran jne.

- Väylätaajuuden muutos vaikuttaa vastaavasti prosessorin kellotaajuuteen. Esim kertoimen ollessa 10 ja väylätaajuuden ollessa 200 MHz, prosessorin kellotaajuus on 2000 MHz. Jos väylätaajuus nostetaan 210 MHz:n, prosessorin kellotaajuus nousee 2100 MHz:n.

- Jos muutetaan sekä kerrointa että väylätaajuutta, alussa mainittu kaava pätee. Esim kerroin 12 ja väylätaajuus 133.33 MHz tekee 1600 MHz. Jos kerroin muutetaan arvoon 10 ja väylätaajuus arvoon 160 MHz, prosessorin kellotaajuus on jälleen 1600 MHz.

OC2000 - Jännitteet

Viimeksi päivitetty: 14.7.2008

Jännitteiden säätäminen on valmistajien kannalta helpohko tapa joko vähentää lämmöntuottoa tai auttaa osaa kestämään suurempia nopeuksia. Useissa tapauksissa loppukäyttäjä voi vastaavalla tavalla vaikuttaaosan ominaisuuksiin jännitettä säätämällä.

Valikko

OC2100 - Jännitteet; Periaate

OC2110 - Jännitteet; Vakiojännite

OC2200 - Jännitteet; Nostamisen hyödyt

OC2250 - Jännitteet; Nostamisen haitat

OC2300 - Jännitteet; Jännitteiden säätäminen

OC2100 - Jännitteet; Periaate

Ylikellottajan kannalta tärkeimmissä tietokoneosissa pätee pitkälti sama periaate. Osien suorituskyky on riippuvainen sähkösignaalien luotettavasta siirtymisestä paikasta toiseen. Nykyisissä tietokoneissa ei juuri ole käytössä suprajohdetekniikkaa (=sähkö siirtyy paikasta toiseen ilman vastusta), joten osa sähköstä muuttuu lämpöenergiaksi. Jotta saadaan sähkösignaali kulkemaan lähtöpisteestä loppupisteeseen, liian suuri osa sähkösignaalista ei saa muuttua lämmöksi.

OC2110 - Jännitteet; Vakiojännite

Osien valmistajat kertovat (="speksaavat") lähes poikkeuksetta myymilleen piireille ns. vakiojännitteen (eng esim Default Voltage). Vakiojännite on eräällä tavalla valmistajan lupaus; osan pitäisi toimia vakioasetuksilla kun käytössä on vakiojännite. Osa voi toimia vakiojännitettä pienemmälläkin jännitteellä, koska yleensä vakiojännite on suurempi kuin pienin toimintaan vaadittu jännite. Osissa on paljon yksilöllisiä eroja, joten vakiojännitettä ei kannata määritellä parhaiden yksilöiden mukaan. Jos tarkoitus ei ole ylikellottaa eikä alikellottaa, kannattaa yleensä käyttää vakiojännitettä. Ylikellottajan kannalta vakiojännite kertoo lähinnä tason josta jännitettä aletaan nostamaan.

OC2200 - Jännitteet; Nostamisen hyödyt

Syötettäessä osalle suurempaa jännitettä, sähkösignaalit pystyvät varmemmin kulkemaan lähtöpisteestä loppupisteeseen. Nykyisin suosituimmassa ylikellotustavassa osan kellotaajuutta nostetaan. Tämä taasen nostaa vaadittavien sähkösignaalien määrää ja laatua josta suorana seurauksena osalle täytyy syöttää suurempaa jännitettä. Täten jännitettä nostamalla osa saattaa kestää suurempaa kellotaajuutta. Pelkästä jännitteennostosta ei yleensä ole hyötyä, lisäksi kannattaa nostaa osan kellotaajuutta.

OC2250 - Jännitteet; Nostamisen haitat

Suorin seuraus osan käyttöjännitteen nostamisesta on osan lämmöntuoton suureneminen. Suurempi lämmöntuotto vaatii yleensä parempaa jäähdytystä ja lisäksi vaikeasti jäähdytettävien, eräänlaisten "hotspottien" (= "pieni alue osassa kuumenee huomattavasti enemmän kuin ympäröivät alueet"), määrä voi lisääntyä. Lisäksi jännitteen nostaminen saattaa huonontaa osan käyttöikää radikaalisti.  Huonoista puolista huolimatta käyttöjännitteen säätö on ylikellottajalle tärkeä työkalu.

Jos osalle syöttää korkeampaa käyttöjännitettä, osa useimmiten pystyy toimimaan suuremmalla nopeudella. Siten jännitteen nostaminen antaa mahdollisuuden virittää prosessoria / näytönohjainpiiriä / muisteja jne toimimaan nopeammin ja/tai suuremmalla kellotaajuudella. Tosin liian suuri jännitteen nostaminen voi aiheuttaa erinäisiä ongelmia, eli loputtomasti jännitteen nostaminen ei auta.

OC2300 - Jännitteet; Jännitteiden säätäminen

Osan käyttöjännitettä voi joissakin tapauksissa säätää ohjelmallisesti, kts #ohjelmalistaus, tai esim #BIOS:sta. Hankalampia tapoja ovat ns. volttimodit, joiden toteutus on osakohtaista.

OC3000 - Prosessorien kerroinlukot

Viimeksi päivitetty: 14.7.2008

Nykyisin monissa prosessorissa kerroin on lukittu ja siten ylikellotus täytyy tehdä nostamalla väylätaajuutta.

Valikko

OC3010 - Kerroinlukot; Syy kerroinlukon käyttämiseen

OC3100 - Kerroinlukot; AMD

OC3110 - Kerroinlukot; Murrettavat kerroinlukot Slot A

OC3120 - Kerroinlukot; Murrettavat kerroinlukot Socket A

OC3130 - Kerroinlukot; Socket 754 / Socket 939 / Socket AM2

OC3140 - Kerroinlukot; Athlon64 FX-sarja

OC3200 - Kerroinlukot; Intel

OC3300 - Kerroinlukot; Poikkeukset

OC3010 - Kerroinlukot; Syy kerroinlukon käyttämiseen

Prosessorien kerroinlukkojen tarkoituksena on estää halpojen prosessorien myyminen ylikellotettuna ja tietenkin kalliimmalla hinnalla. Tämä on nykyisinkin mahdollista, mutta jos kerroin on lukittu, niin prosessorin normaalia korkeamman väylätaajuuden ja/tai liian pienen kertoimen huomannee melko helposti.

OC3100 - Kerroinlukot; AMD

AMD aloitti kerroinlukon laittamisen prosessoreihinsa huomattavasti myöhemmin kuin Intel. Ensimmäinen jotakuinkin pitävästi kerroinlukittu prosessori tuli massamarkkinoille vuoden 2003 loppuvaiheessa.käytännössä kaikki AMD:n prosessorit, jotka olivat vanhempia kuin AMD Athlon 500 (K6-3, K6-2, K6 ja vanhemmat), olivat kerroinlukitsemattomia.

OC3110 - Kerroinlukot; Murrettavat kerroinlukot Slot A

AMD Athlon Classic-prosessorin kerroinsäätöihin pystyi vaikuttamaan ns "Gold Fingers"-pinneihin vaikuttamalla. Tähän kehitettiin useita "työkaluja", joista käytettiin yleisnimitystä Goldfinger.

OC3120 - Kerroinlukot; Murrettavat kerroinlukot Socket A

AMD:n vaihtaessa Socket A-prosessorikantaan, tule asiasta melkoisen monimutkaista. AMD pyrki järjestämään asiat siten, että emolevyvalmistajat eivät lisäisi emolevyihin kertoimenvaihto-ominaisuuksia. Ei onnistunut ja AMD kehitti hätäratkaisuksi kertoimen säädön / kerroinlukon prosessorien päällä olevien siltauksien avulla. Athlon Thunderbird -prosessoreissa kerroinlukko oli murrettavissa siltauksia yhdistämällä, jopa lyijykynä kelpasi. AthlonXP Palomino -prosessorissa tuli vastaisku ja siltausten väleihin oli laitettu kuoppa. Tällä kertaa murtaminen onnistui rankemmalla sähköäjohtavalla aineella ja tarkoituksena luultavasti olikin tehdä homma sellaiseksi, että siitä varmasti jää selvät jäljet. Tiettyjen Thoroughbred-prosessoreiden tapauksessa kerroinlukon pystyi murtamaan ns Wiretrickillä, joskin monet emolevyt hoitivat asian automaattisesti.

OC3130 - Kerroinlukot; Socket 754 / Socket 939 / Socket AM2

Yleisesti ottaen AMD:n Athlon64-prosessoreissa kerroin on lukittu ylöspäin muttei alaspäin, eli kerrointa voi laskea muttei nostaa. "Väylä ylös, kerroin alas"-temppu siis periaatteessa onnistuu ja tämän lukon tarkoituksena lieneekin edellämainittu #OC3010 - Kerroinlukot; Syy kerroinlukon käyttämiseen. Osa prosessorimalleista, mm BE ("Black Edition") -sarjan prosessorit eivät sisällä kerroinlukkoa.

OC3140 - Kerroinlukot; Athlon64 FX-sarja

Tietyissä Athlon64 FX-sarjan prosessoreissa ei ole kerroinlukkoa. Tämä on jopa järkevää, koska se on kohtalaisen hyvä myyntivaltti ylikellottajien suunnalla ja toisekseen FX-prosessorien todella korkean hinnan vuoksi ylikellotettujen prosessorien myynti tuskin on kannattavaa.

OC3150 - Kerroinlukot; AM2+-prosessorit

Socket AM2+ prosessoreissa BE ("Black Edition") -sarjan prosessorit eivät sisällä kerroinlukkoa.

OC3200 - Kerroinlukot; Intel

Intel testasi kerroinlukkoja aikaisessa vaiheessa. Pentium MMX 166 MHz oli luultavasti ensimmäinen malli, jonka joissakin yksilöissä oli kerroinlukko. Pentium II-prosessorien tullessa markkinoille Intel vielä hieman harjoitteli kerroinlukon toimivuutta käytännössä. Varhaisissa Pentium II-prosessoreissa kerroinlukon saattoi saada pois ja joissakin malleissa sitä ei ollut.

Pentium II 350 oli ensimmäinen Intelin prosessori, jonka kerroinlukkoa ei tiettävästi ole onnistuttu murtamaan. Yhtä tehokas systeemi on löytynyt tämän jälkeen suurimmasta osasta Intelin PC-prosessoreita.

Käytännössä kaikki uudemmat Intelin prosessorit on kerroinlukittu ylöspäin (=kerrointa ei voi nostaa). Poikkeuksena lähinnä tietyt EE-sarjan ( Extreme Edition ) prosessorit. Kertoimen laskeminen tietyssä määrin onnistuu monissa prosessoreissa virransäästöominaisuuksien takia (laskemalla kerrointa prosesosrin kellotaajuus ja samalla lämmöntuotto pienenee).

OC3300 - Kerroinlukot; Poikkeukset

- Valmistajat toimittavat usein yhteistyökumppaneilleen tai nettisivustoille testattavaksi ns Engineering Sample -prosessoreita. Ne ovat yleensä käytännössä vastaavia kuin vähittäismyyntiin tulevat prosessorit, mutta niissä ei ole kerroinlukkoa. Tämä pätee hyvin pitkälle sekä Intelin että AMD:n prosessoreihin. Ymmärrettävästi Engineering Sample -prosessorit ovat usein ylikellottajien suosiossa.

- Joissakin tapauksissa tietyn kerroinlukitun prosessorin "mobiiliversiossa" ( Tarkoitettu kannettaviin tietokoneisiin ) ei ole kerroinlukkoa. Samoin palvelinprosessoreissa saattaa olla usein poikkeuksia. Myös erikoiskäyttöön tarkoitetut prosessorit saattavat tippua tähän kategoriaan.

OC4000 - Prosessorien rakenne

Viimeksi päivitetty: 14.7.2008

Prosessorien lämmöntuotto on kasvanut melkoisesti viime vuosina. Valmistustekniikat ovat kehittyneet, mutta tämä etu on käytännössä syöty nopeammilla ja suuremman lämmöntuoton omaavilla prosessorimalleilla.

Valikko

OC4100 - Prosessorien rakenne; Valmistustekniikka, johdinleveys ja lämmöntuotto

OC4200 - Prosessorien rakenne; Erikoisemmat valmistustekniikat

OC4300 - Prosessorien rakenne; Transistorimäärä ja lämmöntuotto

OC4400 - Prosessorien rakenne; Transistorityypit ja lämmöntuotto

OC4500 - Prosessorien rakenne; Ytimen fyysinen koko

OC4100 - Prosessorien rakenne; Valmistustekniikka, johdinleveys ja lämmöntuotto

Yleensä prosessorin valmistustekniikka ilmoitetaan lyhyesti nanometreinä tai mikrometreinä. Tyyliin 0.09 mikrometriä/mikronia tai 90 nm eli 90 nanometriä. Yleensä parempi (=pienempi) valmistustekniikka vähentää lämmöntuottoa. Esim 0.065 mikronin tekniikalla valmistettu prosessori tuottanee vähemmän lämpöä kuin 0.09 mikronin tekniikalla valmistettu prosessori. Mittayksikkönä on usein johdinleveys, joskin tietyissä tapauksissa prosessorissa voi olla eri valmistustekniikalla valmistettuja kokonaisuuksia.

OC4200 - Prosessorien rakenne; Erikoisemmat valmistustekniikat

Prosessorien valmistustekniikassa käytetään apuna monenlaisia erikoismateriaaleja tai vastaavia. Esimerkiksi viime vuosina kuparitekniikan käyttö on lisääntynyt huimasti ja lähes syrjäyttänyt alumiiniin perustuvan tekniikan. Muita lähiaikojen esimerkkejä Strained Silicon ja Silicon On Insulator ( SOI ).

OC4300 - Prosessorien rakenne; Transistorimäärä ja lämmöntuotto

Yleisesti ottaen suurempi transistorimäärä prosessorissa tarkoittaa suurempaa lämmöntuottoa jota voi kompensoida paremmalla valmistustekniikalla.

OC4400 - Prosessorien rakenne; Transistorityypit ja lämmöntuotto

Monesti suuri transistorimäärä ei tuota lämpöä niin paljon kuin voisi päätellä. Esim L-2 välimuistitransistorit tuottavat usein melkoisen vähän lämpöä suhteessa niiden määrään.

OC4500 - Prosessorien rakenne; Ytimen fyysinen koko

Periaatteessa suuremman lämpöätuottavan alueen jäähdyttäminen on helpompaa kuin pienen, jos lämmöntuotto on yhtä suuri.

OC5000 - Dual Core-/Quad Core-/Hyper Threading -prosessorit

Viimeksi päivitetty: 27.8.2008

Dual Core-, Quad core- ja Hyper Threading -prosessorien ylikellotus ei liiemmin eroa "normaalien" prosessoreiden ylikellotuksesta. Tässä osiossa yleistä katsausta Hyper Threading-, Dual Core- ja Quad core -prosessoreihin sekä prosessorimallikohtaisten erikoisuuksien tarkastelua.

Valikko

OC5100 - Hyper Threading-prosessorit

OC5110 - Hyper Threading-prosessorit; Yleisesti

OC5120 - Hyper Threading-prosessorit; Suorituskyky

OC5130 - Hyper Threading-prosessorit; Ylikellotus yleisesti

OC5200 - Dual Core-prosessorit

OC5210 - Dual Core-prosessorit; Yleisesti

OC5230 - Dual Core-prosessorit; Suorituskyky

OC5240 - Dual Core-prosessorit; Ylikellotus yleisesti

OC5310 - Dual Core-prosessorit; Pentium 4-pohjaiset

OC5320 - Dual Core-prosessorit; Pentium M-pohjaiset

OC5330 - Dual Core-prosessorit; Athlon64-pohjaiset

OC5340 - Dual Core-prosessorit; Core 2-pohjaiset

OC5500 - Quad Core-prosessorit

OC5610 - Quad Core-prosessorit; Core 2 Quad /Core 2 Extreme Quad Core -pohjaiset

OC5620 - Quad Core-prosessorit; AMD Phenom -pohjaiset

OC5100 - Hyper Threading-prosessorit

Tietokoneen moniajo-ominaisuuksia parantamaan tehty ominaisuus, jonka kahden prosessoriytimen käyttö ( #Dual core ) on käytännössä korvannut.

OC5110 - Hyper Threading-prosessorit; Yleisesti

Hyper Threading-prosessoreissa prosessoriytimeen on lisätty ylimääräisiä rekistereitä ja/tai välimuisteja ( Virallisesti prosessorissa on kaksi "CPU Architechtural State":a ), jolloin prosessori teoriassa pystyy paremmin suorittamaan kahta ohjelmasäiettä samanaikaisesti Dual Core-prosessorien tapaan.

OC5120 - Hyper Threading-prosessorit; Suorituskyky

Hyper Threading hyödyntää suorituskyvyn suhteellisen vähän, koska prosessorin varsinaisten laskentayksiköiden määrä ei kasva. Yhden ytimen Hyper Threading-prosessori tunnistuu käyttöjärjestelmän puolelta kahdeksi fyysiseksi prosessoriksi ( Jos käyttöjärjestelmä ei tue HT:ta ) tai yhdeksi fyysiseksi + yhdeksi loogiseksi prosessoriksi ( Jos käyttöjärjestelmä tukee HT:ta ) ja tämän ominaisuuden hyödyntäminen onnistuu samaan tapaan kuin #OC5230 - Dual Core-prosessorit; Suorituskyky.

Jos prosessorissa on useita prosessoriytimiä, HT-prosessori tunnistuu vastaavasti ( 2*ytimien määrä ) fyysiseksi prosessoriksi ( Jos käyttöjärjestelmä ei tue HT:ta ) tai ( 1* ytimien määrä ) fyysiseksi +  ( 1* ytimien määrä ) loogiseksi prosessoriksi ( Jos käyttöjärjestelmä tukee HT:ta ). Esim Dual Core HT; 2*2 fyysistä prosessoria ( Jos käyttöjärjestelmä ei tue HT:ta ) tai 1*2 fyysistä + 1*2 loogista prosessoria ( Jos käyttöjärjestelmä tukee HT:ta ).

OC5130 - Hyper Threading-prosessorit; Ylikellotus yleisesti

Hyper Threadingilla ei tiettävästi ole merkittävää vaikutusta prosessorin ylikellottuvuuteen. Hyper Threadingin disablointi (laittaminen pois päältä) voi kuitenkin joissakin tapauksissa auttaa prosessoria kestämään korkeampia kellotaajuuksia.

OC5200 - Dual Core-prosessorit

Paitsi moniajotehoa, Dual Core-prosessoreilla haetaan suorituskykyetua, koska prosessoriytimien rajat tulevat helposti vastaan.

OC5210 - Dual Core-prosessorit; Yleisesti

Dual Core-prosessoreilla tarkoitetaan prosessoreita, joissa on kaksi prosessoriydintä "yhdessä paketissa". Karkeasti sanottuna Dual Core-prosessori vastaa kahta yhden prosessoriytimen prosessoria, mutta tarvitsee vain yhden prosessorikannan.

OC5230 - Dual Core-prosessorit; Suorituskyky

Jos ohjelmistoa ei ole suunnilteltu hyödyntämään kahta prosessoriydintä, Dual Core-prosessorin suorituskyky on periaatteessa samaa tasoa kuin vastaavalla yhden ytimen prosessorilla. Jos ohjelmisto hyödyntää kahta prosessoriydintä täysin, voidaan teoriassa päästä kaksinkertaiseen suorituskykyyn, käytännössä tästä jäädään hieman myös optimaalisessa tapauksessa. Käyttämällä samanaikaisesti kahta erillistä sovellusta, joita ei ole suunniteltu hyödyntämään kahta prosessoriydintä, voidaan ikäänkuin ensimmäisen ohjelman suoritus antaa "prosessoriytimen 1" hoidettavaksi ja toisen ohjelman suoritus "prosessoriytimen 2" huoleksi. Tällöin teoriassa saadaan molemmat prosessoriytimet hyödynnettyä maksimaalisesti.

OC5240 - Dual Core-prosessorit; Ylikellotus yleisesti

Dual Core-prosessorien ylikellotus on periaatteessa vastaavaa kuin yhden ytimen prosessoreilla. Tosin useimmissa Dual Core-ratkaisuissa molempien prosessoriytimien pitää toimia samalla kellotaajuudella ja tässä tapauksessa "huonommin kellottuva" ydin rajoittaa ylikellottuvuutta.

OC5300 - Dual Core-prosessorit; Jaetut osat

Koska Dual Core-prosessoreissa on kaksi prosessoriydintä, mutta koko paketti on yhdessä prosessorikannassa, lähes poikkeuksetta joitakin asioita/osia on vain yksi kappale kahta prosessoriydintä kohden, kun normaalissa kahden prosessorikannan ratkaisussa voidaan molemmille prosessoreille antaa omat osat.

OC5310 - Dual Core-prosessorit; Pentium 4-pohjaiset

- ( Dual Core-prosessorit; Intel Pentium 4-pohjaiset ) Pentium D, tietyt Pentium Extreme Edition-mallit.

- ( Dual Core-prosessorit; Jaetut osat Intel Pentium 4 ) Prosessoriväylä, muistiväylä.

- ( Dual Core-prosessorit; Jaettujen osien vaikutus Intel Pentium 4 ) Jaettua prosessoriväylää kuluttaa myös muistiväylä. Tämä vaikuttaa suorituskykyyn huonontavasti jonkin verran. Prosessoriytimet kommunikoivat keskenään prosessoriväylän/FSB:n/piirisarjan kautta.

- ( Dual Core-prosessorit; Ylikellotus Intel Pentium 4 ) Molempien prosessoriytimien pitää pystyä toimimaan samalla kellotaajuudella, samoin molempien ytimien L-2 välimuistin.

OC5320 - Dual Core-prosessorit; Pentium M-pohjaiset / Core-pohjaiset

- ( Dual Core-prosessorit; Intel Pentium M-pohjaiset ) Yonah/Core Duo

- ( Dual Core-prosessorit; Jaetut osat Intel Yonah ) Prosessoriväylä, muistiväylä, L-2 välimuisti.

- ( Dual Core-prosessorit; Jaettujen osien vaikutus Intel Pentium M ) Jaettua prosessoriväylää kuluttaa myös muistiväylä. Tämä vaikuttaa suorituskykyyn huonontavasti jonkin verran. Jaetun L-2 välimuistin voi kumpikin prosessoriydin tarvittaessa ottaa kokonaan käyttöönsä.

- ( Dual Core-prosessorit; Ylikellotus Intel Core Duo ) Ei erityisempää kirjoitettavaa toistaiseksi.

OC5330 - Dual Core-prosessorit; Athlon64-pohjaiset

- ( Dual Core-prosessorit; AMD Athlon64-pohjaiset ) Athlon64 X2, tietyt Athlon64 FX-mallit

- ( Dual Core-prosessorit; Jaetut osat AMD Athlon64 ) Prosessoriväylä, muistiväylä, muistiohjain.

- ( Dual Core-prosessorit; Jaettujen osien vaikutus AMD Athlon64 ) Prosessoriväylä on ylimitoitettu eikä käytännössä muodostu pullonkaulaksi. Dual Channel DDR tarjoaa käytännössä lähes tarpeeksi kaistaa kahden prosessoriytimen tarpeisiin. Single Channel DDR-muistiratkaisu voi olla paha pullonkaula. Jaettu muistiohjain rajoittaa muistiratkaisun kahden kanavan DDR:n tasolle, kuten edellä mainitaan.

- ( Dual Core-prosessorit; Ylikellotus AMD Athlon64 ) Molempien prosessoriytimien pitää pystyä toimimaan samalla kellotaajuudella, samoin molempien ytimien L-2 välimuistin.

OC5340 - Dual Core-prosessorit; Core 2-pohjaiset

- ( Dual Core-prosessorit; Intel Core 2-pohjaiset ) Core 2 Duo-sarja

- ( Dual Core-prosessorit; Jaetut osat Core 2 ) Prosessoriväylä, muistiväylä, L-2 välimuisti.

- ( Dual Core-prosessorit; Jaettujen osien vaikutus Intel Core 2 ) Jaettua prosessoriväylää kuluttaa myös muistiväylä. Tämä vaikuttaa suorituskykyyn huonontavasti jonkin verran. Jaetun L-2 välimuistin voi kumpikin prosessoriydin tarvittaessa ottaa kokonaan käyttöönsä. Prosessoriytimet kommunikoivat keskenään L-2 välimuistin kautta.

- ( Dual Core-prosessorit; Ylikellotus Intel Core 2 ) Molempien prosessoriytimien pitää pystyä toimimaan samalla kellotaajuudella, samoin yhteisen L-2 välimuistin.

OC5500 - Quad Core-prosessorit

Quad Core-prosessorit ovat tietyllä tavalla samankaltaisia kuin #Dual Core-prosessorit. Toisaalta, jos Hyper Threading on Dual Coren "lievempi muoto", Quad Core-prosessoreille ei vastaavaa yleisesti löydy.

OC5510 - Quad Core-prosessorit; Yleisesti

Quad Core-prosessoreilla tarkoitetaan prosessoreita, joissa on neljä prosessoriydintä yhdessä paketissa. Karkeasti sanottuna Quad Core-prosessori vastaa neljää yhden prosessoriytimen prosessoria tai kahta kahden ytimen prosessoria, mutta tarvitsee vain yhden prosessorikannan.

OC5530 - Quad Core-prosessorit; Suorituskyky

Jos ohjelmistoa ei ole suunnilteltu hyödyntämään neljää prosessoriydintä, vaan esimerkiksi kahta, Quad Core-prosessorin suorituskyky on periaatteessa samaa tasoa kuin vastaavalla kahden ytimen ytimen prosessorilla. Jos ohjelmisto tukee vain yhtä prosessoria, suorituskyky ei juurikaan eroa vastaavasta yhden ytimen prosessorista. Jos ohjelmisto hyödyntää neljää prosessoriydintä täysin, voidaan teoriassa päästä nelinkertaiseen suorituskykyyn,käytännössä tästä jäädään hieman myös optimaalisessa tapauksessa. Käyttämällä samanaikaisesti neljää erillistä sovellusta, joita ei ole suunniteltu hyödyntämään yhtä useampaa prosessoriydintä, voidaan ikäänkuin ensimmäisen ohjelman suoritus antaa "prosessoriytimen 1", toisen ohjelman suoritus "prosessoriytimen 2" huoleksi, "kolmannen prosessoriytimen 3" jne huoleksi. Tällöin teoriassa saadaan kaikki prosessoriytimet hyödynnettyä maksimaalisesti.

OC5540 - Quad Core-prosessorit; Ylikellotus yleisesti

Uusimmissa Quad core -prosessoreissa on periaatteessa mahdollista säätää eri prosessoriytimien kellotaajuutta ja/tai jännitettä toisistaan riippumatta. Vanhemmissa malleissa nostettaessa prosessoriytimien kellotaajuutta, kaikki ytimet käyvät samalla kellotaajuudella.

OC5600 - Quad Core-prosessorit; Jaetut osat

Koska Quad Core-prosessoreissa on neljä prosessoriydintä, mutta koko paketti on yhdessä prosessorikannassa, lähes poikeuksetta joitakin asioita/osia on vain yksi kappale neljää prosessoriydintä kohden, kun normaalissa moniprosessoriratkaisussa voidaan kaikille prosessoreille antaa omat osat. Kolmen ytimen Phenom -prosessoreihin pätevät pitkälti samat asiat kuin Quad Core Phenom- prosessoreihin.

OC5610 - Quad Core-prosessorit; Core 2 Quad /Core 2 Extreme Quad Core -pohjaiset

- ( Jaetut osat: Core 2 Quad /Core 2 Extreme Quad Core -pohjaiset ) Prosessoriväylä, muistiväylä. Kaksi ydintä jakaa keskenään puolet L-2 välimuistista. Prosessoriytimet kommunikoivat keskenään prosessoriväylän/FSB:n/piirisarjan kautta. Prosessoriytimien kellotaajuutta tai jännitettä ei erikseen voi säätää.

- ( Jaettujen osien vaikutus: Core 2 Quad /Core 2 Extreme Quad Core -pohjaiset ) Jaettua prosessoriväylää kuluttaa myös muistiväylä. Lisäksi prosessoriväylä on hidas tapa kahden Core 2 -pohjaisen prosessoriytimen kommunikointii ja hyvin todennäköisesti vaikeuttaa ylikellotusta.

OC5620 - Quad Core-prosessorit; AMD Phenom -pohjaiset

- ( Jaetut osat: Quad Core-prosessorit; AMD Phenom -pohjaiset ) Prosessoriväylä, muistiväylä, L-3 välimuisti. L-3 välimuisti on jaettu kaikkien ytimien kesken.

- ( Jaetut osat: Quad Core-prosessorit; AMD Phenom -pohjaiset ) Prosessoriväylä ja muistiväylä on jaettu kaikkien ytimien kesken. Prosessoriväylä ei kuitenkaan kuluta muistiväylää eikä muistiväylä prosessoriväylää. Prosessoriytimien kellotaajuutta tiettävästi pystyy säätämään erikseen.

OC6000 - Väylätaajuus eli FSB

Viimeksi päivitetty: 14.7.2008

FSB on prosessorin ylikellotuksessa erittäin olennainen tekijä ja se vaikuttaa mutkien kautta myös muihin osiin kuin prosessoriin.

Valikko

OC6100 - FSB; Yleisesti

OC6200 - FSB; Siirtokyky

OC6210 - FSB; Siirtokyvyn nopeusvaikutus/riittävyys

OC6220 - FSB; Kerroin vastaan FSB

OC6300 - FSB; Siirtokyvyn laskeminen

OC6310 - FSB; Siirtokyvyn laskemisen yleiskaava

OC6320 - FSB; Väylän leveys

OC6330 - FSB; Tiedonsiirto useamman kerran kellojaksossa

OC6340 - FSB; Dual-tiedonsiirto

OC6341 - FSB; Dual-tiedonsiirtoa käyttävät prosessorit

OC6342 - FSB; Dual-tiedonsiirtokyvyn laskeminen

OC6350 - FSB; Quad-tiedonsiirto

OC6351 - FSB; Quad-tiedonsiirtoa käyttävät prosessorit

OC6352 - FSB; Quad-tiedonsiirtokyvyn laskeminen

OC6400 - FSB; Tehollinen kellotaajuus

OC6410 - FSB; Tehollisen kellotaajuuden ongelmat

OC6500 - FSB; Muutosten vaikutukset

OC6501 - FSB; Jakaja/kerroin

OC6510 - FSB; PCI-väylän kellotaajuus

OC6511 - FSB; PCI-jakajat

OC6512 - FSB; Lukittu PCI-väylän kellotaajuus

OC6513 - FSB; Säädettävä PCI-väylän kellotaajuus

OC6514 - FSB; PCI-väylän kellotaajuuden vaikutukset

OC6515 - FSB; Kuinka suuri PCI-väylä on liian suuri

OC6520 - FSB; AGP-väylän kellotaajuus

OC6521 - FSB; AGP-jakajat

OC6522 - FSB; Lukittu AGP-väylän kellotaajuus

OC6523 - FSB; Säädettävä AGP-väylän kellotaajuus

OC6524 - FSB; AGP-väylän kellotaajuuden vaikutukset

OC6525 - FSB; Kuinka suuri AGP-väylä on liian suuri

OC6530 - FSB; PCI Express-väylän kellotaajuus

OC6600 - FSB; Muistit

OC6700 - FSB; AMD Athlon64 ja Hyper Transport

OC6701 - FSB; Athlon64 ja Hyper Transport-väylän vakiokellotaajuudet

OC6702 - FSB; Athlon64 ja Hyper Transport nimityksiä

OC6710 - FSB; AMD Athlon64 ja Hyper Transport-siirtokyky

OC6711 - FSB; AMD Athlon64 ja Hyper Transport-siirtokyky laskuesimerkkejä

OC6720 - FSB; Athlon64 ja Hyper Transport-kaistan riittävyys

OC6740 - FSB; Athlon64 ja useampi kuin yksi Hyper Transport-linkki

OC6100 - FSB; Yleisesti

- Vanhoin termein ilmaistuna väylätaajuus ( Myöhemmin FSB ) ilmoittaa prosessorin ulkoisen kellotaajuuden.

- Prosessorin kellotaajuus voidaan useimmissa tapauksissa laskea FSB:n avulla kaavalla; Prosessorin kellotaajuus = Kerroin * FSB. Katso myös #Kerroin.

OC6200 - FSB; Siirtokyky

FSB:ta pystyi aiemmin pitämään tiedonsiirtoväylänä, joka määritteli tiedonsiirtokyvyn prosessorilta piirisarjalle. Nykyisin FSB:n määritelmä on joissakin tapauksissa monimutkaisempi, erityisesti jos muistiohjain ei sijaitse piirisarjassa.

OC6210 - FSB; Siirtokyvyn nopeusvaikutus/riittävyys

Jos FSB määrittelee tiedonsiirtokyvyn prosessorilta piirisarjalle, riittämätön FSB kaistanleveys voi toimia pullonkaulana ja siten hidastaa tietokoneen toimintaa. FSB:n pienentäminen yhdistettynä kerroinlukkoon onkin ollut yleinen ja halpa tapa pienentää tarkoituksella prosessorin nopeutta ( Kts #OC0000 - Johdanto )

OC6220 - FSB; Kerroin vastaan FSB

Yleisesti ottaen "korkea FSB-matala kerroin" on nopeampi vaihtoehto kuin "korkea kerroin-matala FSB", jos prosessorin kellotaajuus on sama. Tämä johtuu prosessoriväylän suuremmasta tiedonsiirtokyvystä.

OC6300 - FSB; Siirtokyvyn laskeminen

On lähes mahdotonta sanoa, kuinka paljon tapauksessa X tarvitaan siirtokykyä väylältä Y. Jonkinlainen arviointi yleensä onnistuu ja tässä osiossa laskukaavoja ja muuta asiaa selventämään.

OC6310 - FSB; Siirtokyvyn laskemisen yleiskaava

FSB-väylän leveys tavuina kertaa kellotaajuus megahertseinä on väylän tiedonsiirtokyky sekunnissa. Esim 64 bittiä ( 8 tavua ) * 100 MHz = 800 megatavua sekunnissa ( MB/s ). Hertsin (Hz) yksikkö on 1/s.

OC6320 - FSB; Väylän leveys

FSB-väylän leveys on yleensä saman sarjan prosessoreissa ja niitä tukevissa emolevyissä sama.

- ( FSB; Väylän leveys Pentium 2 / Pentium 3 ) 64-bittiä

- ( FSB; Väylän leveys Pentium 4- / Core- / Core 2 -sarja ) 64-bittiä

- ( FSB; Väylän leveys AMD Athlon ) 64-bittiä

- ( FSB; Väylän leveys AMD Athlon64 ) Katso #OC6700 - FSB; AMD Athlon64 ja Hyper Transport.

- ( FSB; Väylän leveys AMD Phenom ) Katso #OC6700 - FSB; AMD Athlon64 ja Hyper Transport.

OC6330 - FSB; Tiedonsiirto useamman kerran kellojaksossa

Käytännössä kaikissa yleisimmissä prosessoreissa ennen AMD Athlonia, väylätaajuuden siirtokaistan laskeminen on helppoa, sillä tietoa siirrettään kerran kellojaksossa. Ts tiedonsiirtokyvyn voi helposti laskea #Yleiskaavalla. Seuraavassa tarkastelussa prosessorien kehittyneemmät väyläratkaisut, joissa tietoa siirretään useamman kerran kellojaksoa kohden.

OC6340 - FSB; Dual-tiedonsiirto

FSB on "Dual"-, "Double"- tai "Duel" -tyyppistä, jos tietoa siirretään kaksi kertaa kellojaksossa. Täten periaatteessa tiedonsiirtokyvyn voi kertoa kahdella.

OC6341 - FSB; Dual-tiedonsiirtoa käyttävät prosessorit

Kaikki Athlon- ja AthlonXP -pohjaiset prosessorit.

OC6342 - FSB; Dual-tiedonsiirtokyvyn laskeminen

Laskuesimerkkejä.

Athlon 100 MHz FSB; 64 bittiä ( 8 tavua ) * 100 MHz * 2 = 1600 megatavua sekunnissa ( MB/s )

AthlonXP 166 MHz FSB: 64 bittiä ( 8 tavua ) * 166 MHz * 2 = 2666 megatavua sekunnissa ( MB/s )

AthlonXP 200 MHz FSB: 64 bittiä ( 8 tavua ) * 200 MHz * 2 = 3200 megatavua sekunnissa ( MB/s )

OC6350 - FSB; Quad-tiedonsiirto

FSB on "Quad"-tyyppistä, jos tietoa siirretään neljä kertaa kellojaksossa. Täten periaatteessa tiedonsiirtokyvyn voi kertoa neljällä.

OC6351 - FSB; Quad-tiedonsiirtoa käyttävät prosessorit

Kaikki Pentium 4-, Pentium M-, Core- ja Core 2 -pohjaiset prosessorit.

OC6352 - FSB; Quad-tiedonsiirtokyvyn laskeminen

Laskuesimerkkejä.

Pentium 4 100 MHz FSB; 64 bittiä ( 8 tavua ) * 100 MHz * 4 = 3200 megatavua sekunnissa ( MB/s )

Pentium 4 133 MHz FSB; 64 bittiä ( 8 tavua ) * 133 MHz * 4 = 4256 megatavua sekunnissa ( MB/s )

Pentium 4 200 MHz FSB; 64 bittiä ( 8 tavua ) * 200 MHz * 4 = 6400 megatavua sekunnissa ( MB/s )

Core 2 266 MHz FSB; 64 bittiä ( 8 tavua ) * 266 MHz * 4 = 8533 megatavua sekunnissa ( MB/s )

Core 2 333 MHz FSB; 64 bittiä ( 8 tavua ) * 333 MHz * 4 = 10656 megatavua sekunnissa ( MB/s )

Core 2 400 MHz FSB; 64 bittiä ( 8 tavua ) * 400 MHz * 4 = 12800 megatavua sekunnissa ( MB/s )

OC6400 - FSB; Tehollinen kellotaajuus

Koska Athlon-prosessorien väylä on Dual-tyyppistä, väylän kellotaajuuden "voi" kertoa kahdella jolloin saadaan väylän "tehollinen" kellotaajuus. Eli oikean kellotaajuuden ollessa 100 MHz, voidaan markkinointisyistä ilmoittaa 200 MHz. Samoin Pentium 4:n tapauksessa väylätajuus "voidaan" kertoa neljällä, eli 100 MHz "on" 400 MHz ja 200 MHz "on" 800 MHz. Itse olen aina ollut markkinointikellotaajuuksia vastaan.

OC6410 - FSB; Tehollisen kellotaajuuden ongelmat

Prosessorien tapauksessa ongelma ei ole yhtä paha kuin muisteissa. Tosin esimerkiksi Morgan Duronin väylätaajuuden ilmoittaminen muodossa 200 MHz on vaarallista, sillä 1 GHz:n Morgan kyseisellä FSB:llä tarkoittaisi prosessorin kellotaajuutta 2 GHz. Uudemmat AthlonXP emolevyt pystyvät "heittämällä" 200 MHz:n väylään.

OC6500 - FSB; Muutosten vaikutukset

FSB:n nostaminen vaikuttaa usein myös muihin asioihin kuin prosessorin kellotaajuuteen.

OC6501 - FSB; Jakaja/kerroin

Alempana mainitaan sanoja kerroin ja/tai jakaja. Alempana määritelmää.

- Jakajalla tarkoitetaan lähes poikkeuksetta kokonaislukua ja jakajaa suurennettaessa lopputulos on pienempi.

- Kertoimella tarkoitetaan lähes poikkeuksetta murtolukua ja kerrointa pienennettäessä lopputulos on pienempi.

Esim. Jakaja olkoon 5 ja jaettava 500. Lopputulos on 100. Vastaavasti voidaan sanoa kertoimen olevan 1/5 ja kerrottavan 500. Lopputulos jälleen 100.

Jos jakaja suurennetaan 5 -> 6, lopputulos pienenee toki. Samaan päästään, jos kerroin pienennetään lukemaan 1/6.

Molemmat asiat periaatteessa tarkoittavat samaa, kyse onkin lähinnä jakajan / kertoimen muuttamisen vaikutuksesta lopputulokseen. Asiasta ei käytännössä ole standardia tietokoneiden osalta.

OC6510 - FSB; PCI-väylän kellotaajuus

Nostettaessa tai laskettaessa väylätaajuutta, PCI-väylän kellotaajuus muuttuu erittäin usein. Vaikutukset ovat moninaiset.

OC6511 - FSB; PCI-jakajat

Synonyymejä; PCI-kerroin, PCI-väylän kerroin

- PCI-väylän kellotaajuus on normaalisti 33 MHz. Osittain tästä syystä prosessorien väylätaajuudet ovat usein 33 MHz:n monikertoja tyyliin 66 MHz, 100 MHz, 133 MHz jne. Jos emolevy tukee väylätaajuuden muuttamista, PCI-jakajat ovat suuressa roolissa.

Monet vanhemmat emolevyt ottavat automaattisesti käyttöön suurempia PCI-jakajia nostettaessa FSB:ta 33 MHz:n monikerran verran.

- Esim olkoon FSB vakiona 66 MHz. Jos emolevy tukee jakajaa 2, on PCI-väylän kellotaajuus 33 MHz. Nostetaan FSB 100 MHz:n. Jos emolevy tukee jakajaa 3 ja se ottaa sen automaattisesti käyttöön, on PCI-väylän kellotaajuus jälleen normaali 33 MHz.

- Jos emolevy toimii em. tavalla, muulla väylätaajuudella kuin 33 MHz:n monikerralla, PCI-väylän kellotaajuus on yleensä korkeampi kuin 33 MHz.

- Esim emolevy ottaa 66 MHz:n väylätaajuudella käyttöön jakajan 2 ja 100 MHz:n väylätaajuudella jakajan 3. Jos väylätaajuus on 98 MHz, PCI-väylän kellotaajuus on 98 MHz/2 = 49 MHz. Jos väylätaajuus nostetaan 100 MHz:n, PCI-väylän kellotaajuus on normaali 100 MHz/2 = 33 MHz.

Jos emolevy ei tue tarpeeksi suurta jakajaa, PCI-väylän kellotaajuus voi nousta normaalia korkeammaksi ja tähän auttaa vain suurempi jakaja.

- Esim suurin jakaja 2; Väylätaajuus 66 MHz, PCI-väylän taajuus 33 MHz. Väylätaajuus 83 MHz, PCI-väylän taajuus 42.5 MHz.

Jakajat voivat olla automaattisia tai niitä voi säätää esim BIOS:sta tai jumppereilla. Huonosti ylikellotukseen soveltuvat emolevyt eivät välttämättä tue tarpeeksi suuria jakajia, jotta PCI-väylän kellotaajuus pysyisi lähellä normaalia.

OC6512 - FSB; Lukittu PCI-väylän kellotaajuus

Synonyymejä; Fixed PCI clock

- Tietyt emolevyt pitävät PCI-väylän kellotaajuuden automaattisesti niin lähellä optimaalista arvoa 33 MHz, että ongelmia ei pitäisi syntyä.

OC6513 - FSB; Säädettävä PCI-väylän kellotaajuus

- Kehittyneemmät emolevyt voivat tukea PCI-väylän kellotaajuuden säätämistä halutuksi tietyin rajoituksin. Esim PCI-väylän kellotaajuuden voi asettaa 35 MHz:n. Muutoksessa saattaa olla epätarkkuuksia.

OC6514 - FSB; PCI-väylän kellotaajuuden vaikutukset

Jos PCI-väylän kellotaajuus nousee liian suureksi, sillä voi olla vaikutuksia moneen osaan.

- IDE-ohjain on usein PCI-väylään sidoksissa ja siten liian suuri PCI-väylä voi aiheuttaa kovalevyn sekoamisen tai erilaisia toimintahäiriöitä.

- PCI-väylään liitetyt lisäkortit voivat myös kärsiä erilaisista ongelmista.

- Myös esim USB-ohjain tai ylipäätään periaatteessa mikä tahansa emolevyn osa voi kärsiä liian suuresta PCI-väylän kellotaajuudesta.

- Monessa tapauksessa emolevyllä olevat piirit ( Esim SATA-ohjain, verkkoliittimen ohjain, mahdollinen äänipiiri... ) kommunikoivat PCI-väylän välityksellä ja PCI-väylän kellotaajuus voi vaikuttaa niidenkin toimintaan.

OC6515 - FSB; Kuinka suuri PCI-väylä on liian suuri

- Tämä on tapauskohtaista, mutta yleensä alle 38 MHz:n PCI-kellotaajuus on jotakuinkin turvallinen. PCI-väylän suurempi kellotaajuus nopeuttaa sen toimintaa, mutta hyöty on usein melko merkityksetön.

OC6520 - FSB; AGP-väylän kellotaajuus

- Kuten PCI-väylän kellotaajuuden tapauksessa, liian suuri AGP-väylän kellotaajuus voi aiheuttaa ongelmia. Pahiten vaarassa on AGP-näytönohjain.

OC6521 - FSB; AGP-jakajat

Synonyymejä; AGP-kerroin, AGP-väylän kerroin, AGP-jakaja

AGP-väylän normaali kellotaajuus on 66 MHz, ns AGP-nopeuskertoimet ( Kts Osien yhteensopivuus; AGP-näytönohjaimet ja #näytönohjaimet ) eivät vaikuta kellotaajuuteen.

Kuten #PCI-jakajien tapauksessa, AGP-väylän kellotaajuus pyritään pitämään jakajilla lähellä 66 MHz:n arvoa.

- AGP-jakajien suhteen menettelytavat eroavat melkoisesti PCI-jakajien vastaavista. Usein suurin AGP-jakaja riippuu piirisarjasta ja se periaatteessa asettaa rajat.

- AGP-jakajia voi joissakin tapauksissa säätää BIOS:sta, joissakin tapauksissa emolevy ottaa ne käyttöön automaattisesti.

OC6522 - FSB; Lukittu AGP-väylän kellotaajuus

Synonyymejä; Fixed AGP clock

Tietyt emolevyt pitävät AGP-väylän kellotaajuuden automaattisesti niin lähellä optimaalista arvoa 66 MHz, että ongelmia ei pitäisi syntyä.

OC6523 - FSB; Säädettävä AGP-väylän kellotaajuus

Kehittyneemmät emolevyt voivat tukea AGP-väylän kellotaajuuden säätämistä halutuksi tietyin rajoituksin, esim 1 MHz:n välein.

OC6524 - FSB; AGP-väylän kellotaajuuden vaikutukset

Suurempi AGP-väylän kellotaajuus parantaa AGP-väylän tiedonsiirtokykyä ja saattaa nopeuttaa näytönohjaimen toimintaa. AGP-väylän liian suuri voi aiheuttaa erilaisia toimintahäiriöitä erityisesti näytönohjaimeen liittyen.

OC6525 - FSB; Kuinka suuri AGP-väylä on liian suuri

- Aikoinaan suosittu Intelin 440BX-piirisarja tuki pienimmillään AGP-kerrointa 2/3, eli jos FSB oli 133 MHz, AGP-väylän kellotaajuus oli 88 MHz. Moni näytönohjain kesti näinkin suuren ylityksen normaalista 66 MHz:sta ilman ongelmia. AGP-väylään liitettävät näytönohjaimet ylipäätään näyttivät aikoinaan kestävän suuria AGP-väylän kellotaajuuksia ilman ongelmia.

OC6530 - FSB; PCI Express-väylän kellotaajuus

PCI Express-väylän suhteen ylikellotuksessa on tiettävästi ilmennyt hyvin vähän ongelmia, joten tämä osio säästetään myöhemmäksi.

OC6600 - FSB; Muistit

Yleensä muistien kellotaajuus nousee nostettaessa FSB:ta suhteessa 1:1. Ns muistijakajilla voidaan muuttaa muistien kellotaajuutta suhteessa FSB:n. Jos FSB on muistikaistan suhteen rajoite, esim AthlonXP 200 FSB ja Dual Channel DDR-400, FSB:n nostaminen voi parantaa muistin suorituskykyä merkittävästi. Lisätietoa muisteista Osien yhteensopivuus.

OC6700 - FSB; AMD Athlon64 ja Hyper Transport

Athlon64-piirisarjoissa FSB:ta käytetään lähinnä prosessorin kellotaajuuden määrittämiseen. Varsinainen tiedonsiirto prosessorin suhteen hoidetaan kahden väylän avulla; muistiväylän ja Hyper Transport-väylän. Athlon64-prosessoreissa muistiohjain on prosessorissa ja muistikaista prosessorista muistiin ei siten ole jaettu muiden väylien kesken. Hyper Transport-väylä kommunikoi käytännössä prosessorin ja piirisarjan välillä. Athlon64-prosessoreissa FSB:ta käytetään lähinnä prosessorin kellotaajuuden määrittämiseen.

OC6701 - FSB; Athlon64 ja Hyper Transport-väylän vakiokellotaajuudet

Katso Prosessoriopas; AMD.

OC6702 - FSB; Athlon64 ja Hyper Transport nimityksiä

HT-nimitystä harvemmin käytetään, koska samaa lyhennettä käytettiin myös #Hyper Threading-ominaisuudesta. Yleisimmin käytettävät lyhenteet lienevät HTT ja LDT ( Lightning Data Transport ).

OC6710 - FSB; AMD Athlon64 ja Hyper Transport-siirtokyky

Athlon64-prosessorien Hyper Transport-väylä siirtää tietoa kahteen suuntaan, 8- tai 16-bittisellä väylällä. Asiaa voi usein säätää emolevyn BIOS:sta. Lisäksi Hyper Transport-väylällä on kerroin samaan tapaan kuin prosessorin kellotaajuudella. Kertoimen suuruus on Socket 754- ja Socket 939 -prosessoreissa yleensä välillä 1-5. Uudemmissa prosessoreiden tapauksessa voidaan usein helposti käyttää korkeampaa kerrointa.

OC6711 - FSB; AMD Athlon64 ja Hyper Transport-siirtokyky laskuesimerkkejä

Socket 754: HTT-kellotaajuus 200 MHz, kerroin 4;

200 MHz * 2 (DDR-periaate) * 2 (16 bittiä) * 5 (kerroin) * 2 (kahteen suuntaan) = 8000 MB/s

Socket 939/AM2: HTT-kellotaajuus 200 MHz, kerroin 5;

200 MHz * 2 (DDR-periaate) * 2 (16 bittiä) * 5 (kerroin) * 2 (kahteen suuntaan) = 10000 MB/s

Socket AM2+: HTT-kellotaajuus 200 MHz, kerroin 8;

200 MHz * 2 (DDR-periaate) * 2 (16 bittiä) * 8 (kerroin) * 2 (kahteen suuntaan) = 12800 MB/s

Socket AM2+: HTT-kellotaajuus 200 MHz, kerroin 9;

200 MHz * 2 (DDR-periaate) * 2 (16 bittiä) * 9 (kerroin) * 2 (kahteen suuntaan) = 14400 MB/s

Socket AM2+: HTT-kellotaajuus 200 MHz, kerroin 10;

200 MHz * 2 (DDR-periaate) * 2 (16 bittiä) * 10 (kerroin) * 2 (kahteen suuntaan) = 16000 MB/s

OC6720 - FSB; Athlon64 ja Hyper Transport-kaistan riittävyys

Käytännössä HTT-kertoimen laskeminen ja sitä kautta HTT-väylän kuristaminen ei juurikaan vaikuta nopeuteen, koska HTT-kaista jo 16-bittisenä ja kertoimella 3 antaa siirtonopeudeksi 2400 MB/s per suunta. Tämä on varsin riittävä, koska muistilla on oma kaista eikä se kuluta HTT-kaistaa.

OC6740 - FSB; Athlon64 ja useampi kuin yksi Hyper Transport-linkki

Jos prosessorissa on useampi Hyper Transport-linkki, se voi kommunikoida muiden prosessorien kanssa ja siten sitä voi käyttää usean prosessorin järjestelmissä helposti. Koskee lähinnä Opteron-prosessoreita.

OC7000 - Lämpötilat

Viimeksi päivitetty: 6.7.2008

Osien lämpötilojen seuraileminen on hyvä tapa tarkkailla jäähdytyksen tasoa. Tässä on kuitenkin monia kompastuskiviä.

Valikko

OC7100 - Lämpötilat; Yleinen paikkaansapitävyys

OC7200 - Lämpötilat; Rasitustaso

OC7300 - Lämpötilat; Idle

OC7301 - Lämpötilat; Idle, muita vastaavia termejä

OC7400 - Lämpötilat; Rasitus

OC7401 - Lämpötilat; Rasitus, muita vastaavia termejä

OC7500 - Lämpötilat; Liian suuret lämpötilat eri komponenteille

OC7100 - Lämpötilat; Yleinen paikkaansapitävyys

Ohjelmistojen tai BIOS:n ilmoittamat lämpötilat ovat usein hyvin epätarkkoja eivätkä aina edes suuntaa-antavia. Lisäksi osien lämpötilojen keskinäinen vertailu on käytännössä täysin turhaa, jos edes yksi tulosten kannalta kriittinen osa (kuten emolevy) vaihtuu. Ulkoinen mitari antaa usein huomattavasti tarkempia tuloksia. Tosin tässä tapauksessa on suurena ongelmana saada aikaan täysin vastaava mittausympäristö, jolloin tulosten vertailukelpoisuus kärsii. Lisäksi ulkoisella mittarilla on vaikea saada mittauspiste tarpeeksi lähelle haluttua paikkaa.

OC7200 - Lämpötilat; Rasitustaso

Yleissääntönä, mitä enemmän laskutoimituksia ei liikkuvia osia -sisältävä piiri suorittaa aikayksikköä kohden, sitä suurempi sen rasitustaso on. Eräs laskentatehon yksikkö on FLOPS, eli liukulukulaskutoimituksia sekunnissa (Floating Point Operations Per Second). Täten karkeasti sanottuna, mitä suurempi FLOPS-lukema, sitä enemmän prosessori laskee ja sitä suurempi sen rasitustaso on. Rasitustasoilla on monta nimeä. Katso #Lämpotilat; Idle , #Lämpotilat; Rasitus.

OC7300 - Lämpötilat; Idle

Yleisnimitys hyvin pienelle rasitukselle tai yleensäkin tilalle, jossa osa ei tee mitään erikoista on Idle. Tämä termi tarkoittaa siis käytännössä sitä, että osaa ei kuormiteta tarkoituksella yhtään, mutta se on kuitenkin tarvittaessa heti toimintavalmis. Jos esim koneen käynnistyessä mennään BIOS:n ja ollaan tekemättä mitään, prosessori on käytännössä Idle-tilassa.

OC7301 - Lämpötilat; Idle, muita vastaavia termejä

Idle-sanan väännöksiä esim "Idlata" ( "Tehdä" Idle:a. "Prosessori Idlaa". ). Lisäksi voidaan sanoa esim "ilman rasitusta" tai "levossa". Idle on kuitenkin todella usein käytetty termi ja sen käyttämistä voi jopa suositella. Termille ei ole kovin vakiintunutta suomennosta.

OC7400 - Lämpötilat; Rasitus

Jos osaa kuormitetaan ohjelmallisesti niin paljon kuin se on järkevästi mahdollista, niin tämä tila nimetään usein suomen kielessä "rasitukseksi". Rasitus tarkoittaa yleensä täyttä rasitusta, jos ei muuta mainita.

OC7401 - Lämpötilat; Rasitus, muita vastaavia termejä

Jos halutaan ilmaista täyttä rasitusta, se voidaan sanoa esim muodossa "täysi rasitus". Rasitusastetta voidaan kuitenkin kuvata monin tavoin. Esim "kevyt rasitus" voitaisiin tulkita vähän #Idlausta kovemmaksi rasitukseksi, mutta kuitenkin sellaiseksi, että täysi rasitus on kaukana. Englanniksi rasitus ilmaistaan useimmiten sanalla "Load". Täysi rasitus on yleisesti "Full Load" tai jos tavoitteena on maksimaalinen lämpötila (esim jäähdytystestit ), monesti käytetään termiä "Burn" ("palaa "). Sama sana voi tarkoittaa siis myös ylikuumenemisen takia hajonnutta osaa. "I Burned my processor" ("poltin prosessorini" eli prosessori ylikuumeni ja hajosi ).

OC7500 - Lämpötilat; Liian suuret lämpötilat eri komponenteille

Yleisesti ottaen komponenttien kestävyyden testaamiseen kuluu niin paljon aikaa, että kun kestävyydestä voidaan sanoa jotain pitävää, komponentit ovat melko varmasti vanhentuneita. Jonkinlainen yleisohje on pitää prosessorin lämpötila alle 70 asteessa, näytönohjainpiirin lämpötila alle 100 asteessa ja kovalevyjen alle 50 asteessa. Katso myös #OC7100.

Osion alkuun

OC8000 - Jäähdytyssiilit

Viimeksi päivitetty: 14.7.2008

Valikko

OC8001 - Jäähdytyssiilit; Nimeäminen

OC8100 - Jäähdytyssiilit; Perusteet

OC8200 - Jäähdytyssiilit; Yleisrakenne

OC8210 - Jäähdytyssiilit; Koko, pinta-ala ja paino

OC8220 - Jäähdytyssiilit; Kontakti

OC8230 - Jäähdytyssiilit; Pohjan tasaisuus

OC8240 - Jäähdytyssiilit; Tuulettimet

OC8001 - Jäähdytyssiilit; Nimeäminen

Yleensä jäähdytyselementti ilman tuuletinta nimetään termillä "Siili", eng. "Heatsink". Jäähdytyselementti, jossa on mukana tuuletin (Fan) on yleensä nimetty termillä "Cooleri", eng "Cooler".

OC8100 - Jäähdytyssiilit; Perusteet

- Jäähdytyssiilin avulla pyritään pitämään haluttu osa tarpeeksi viileänä, jotta sen toimintavarmuus ei kärsi ylikuumenemisen takia.

- Jäähdytyssiilillä on useita tehtäviä; 1. Sitoa lämpöä itseensä (eli kuumentua) jotta jäähdytettävä osa ei kuumenisi niin paljoa. 2. Luovuttaa lämpöä ympäristöön. Jäähdytyssiilin on siis tarkoituskin lämmetä kun se jäähdyttää osaa. Rautalangasta: Jos se ei lämpene yhtään, sitä ei tarvita ("yhtään" tarkoittaa, että se ei kuumene edes 0,1 astetta) Eli lyhyesti sanottuna osaa jäähdyttävän jäähdytyssiilin on tarkoitus kuumentua, jotta jäähdytettävä osa kuumenisi mahdollisimman vähän.

OC8200 - Jäähdytyssiilit; Yleisrakenne

Jäähdytyssiilin yleisrakenne on usein kompromissi ainakin seuraavista asioista; Koko, paino, pinta-ala, hinta. Lisäksi vaikuttaa tietenkin jäähdytysteho ja sopivuus muiden apuvälineiden (esim tuuletin) kanssa.

OC8210 - Jäähdytyssiilit; Koko, pinta-ala ja paino

Tämä kolmikko ratkaisee paljon. Mitä painavampi siili on kyseessä, sitä enemmän se pystyy sitomaan lämpöä (voidaan lukea; Sama lämpömäärä nostaa sen lämpötilaa vähemmän). Siilin pinta-ala vaikuttaa lämmön haihtumiseen. Suurempi koko taasen periaatteessa mahdollistaa suuremman pinta-alan suhteessa painoon.

OC8220 - Jäähdytyssiilit; Kontakti

Jäähdytyssiilin täytyy ottaa hyvä kontakti (="koskettaa kunnolla eikä vain osittain" ) jäähdytettävän osan pintaan. Huono kontakti huonontaa jäähdytystehon käytännössä merkityksettömäksi. Jos esimerkiksi prosessorin ja siilin väliin jää edes 1 millimetrin "ilmarako", niin kyseinen ilmarako heikentää siilin jäähdytystehon olemattomaksi, koska lämpö ei kunnolla siirry siiliin. Ilma on erinomainen eriste ja tästä syystä pienien ilmarakojen "poistamiseen" käytetään usein piitahnaa tai vastaavaa aihetta, joista lisää osiossa #Lämpötahnat.

OC8230 - Jäähdytyssiilit; Pohjan tasaisuus

Tasaisempi pohja periaatteessa mahdollistaa paremman kontaktin siilin ja jäähdytettävän osan kanssa. Hiomalla siilin pohja ja/tai jäähdytettävän osan pinta tasaiseksi, lämpö periaatteessa johtuu paremmin osasta siiliin. Tällöin vähenee tarve käyttää lämpöäjohtavaa materiaalia tai siilin jäähdytysteho osan suhteen periaatteessa paranee. Katso #Lämpötanhat. Käytännössä hiomalla ei voida saavuttaa täysin tasaista pintaa, mutta lämmönsiirron kannalta vähemmän epätasainen on parempi kuin enemmän epätasainen.

OC8240 - Jäähdytyssiilit; Tuulettimet

Jäähdytyssiileissä on usein tuuletin avustamassa ilmansiirtoa. Tuulettimista enemmän #Tuulettimet . Tuulettimien kiinnitys siiliin vaihtelee. Joissakin tapauksissa siiliin on käytännössä kiinteästi pultattu tuuletin ja sen irrottaminen tekee siilistä käytännössä käyttökelvottoman. Jos tuuletin on kiinnitetty ruuveilla tai muulla tavalla, sen vaihtaminen onnistuu usein.

Osion alkuun

OC9000 - Tuulettimet

Viimeksi päivitetty: 14.7.2008

Tuulettimet ovat säilyttäneet asemansa tietokoneen jäähdytyksessä todella hyvin. Halpa hinta lienee suurimpia syitä.

OC9100 - Tuulettimet; Perustiedot

OC9110 - Tuulettimet; Koko

OC9120 - Tuulettimet; Ilmansiirtokyky

OC9130 - Tuulettimet; Äänitaso

OC9140 - Tuulettimet; Pyörimisnopeus

OC9201 - Tuulettimet; Toimintaperiaate

OC9202 - Tuulettimet; Toimintaperiaate pinnan jäähdytyksessä

OC9203 - Tuulettimet; Suurikokoisen tuulettimen edut

OC9300 - Tuulettimet; Imu ja puhallus

OC9310 - Tuulettimet; Puhallus

OC9320 - Tuulettimet; Imu

OC9330 - Tuulettimet; Imu vai puhallus parempi

OC9400 - Tuulettimet; Käyttöjännitteen laskeminen ja pyörimisnopeuden hidastaminen

OC9412 - OC9400 - Tuulettimet; Käyttöjännitteen laskeminen ja pyörimisnopeuden hidastaminen; Toteutus

OC9500 - Tuulettimet; Liittimet

OC9510 - Tuulettimet; 2-pin oheislaiteliitin

OC9511 - Tuulettimet; 4-pin oheislaiteliitin

OC9520 - Tuulettimet; 2-pin tuuletinliitin

OC9530 - Tuulettimet; 3-pin tuuletinliitin

OC9540 - Tuulettimet; 4-pin tuuletinliitin

OC9600 - Tuulettimet; Radiaalituulettimet

OC9610 - Tuulettimet; Radiaalituulettimien edut

OC9620 - Tuulettimet; Radiaalituulettimien haitat

OC9700 - Kotelotuuletus

OC9710 - Kotelotuuletus; Perusteet

OC9720 - Kotelotuuletus; Tuulettimien sijoitus

OC9730 - Kotelotuuletus; Kotelotuuletuksen ongelmakohtia

OC9731 - Kotelotuuletus; Ilmavirran esteellinen kulku

OC9732 - Kotelotuuletus; Lämmin ilma jää tiettyyn paikkaan kotelossa

OC9733 - Kotelotuuletus; Ilmavirta "ohittaa" jäähdytettävät komponentit

OC9100 - Tuulettimet; Perustiedot

Tuulettimista ilmoitetaan yleensä seuraavia teknisiä tietoja. Nimitykset saattavat vaihdella.

Koko ( pituus*leveys*korkeus ) - Esim 120*120*25 mm
Ilmansiirtokyky ( XX CFM; Cubic Feet Per Minute eli kuutiojalkaa minuutissa. ) - Esim 47,2 CFM
Äänitaso ( XX dB; Äänitaso desibeleinä ) - Esim 28 dB.
Pyörimisnopeus ( XXX RPM; Tuulettimen lapojen pyörimisnopeus muodossa kierrosta minuutissa ( Revolutions Per Minute )) - Esim 1600 RPM
Teho/virta ( X Wattia tai Y Ampeeria ) - Esim 1,3 W tai 0,1 A.
Laakerointi ( Liuku- tai kuula tms ) - Kirjoitetaan myöhemmin
Liitäntä ( 3-pin tai 4-pin yleensä ) - Esim 3-pin emolevyliitin tai 4-pin Oheislaiteliitin.

OC9110 - Tuulettimet; Koko

Tuulettimen koko vaikuttaa pitkälti ilmansiirtokykyyn ( "= Jäähdytysteho" ) jos pyörimisnopeus jne on rajoitettu. Tuulettimen pituus ja leveys ovat yleensä samat ja mitat ilmoitetaan lähes aina joko millimetreissä ( mm ) tai senttimetreissä ( cm ). Esimerkiksi "80 millinen tuuletin" tarkoittaa yleensä 80*80-millimetrin tuuletinta ja se voidaan sanoa myös muodossa 8*8 senttimetriä. Tuulettimen korkeus vaihtelee normaalisti pienemmissä rajoissa ja sillä ei yleensä ole yhtä paljoa merkitystä kuin leveydellä ja korkeudella.

OC9120 - Tuulettimet; Ilmansiirtokyky

Mitä enemmän tuuletin siirtää ilmaa, sitä tehokkaampi se teoriassa on. Eri asia, saadaanko kaikki ilmansiirtokyky hyödynnettyä. CFM-yksikkö tarkoittaa Cubic Feet Per Minute eli kuutiojalkaa minuutissa, kuten jo mainittiin. Kannattaa ottaa huomioon, että tuulettimessa tämä tarkoittaa koko tuulettimen siirtämää ilmamäärää joten jos täytyy jäähdyttää hyvin pientä pinta-alaa, niin suuri CFM ei välttämättä ole hyvä, jos ilmansiirtokyky jakautuu suurelle alueelle.

OC9130 - Tuulettimet; Äänitaso

Tuulettimien äänitaso ilmoitetaan usein desibeleinä ( dB ). Mittaustapoja ja olosuhteita + muita vastaavia tekijöitä on kuitenkin niin paljon, että arvojen vertailukelpoisuus on yleensä huono.

OC9140 - Tuulettimet; Pyörimisnopeus

Suurempi pyörimisnopeus tarkoittaa usein suurempaa ilmansiirtokykyä ja äänitasoa.

OC9201 - Tuulettimet; Toimintaperiaate

Perinteiset tuulettimet siirtävät ilmaa ja tästä seuraa pääasiassa kaksi vaikutusta; 1. Tuuletin siirtää ilmaa paikasta toiseen ja 2. Tuulettimen ilmavirta korvaa lämpimämmän (tai lämmenneen) ilman viileämmällä.

OC9202 - Tuulettimet; Toimintaperiaate pinnan jäähdytyksessä

Jos tuuletin puhaltaa jäähdytettävää pintaa kohti, niin sillä saavutetaan toinen tavoite; Tuulettimen ilmavirta korvaa pinnalla olevan lämpimän ilman viileämmällä ja tällä saavutetaan suuri parannus jäähdytystehoon. Toisaalta ilmavirran osuessa pintaan, sen nopeus heikkenee ja siten se ei siirrä tehokkaasti ilmaa paikasta toiseen. Tuulettimen imiessä ilmaa jäähdytettävästi pinnasta poispäin, se ei korvaa pinnalla olevaa lämmintä ilmaa viileämmällä. Sen sijaan se pystyy käyttämään kaiken ilmansiirtokykynsä lämpimän ilman siirtämiseen paikasta toiseen. Kts #OC9300 - Tuulettimet; Imu ja puhallus.

OC9203 - Tuulettimet; Suurikokoisen tuulettimen edut

Suurikokoinen tuuletin pysty siirtämään enemmän ilmaa kuin pienikokoinen tuuletin, jos ne pyörivät samalla nopeudella. Tästä syystä suurikokoinen tuuletin teoriassa mahdollistaa hiljaisemman jäähdytyksen kuin pieni tuuletin, jos äänitaso pidetään samana.

OC9300 - Tuulettimet; Imu ja puhallus

Tuulettimen lavat on usein muotoiltu siten, että tuuletin imee ilmaa toisesta suunnasta ja puhaltaa sitä toiseen suuntaan. Kääntämällä tuuletin akselinsa ympäri, imu- ja puhallussuunnat vaihtuvat. Jos tuulettimen lavat ovat "suorat", tuulettimen tarkoituksena lienee siirtää ilmaa sivusuunnassa ja siinä tapauksessa imu ja puhallus termeillä ei juuri ole merkitystä. Tässä osiossa oletetaan aina, että tuulettimen puhaltaessa ottoilma on viileämpää kuin puhallettava ilma ja että imettäessä ottoilma on lämpimämpää kuin puhallettava ilma.

OC9310 - Tuulettimet; Puhallus

Termillä "puhallus" tai vastaava ( Esim "tuuletin puhaltaa ilmaa siiliä kohti" ) tarkoitetaan yleisesti tuulettimen siirtävän ilmaa jäähdytettävää kohdetta kohti.

OC9320 - Tuulettimet; Imu

Termillä "imu" tai vastaava ( Esim "tuuletin imee ilmaa siilistä poispäin" ) tarkoitetaan yleisesti tuulettimen siirtävän ilmaa jäähdytettävästä kohteesta poispäin.

OC9330 - Tuulettimet; Imu vai puhallus parempi

Asia riippuu niin monesta tekijästä, että se on käytännössä pakko kokeilla tapauskohtaisesti. Yleissääntönä kannattaa yrittää ensimmäisenä puhallusta.

OC9400 - Tuulettimet; Käyttöjännitteen laskeminen ja pyörimisnopeuden hidastaminen

Tuulettimien yleisin käyttöjännite lienee +12V. Tuulettimien pyörimisnopeuden hidastaminen tehdäänkin useinmiten käyttöjännitettä laskemalla. Tämä pätee myös moniin laitteisiin, joissa tuulettimen pyörimisnopeutta vaihdetaan lämpötilan mukaan. Esimerkiksi monissa ATX-virtalähteissä on lämmön mukaan säätyvä tuuletin. Tuulettimen käyttöjännitteen laskiessa ja sen pyörimisnopeuden hidastuessa, tuulettimen melutaso pienenee mutta samalla myös ilmansiirtokyky pienenee. Periaatteessa käyttöjännitteen laskemisen yhteydessä voidaan siis puhua myös tuulettimen hiljentämisestä.

Kannattaa muistaa, että tuulettimen ilmansiirtokyvyn heikentyessä sen jäähdytysteho yleensä pienenee ja tämä taasen tarkoittaa usein jäähdytettävän osan suurempaa lämpenemistä.

OC9412 - Tuulettimet; Käyttöjännitteen laskeminen ja pyörimisnopeuden hidastaminen; Toteutus

Tuulettimen käyttöjännitteen laskemisessa helpoin tapa on käyttää erillistä tuuletinkontrolleria tai jännitteenalenninta. Se kytketään tuulettimen virransyötön ja tuulettimen väliin tai se voi toimia myös itse tuulettimen virransyöttäjänä. Toinen vaihtoehto on muokata tuulettimen virtaliitintä. Jos esim tuuletin ottaa virtansa Oheislaiteliittimestä ja liitintä muokataan siten, että tuulettimen virtaliitin ottaa virtansa +5V-johtimesta +12V-johtimen sijaan, tuuletin saa jännitettä 5 volttia 12 voltin sijasta. Asiasta käytetään usein nimitystä "kytkeä tuuletin viidelle voltille". Toinen mahdollinen tapa oheislaiteliittimen tapauksessa on "kytkeä seitsemälle voltille", asiaa ei tässä käydä läpi sen sisältämien turvallisuusriskien vuoksi. Koska tuuletinkontrollerien hinnat ovat nykyisin melko alhaiset ja on myös saatavilla myös adaptereita, joiden avulla saa oheislaiteliittimestä tehtyä useita tuuletinliittimiä, liittimien modifioiminen ei välttämättä ole suositeltavin vaihtoehto.

OC9500 - Tuulettimet; Liittimet

Tuulettimien liitäntätavoissa ja virransaannissa kaksipinninen liitin oli pitkään suosittu. Nykyisin nelipinninen liitin on saavuttanuo suosiota. Kannattaa huomata, että tuulettimissa punainen johdin tarkoittaa yleensä +12V-johdinta, toisin kuin esim ATX-virtalähteiden tapauksessa.

OC9510 - Tuulettimet; 2-pin oheislaiteliitin

Liitäntä vastaa Oheislaiteliitintä, mutta siitä on poistettu kaksi johdinta ( +5V/punainen ja toinen maa/musta ). Tässä tapauksessa tuuletin saa +12V jännitteen. Jos liitintä on muokattu, katso #OC9410 - Tuulettimet; Käyttöjännitteen laskeminen.

OC9511 - Tuulettimet; 4-pin oheislaiteliitin

Vastaa käytännössä Oheislaiteliitintä, mutta +5V-johtimia ei ole poistettu. Tässä tapauksessa kyseiset johtimet ovat usein turhia, vaikka ne löytyvät, niitä ei käytetä.

OC9520 - Tuulettimet; 2-pin tuuletinliitin

Perustason tuuletinliitin jossa on yksi virtajohdin ja yksi maajohdin.

Johdin 1; Punainen ( +12V )
Johdin 2; Musta ( Maa )

OC9530 - Tuulettimet; 3-pin tuuletinliitin

2-pin liittimeen pohjautuva ratkaisu, jossa kolmas johdin toimii kierroslukusensorina. Kyseisen johtimen avulla tuulettimen pyörimisnopeuden seuranta onnistuu helposti.

Johdin 1; Punainen ( +12V )
Johdin 2; Musta ( Maa )
Johdin 3; Keltainen ( Kierroslukusensori )

OC9540 - Tuulettimet; 4-pin tuuletinliitin

+12V-johtimen, maajohtimen ja kierroslukusensorin lisäksi neljättä johdinta käytetään tuulettimen pyörimisnopeuden säätämiseen. Tämän takia emolevy voi automaattisesti säätää tuulettimia systeemin lämpötilan muuttuessa. Esim jos systeemin lämpötila nousee, tuuletin voidaan säätää pyörimään nopeammin. 4-pin liitin on yhteensopiva 3-pin liittimen vastakappaleen kanssa, 4-johdin jää tällöin käyttämättä.

Johdin 1; Punainen ( +12V )
Johdin 2; Musta ( Maa )
Johdin 3; Keltainen ( Kierroslukusensori )
Johdin 4; Sininen ( Tuulettimen pyörimisnopeuden säätö )

OC9600 - Tuulettimet; Radiaalituulettimet

Radiaalituulettimiksi nimetyt tuulettimet eivät ole saaneet kovin suurta suosiota. Käydään lyhyesti läpi radiaalituulettimen edut ja haitat perinteisiin tuulettimiin nähden.

OC9610 - Tuulettimet; Radiaalituulettimien edut

- Radiaalituuletin pystyy tarjoamaan tasaisen ilmavirran koko tuulettimen leveydeltä, normaalissa tuulettimessa keskelle jää pieni alue johon tuulettimen ilmavirta ei osu.

- Radiaalituuletin tarjoaa melko hyvän tuuletustehon kapeassa koossa.

OC9620 - Tuulettimet; Radiaalituulettimien haitat

- Jos perinteinen tuuletin on pitkä ja leveä, radiaalituuletin on ennemminkin huomattavan paksu. Siten radiaalituulettimen soveltuvuus esim kotelotuulettimeksi on usein heikko.

OC9700 - Kotelotuuletus

Erillisten osien lisäksi, tuulettimia käytetään paljon kotelotuuletuksen apuna. Vesijäähdytys mahdollistaa melko helpon tavan johtaa lämpö kotelon sisältä kotelon ulkopuolelle. Sen käyttö on kuitenkin melko vähäistä ja siksi tuulettimet ovat kotelon jäähdyttämisessä pääosassa.

OC9710 - Kotelotuuletus; Perusteet

Kotelotuuletuksessa kannattaa aina muistaa erittäin yleinen fysiikan perusilmiö: lämmin ilma nousee ylöspäin. Tästä syystä lämmin ilma kannattaa poistaa ylhäältä ja koteloon ottaa viileää ilmaa alhaalta. ATX-koteloiden tapauksessa erittäin usein sisäänottoilma otetaan edestä alhaalta ja lämmin ilma poistetaan takaa ylhäältä. Jos kotelon rakenne sen sallii, muitakin ratkaisuja voi käyttää.

OC9720 - Kotelotuuletus; Tuulettimien sijoitus

Kuten #Kotelotuuletus: Perusteet -osiossa kerrottiin, lämmin ilma kannattaa usein poistaa ylhäältä ja takaa. Tästä syystä kotelon takaosaan sijoitettu tuuletin kannattaa asettaa imemään kotelosta lämmintä ilmaa pois. Samaten jos kotelon etuosassa on alhaalla tuuletinpaikka, kannattaa tämä tuuletin sijoittaa imemään kotelon ulkopuolelta viileää ilmaa koteloon. Kts #OC9300 - Tuulettimet; Imu ja puhallus. Jos tuuletinpaikkoja on useampia tai erikoisemmissa paikoissa, yleissääntönä kannattaa kaikki kotelon keskitasoa ylempänä ja keskitasoa taaempana olevat tuulettimet asettaa imemään kotelosta lämmintä ilmaa. Kotelon keskitasoa alempana ja keskitasoa edempänä olevat tuulettimet kannattaa vastaavasti asettaa imemään kotelon ulkopuolelta viileää ilmaa. Koteloita ja optimaalisia tuuletusratkaisuita on kuitenkin loputtomasti ja tätä asiaa käsitellään tarkemmin osiossa #OC9730 - Kotelotuuletus; Kotelotuuletuksen ongelmakohtia.

OC9730 - Kotelotuuletus; Kotelotuuletuksen ongelmakohtia

Koteloita ja niiden sisällä olevien komponenttien yhdistelmiä on loputtomasti. Lisäksi ilmavirran kulun selvittäminen on usein melko vaikeaa. Kaikkien mahdollisten asioiden läpikäyminen on mahdotonta, tässä kuitenkin kokoelma yleisimpiä ongelmakohtia.

OC9731 - Kotelotuuletus; Ilmavirran esteellinen kulku

Ilmavirran kulku kotelossa on optimaalisessa tapauksessa esteetöntä. Tähän ei käytännössä päästä ja siksi kannattaa pyrkiä saamaan ilmavirran kulku mahdollisimman esteettömäksi. Esimerkiksi kotelossa olevat ylimääräiset johdot, kaapelit jne ovat usein esteenä ilmavirralle. Ilmavirran kulku hidastuu ja samalla kotelotuuletuksen teho heikkenee.

OC9732 - Kotelotuuletus; Lämmin ilma jää tiettyyn paikkaan kotelossa

Lämpimän ilman jääminen tiettyyn kotelon osaan on usein hankalasti selvitettävä asia. Koska lämmin ilma nousee ylöspäin, erityisesti kotelon yläosaan voi muodostua lämmintä ilmaa sisältävä alue. Tämä voi nostaa tiettyjen osien lämpötilaa ratkaisevasti. Kotelotuuletuksen kannalta tällaiset alueet ovat erityisen ongelmallisia ja varsinkin virtalähteen takaosa on monissa koteloissa tällaiselle altis paikka.

Joissakin tapauksissa kotelotuuletuksen toimiessa huonosti, tuulettimet eivät poista lämmintä ilmaa kotelosta vaan "kierrättävät" sitä kotelon sisällä. Myös tämä saattaa melko ratkaisevasti nostaa jonkin osan lämpötilaa.

OC9733 - Kotelotuuletus; Ilmavirta "ohittaa" jäähdytettävät komponentit

Asia on periaatteessa ristiriidassa #OC9731 - Kotelotuuletus; Ilmavirran esteellinen kulku ongelman kanssa. Ilmavirran esteetön kulku on tärkeää, mutta niin on myös jäähdytysvaikutuksen saaminen. Tehokkaalla kotelotuuletuksella voi panostaa ilmavirran kulkuun suoraan komponenttia päin, jolloin ilmavirran jäähdytysvaikutus on suurin. Käytettäessä pienitehoista kotelotuuletusta, tärkeämpää on usein saada lämmin ilma poistettua kotelosta ja siksi ilmavirran pitäisi kulkea paikoista joissa lämpöä on paljon. Lämpimän ilman noustessa ylöspäin, ilmavirran kulkeminen kuumien komponenttien alapuolelta onkin usein huono vaihtoehto. Tällaisessa tapauksessa voidaan sanoa ilmavirran ohittavan komponentin lämpimän puolen ja siksi ilmavirran lämmönpoistovaikutus voi olla heikko.

OC10000 - Näytönohjaimet

Päivitetty: 14.7.2008

Prosessorin ohella erityisesti näytönohjain on suosittu ylikellotuskohde. Tässä osiossa näytönohjaimia tarkastellaan lähinnä ylikellotuksen kannalta.

Valikko

OC10100 - Näytönohjaimet; Yleisimpiä termejä suomeksi ja englanniksi

OC10200 - Näytönohjaimet; Liitännät

OC10210 - Näytönohjaimet; AGP-liitäntöjen vaikutus nopeuteen

OC10220 - Näytönohjaimet; PCI Express-liitäntöjen vaikutus nopeuteen

OC10230 - Näytönohjaimet; PCI-liitännän vaikutus nopeuteen

OC10290 - Näytönohjaimet; Liitäntöjen keskinäinen vertailu

OC10300 - Näytönohjaimet; Ylikellotus yleisesti

OC10400 - Näytönohjaimet; Piirin ylikellotus

OC10420 - Näytönohjaimet; Piirin ylikellotuksen vaikutukset

OC10430 - Näytönohjaimet; Piirien modifioiminen

OC10440 - Näytönohjaimet; Piirin ylikellottaminen käytännössä

OC10450 - Näytönohjaimet; Piirin modifioiminen käytännössä

OC10460 - Näytönohjaimet; Piirin ylikellottuvuuden parantaminen

OC10500 - Näytönohjaimet; Muistin ylikellotus

OC10520 - Näytönohjaimet; Paikallinen muisti

OC10521 - Näytönohjaimet; Paikallisen muistin poikkeukset

OC10522 - Näytönohjaimet; Paikallisen muistin määrä

OC10540 - Näytönohjaimet; Paikallisen muistin ylikellottaminen käytännössä

OC10550 - Näytönohjaimet; Muistin modifioiminen käytännössä

OC10560 - Näytönohjaimet; Paikallisen muistin ylikellottuvuuden parantaminen

OC10700 - Näytönohjaimet; Muistin tiedonsiirtokyky

OC10710 - Näytönohjaimet; Muistin tiedonsiirtokyky laskuesimerkkejä

OC10720 - Näytönohjaimet; Muistikaistan laskeminen SDR

OC10920 - Näytönohjaimet; Modautuvat näytönohjainpiirit

OC10100 - Näytönohjaimet; Yleisimpiä termejä suomeksi ja englanniksi

Muisti = Memory / Mem.
Ydin / piiri = Engine / Core
Kellotaajuus = Clock, Clock Speed, Clock Rate...
Liukuhihna = Pipeline, Pipe
Pikseli = Pixel
Varjostin = Shader
Tekstuuri = Teksture / Texture
Yksikkö = Unit

Yhdistelmiä;

Pikseliliukuhihna = Pixel Pipeline
Muistin kellotaajuus = Memory Clock
Tekstuuriyksikkö = Texture Unit

OC10200 - Näytönohjaimet; Liitännät

Näytönohjaimien liitännöistä enemmän Osien yhteensopivuus; PCIE3000 - PCI Express-korttipaikat ja Osien yhteensopivuus; AGP4000 - AGP-näytönohjaimet . Tässä keskitytään lähinnä liitäntöjen nopeuteen ja ylikellotukseen.

OC10210 - Näytönohjaimet; AGP-liitäntöjen vaikutus nopeuteen

AGP 2X:n ja AGP 4X:n nopeusero on käytännössä merkityksetön niiden näytönohjaimien osalta, jotka tukevat parhaimmillaan AGP 4X-siirtonopeutta. Samoin AGP 4X:n ja AGP 8X:n nopeusero on käytännössä merkityksetön niiden näytönohjaimien osalta, jotka tukevat parhaimmillaan AGP 8X-siirtonopeutta. Suurin AGP-nopeus kertoo kohtalaisella tarkkuudella, kuinka vanha näytönohjain todennäköisesti on.

OC10220 - Näytönohjaimet; PCI Express-liitäntöjen vaikutus nopeuteen

PCI Express x16-näytönohjaimien osalta vertailu on vaikeaa, joskin tietyissä tapauksissa PCI Express x16-slottiin liitetty näytönohjain toimii x8-moodissa. PCI Express x8-liitännän nopeus kuitenkin riittää varsin hyvin nykyisille näytönohjaimille. PCI Express x1-näytönohjaimet ovat harvinaisia.

OC10230 - Näytönohjaimet; PCI-liitännän vaikutus nopeuteen

PCI-väylä on näytönohjaimen kannalta liian hidas väylä ja siirtokaista on jaettu kaikkien PCI-laitteiden kesken. PCI-väylä rajoittaa näytönohjaimen nopeutta tehokkaasti.

OC10290 - Näytönohjaimet; Liitäntöjen keskinäinen vertailu

AGP 8X:n nopeusero PCI Express x16:ta on käytännössä merkityksetön. PCI Express x8 vastaa jotakuinkin AGP 8X:a nopeudeltaan. PCI-liitäntä on näytönohjaimen kannalta merkittävästi hitaampi kuin AGP ja/tai PCI Express x16.

OC10300 - Näytönohjaimet; Ylikellotus yleisesti

Näytönohjaimien ylikellotus voidaan karkeasti tiivistää kahteen asiaan: Piirin ja muistin kellotaajuuden nostamiseen. Yleisellä tasolla molempien kellotaajuuksien nostaminen parantaa näytönohjaimen nopeutta.

OC10400 - Näytönohjaimet; Piirin ylikellotus

Nykyisissä näytönohjaimissa yhden näytönohjainpiirin ratkaisu on selvästi yleisin. Usean kiihdytin piirin näytönohjaimissa valmistuskustannukset voivat nousta korkeiksi ja siksi nykysuuntaus on ennemminkin yhdistää kaksi yhden piirin näytönohjainta kuin laittaa useampi piiri yhdelle näytönohjainkortille.

Piirin kellotaajuus ilmoitetaan käytännössä poikkeuksetta megahertseinä, MHz tai gigahertseinä, GHz.

OC10420 - Näytönohjaimet; Piirin ylikellotuksen vaikutukset

Nostettaessa piirin kellotaajuutta, käytännössä kaikkien näytönohjainpiirin osien kellotaajuus nousee. Tärkeimmässä asemassa ovat mm pikseliliukuhihnat ja varjostinyksiköt. Joissakin tapauksissa piirin eri osien kellotaajuuksia voi nostaa erisuuriksi. Karkeasti sanottuna piirin kellotaajuutta nostamalla sen laskentateho kasvaa.

OC10430 - Näytönohjaimet; Piirien modifioiminen

Modifioimalla ( Tai "modaamalla ) tietyistä näytönohjainpiireistä voidaan saada käyttöön enemmän / uusia ominaisuuksia. Esimerkiksi NVIDIA:n GeForce 6800LE on käytännössä pikkuviallinen GeForce 6800-pohjainen piiri, josta osa pikseliliukuhihnoista ja varjostinyksiköistä on poistettu käytöstä. Poistamalla ominaisuuksia käytöstä, pikkuviallinen piiri saattaa olla täysin toimiva ja siten se myydään huonommilla ominaisuuksilla varustettuna. Ottamalla puuttuvat ominaisuudet käyttöön, piiristä voi saada suorituskyvyltään paremman. Tätä on käytännössä modaaminen / modifioimiinen. Modauksen onnistuminen on yksilökohtaista. Modautuvia näytönohjainpiirejä listattu #OC10920.

OC10440 - Näytönohjaimet; Piirin ylikellottaminen käytännössä

Näytönohjaimen piirin kellotaajuutta voi usein nostaa käyttöön sopivalla ohjelmistolla, joista listaa #OC10910. Ohjelmistojen toteutus vaihtelee, joten yleispätevänä ohjeena voi sanoa vain piirin kellotaajuuden säätämisen olevan haettu asia.

OC10450 - Näytönohjaimet; Piirin modifioiminen käytännössä

Näytönohjaimen piiriä voi usein modifioida käyttöön sopivalla ohjelmistolla, joista listaa #OC10910. Joissakin tapauksissa näytönohjaimen BIOS-tiedosto täytyy päivittää.

OC10460 - Näytönohjaimet; Piirin ylikellottuvuuden parantaminen

Näytönohjainpiirin kellottuvuutta voi usein parantaa paremmalla jäähdytysratkaisulla. Linkkejä erillisiin näytönohjaimien jäähdytysratkaisuihin Linkkilistoissa.

OC10500 - Näytönohjaimet; Muistin ylikellotus

Nykyisissä näytönohjaimissa muistin nopeus on usein rajoittavampi tekijä kuin piirin laskentateho. Tämän vuoksi hidas muistiratkaisu voi hidastaa näytönohjainta varsin paljon ja muistin ylikellotuksella saavutetaan usein parempia tuloksia kuin piirin ylikellotuksella. Toki molempien ylikellottaminen on usein parempi vaihtoehto kuin vain toisen ylikellottaminen.

OC10520 - Näytönohjaimet; Paikallinen muisti

Näytönohjaimen paikallisella muistilla ( Englanniksi esim "Onboard RAM" ) tarkoitetaan näytönohjaimeen integroitua muistia. Näytönohjaimen paikallista muistia hyödyntää vain näytönohjain ja sen nopeus ja määrä on näytönohjaimen nopeuden kannalta erittäin ratkaiseva. Paikallisen muistin kellotaajuus ilmoitetaan yleensä megahertseinä MHz ( Joissakin tapauksessa gigahertseinä, GHz ). Jos muisti on DDR-tyyppistä, yleensä ilmoitetaan muistin tehollinen kellotaajuus, joka on oikea kellotaajuus kerrottuna kahdella. Vastaava esimerkki #FSB; Tehollinen kellotaajuus.

OC10521 - Näytönohjaimet; Paikallisen muistin poikkeukset

Jos näytönohjain toimii yhdessä useamman näytönohjaimen kanssa, niin näytönohjain saattaa jakaa paikallisen muistin muiden näytönohjaimen kanssa.

OC10522 - Näytönohjaimet; Paikallisen muistin määrä ja keskusmuisti

AGP-liitännän kuningasajatus oli vähentää paikallisen muistin tarvetta siirtämällä tekstuurit näytönohjaimen muistilta keskusmuistiin. Ratkaisu periaatteessa toimii, mutta keskusmuistin hitaus näytönohjaimen paikalliseen muistiin verrattuna laskee suorituskykyä huomattavasti. Nykyisinkin näytönohjaimet osaavat säilöä tietoa keskusmuistiin. Tähän ratkaisuun turvaudutaan yleensä vain jos näytönohjaimen paikallinen muisti loppuu kesken. Liian suuresta paikallisesta muistista ei periaatteessa ole haittaa, mutta yksistään suuri paikallinen muisti ei tee näytönohjaimesta nopeaa. Esim GeForce FX 5200 -piiriä hyödyntävä näytönohjain on varsin hidas, vaikka paikallista muistia olisi 512 MB. Tietyllä tavalla suosittu temppu onkin laittaa heikkotehoiseen näytönohjaimeen suuri määrä muistia ja markkinoida tuotetta suurella muistimäärällä.

OC10540 - Näytönohjaimet; Paikallisen muistin ylikellottaminen käytännössä

Näytönohjaimen muistin kellotaajuutta voi usein nostaa käyttöön sopivalla ohjelmistolla, joista listaa #OC10910. Ohjelmistojen toteutus vaihtelee, joten yleispätevänä ohjeena voi sanoa vain muistin kellotaajuuden säätämisen olevan haettu asia.

OC10550 - Näytönohjaimet; Muistin modifioiminen käytännössä

Usein käy mielessä näytönohjaimen muistien vaihtaminen tehokkaampiin ja/tai paremmin ylikellottuviin. Asiassa tiettävästi on onnistuttukin, silti nykyisellä tekniikalla kyseessä on erittäin vaikea toimenpide ja suositeltava vain jos todella tietää mitä tekee.

OC10560 - Näytönohjaimet; Paikallisen muistin ylikellottuvuuden parantaminen

Näytönohjaimen paikallisen muistin kellottuvuutta voi usein parantaa paremmalla jäähdytysratkaisulla. Saavutettava hyöty ei kuitenkaan ole välttämättä kovin suuri, joten kannattaa jo hankintavaiheessa panostaa näytönohjaimeen, jossa ovat nopeat ja/tai nopeiksi speksatut muistit.

OC10700 - Näytönohjaimet; Muistin tiedonsiirtokyky

Muistin tiedonsiirtokyky on joissakin tapauksissa hyödyllinen suure arvioitaessa näytönohjaimen suorituskykyä tai saatavaa suorituskykyparannusta. Näytönohjaimen muistin tiedonsiirtokyky lasketaan yksinkertaisimmillaan kaavalla; Tiedonsiirtokyky = Muistin kellotaajuus * väylän leveys * mahdollinen DDR-kerroin. Muistiväylän leveys nykyisissä näytönohjaimissa ilmoitetaan yleensä bitteinä. Yleisimmät muistiväylän leveydet 32, 64, 128 tai 256 bittiä. Uusimmissa näytönohjaimissa voi olla 384 ja 512 bittinen muistiväylä.

OC10710 - Näytönohjaimet; Muistin tiedonsiirtokyky laskuesimerkkejä

Muutama laskuesimerkki näytönohjaimen muistien tiedonsiirtokyvystä. Pätevät varsin hyvin DDR-muistin lisäksi myös DDR2-, DDR3-muisteihin. Näytönohjaimissa on usein myös ns GDDR-muisteja, tiedonsiirtokyky on useinmiten riittävällä tarkkuudella sama kuin normaaleiden DDR-muistien laskukaavoilla saa, poikkeuksena GDDR5-muistit. Kellotaajuudet on otettu laskuihin vain esimerkin vuoksi eivätkä suoraan viittaa tiettyihin tuotteisiin. Hieman tarkempia laskuesimerkkejä Osien yhteensopuvuus -oppaassa.

- 64-bit DDR-muisti, 500 MHz tehollinen; 8 tavua * 250 MHz * 2 ( DDR ) = 4000 MB/s = 4 GB/s TAI 8*500 = 4000 MB/s = 4 GB/s

- 64-bit DDR-muisti, 250 MHz ( EI tehollinen kellotaajuus vaan oikea ); 8*250*2 = 4000 MB/s = 4 GB/s

- 128 bit DDR-muisti 350 MHz; 16*350*2 = 11 200 MB/s = 11.2 GB/s

- 128 bit DDR-muisti 675 MHz; 16*675*2 = 21 600 MB/s = 21.6 GB/s

- 256-bit DDR-muisti 470 MHz, tehollinen 940 MHz; 32*470*2 = 30 080 MB/s = 30,.8 GB/s TAI 32*940 = 30 080 MB/s = 30.08 GB/s

- 384-bit DDR-muisti 520 MHz, tehollinen 1040 MHz; 48*520*2 = 49920 MB/s = 49.92 GB/s TAI 48*1040 = 49920 MB/s = 49.92 GB/s

- 512-bit DDR-muisti 450 MHz, tehollinen 900 MHz; 64*450*2 = 57600 MB/s = 57.6 GB/s TAI 64*900 = 57600 MB/s = 57.6 GB/s

- 256-bit GDDR5-muisti 950 MHz, tehollinen 3800 MHz, 32*950*4 = 121600 MB/s = 121.6 GB/s TAI 32*3800 = 21600 MB/s = 121.6 GB/s

- 512-bit GDDR5-muisti 875 MHz, tehollinen 3500 MHz, 64*875*4 = 224000 MB/s = 334 GB/s TAI 64*3500 = 224000 MB/s = 334 GB/s

OC10720 - Näytönohjaimet; Muistikaistan laskeminen SDR

Kuten #Näytönohjaimet; Muistikaistan laskeminen DDR, mutta muisti on SDR-tyyppistä ja siksi siirtokykyä ei kerrota kahdella.

OC10910 - Näytönohjaimet; Ohjelmistoja

Lista siirretty Osien yhteensopivuus.

OC10920 - Näytönohjaimet; Modautuvat näytönohjainpiirit

Alempana listaa näytönohjainpiireistä, jotka ovat jossakin määrin modautuvia. Nykyisin näytönohjaimien modifiointi on useimmissa tapauksissa mahdotonta tai erittäin vaikeaa.

ATI;

Radeon 8500 LE
Radeon 9500
Radeon 9800 SE
Radeon 9800 Pro
Radeon x800 Pro
Radeon x800 SE
Radeon x800 GT
Radeon x800 GTO
Radeon x1800 GTO

NVIDIA;

GeForce 6600 LE
GeForce 6800 LE
GeForce 6800

OC11000 - Lämpötahnat

Lämpötahnoja käytetään yleisesti #Jäähdytyssiilien apuna. Tässä osiossa ei ole paljoa kerrottavaa.

Valikko

OC11001 - Lämpötahnat; Erilaisia lämpötahnoja

OC11100 - Lämpötahnat; Edut

OC11200 - Lämpötahnat; Haitat

OC11300 - Lämpötahnat; Pakollisuus

OC11400 - Lämpötahnat; Korvaaminen hiomalla pinnat

OC11001 - Lämpötahnat; Erilaisia lämpötahnoja

Piitahna on ehkä yleisimmin käyttetty lämpötahna. Esimerkiksi hopeatahnan tai kuparitahnan mainostetaan olevan tehokkaampia lämmönjohtokyvyltään kuin piitahnan.

OC11100 - Lämpötahnat; Edut

Lämpötahna asettuu epätasaisten kontaktipintojen väliin jäävään tyhjään tilaan. Täten kahden pinnan väliin ei jää ilmarakoja, jotka ovat erinomaisia lämmöneristeitä. Katso myös #Jäähdytyssiilit; kontakti.

OC11200 - Lämpötahnat; Haitat

Lämpötahnan optimaalinen toiminta vaatii, että lämpötahnaa on tarkasti sopiva määrä. Lämpötahnan putsaaminen voi olla vaikeaa. Liiasta lämpötahnasta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

OC11300 - Lämpötahnat; Pakollisuus

Lämpötahna ei ole pakollista, jos jäähdytysteho on ilman Lämpötahnaa riittävä. Karkeasti voisi sanoa, että jos lämpötahna on pakollista, niin silloin joko jäähdytys on alimitoitettu tai pinnat niin epätasaiset keskenään, ettei lämpötahna auta asiassa tarpeeksi. Yleisesti ottaen Lämpötahna parantaa lämmönjohtavuutta ja siten auttaa ylikellotuksessa jne, mutta pakollista se ei ole.

OC11400 - Lämpötahnat; Korvaaminen hiomalla pinnat

Jos kontaktipinnat ovat täysin tasaiset, lämpötahnaa tai vastaavaa ei tarvita. Katso myös #OC8230 - Jäähdytyssiilit; Pohjan tasaisuus.

OC12000 - Kannattavin ylikellotustapa

Viimeksi päivitetty: 14.7.2008

Prosessorin nopeuden kasvattaminen näkyy monesti kokonaisuuden nopeudessa. Mutta kannattaako prosessorin kellotaajuutta nostaa esimerkiksi muistin nopeuden kustannuksella tms? Tähän on loputon määrä vastauksia, mutta koska kyseessä on FAQ, niin laitetaan jonkinlaista yleisohjetta.

Vaihtoehdot:

Prosessorin kellotaajuuden nostaminen; Nostetaan prosessorin kellotaajuutta

Prosessoriväylän kasvattaminen ( Tässä tapauksessa väylä prosessorista piirisarjaan, yleensä FSB ); Nostetaan prosessoriväylän kellotaajuutta tai muuten kasvatetaan sen siirtokykyä.

Muistien kellotaajuuden nostaminen; Nostetaan muistien kellotaajuutta

Muistiväylän kasvattaminen; Single Channel -> Dual Channel tms. ratkaisu.

Muistiasetusten virittäminen; Muutetaan muistiasetuksia nopeammiksi.

Useissa tapauksissa mainitut asiat tapahtuvat samaan aikaan. Esim Pentium 4-prosessorien tapauksessa suurempi prosessoriväylä tarkoittaa samalla suurempaa prosessorin kellotaajuutta ja suurempaa muistiväylää. Tosin jos prosessorissa on lukittu kerroin, sen suuruudesta riippuvat FSB:n noston vaikutukset.

Valikko

OC12210 - Kannattavin ylikellotustapa; AthlonXP

OC12220 - Kannattavin ylikellotustapa; Athlon64

OC12230 - Kannattavin ylikellotustapa; Athlon64 X2

OC12240 - Kannattavin ylikellotustapa; AMD Sempron ( Athlon64 )

OC12250 - Kannattavin ylikellotustapa; AMD Phenom

OC12310 - Kannattavin ylikellotustapa; Intel Pentium 4 Northwood

OC12320 - Kannattavin ylikellotustapa; Intel Pentium 4 Prescott

OC12330 - Kannattavin ylikellotustapa; Intel Pentium D

OC12340 - Kannattavin ylikellotustapa; Intel Celeron Northwood / Willamette

OC12350 - Kannattavin ylikellotustapa; Intel Celeron D

OC12410 - Kannattavin ylikellotustapa; Intel Celeron M

OC12420 - Kannattavin ylikellotustapa; Intel Pentium M

OC12430 - Kannattavin ylikellotustapa; Intel Core 2

OC12210 - Kannattavin ylikellotustapa; AthlonXP

Pahin kuriste prosessoriväylä, jonka Dual Channel DDR-muisti täyttää helposti. Hyvä L-1 välimuisti pienentää muistin vaikutusta jonkin verran.

1. Prosessoriväylän kasvattaminen
2. Prosessorin kellotaajuuden nostaminen
3. Muistiasetusten virittäminen
4. Muistiväylän kasvattaminen
5. Muistien kellotaajuuden nostaminen

OC12220 - Kannattavin ylikellotustapa; Athlon64

Prosessoriväylä riittää helposti ja integroitu muistiohjain hyötyy tiukoista muistiasetuksista.

1. Prosessorin kellotaajuuden nostaminen
2. Muistiasetusten virittäminen
3. Muistiväylän kasvattaminen
4. Muistien kellotaajuuden nostaminen
5. Prosessoriväylän ( HTT ) kasvattaminen

OC12230 - Kannattavin ylikellotustapa; Athlon64 X2

Kaksi ydintä teoriassa tuplaa muisti- ja prosessoriväylän kulutuksen ja siksi Dual Channelilla enemmän painoarvoa kuin muistiasetuksilla.

1. Muistiväylän kasvattaminen
2. Muistiasetusten virittäminen
3. Muistien kellotaajuuden nostaminen
4. Prosessorin kellotaajuuden nostaminen
5. Prosessoriväylän ( HTT ) kasvattaminen

OC12240 - Kannattavin ylikellotustapa; AMD Sempron ( Athlon64 )

L-2 välimuistiltaan vaatimaton Sempron tarvitsee ennemmin tukea muistilta kuin korkeampaa kellotaajuutta prosessorilta.

1. Muistiasetusten virittäminen
2. Muistiväylän kasvattaminen
3. Muistien kellotaajuuden nostaminen
4. Prosessorin kellotaajuuden nostaminen
5. Prosessoriväylän ( HTT ) kasvattaminen

OC12250 - Kannattavin ylikellotustapa; AMD Phenom

HTT-väylän kertoimen kasvattamisen ja L-3 välimuistin lisäämisen takia Phenomit kaipaavat ennen kaikkea kellotaajuutta.

1. Prosessorin kellotaajuuden nostaminen
2. Muistiasetusten virittäminen
3. Muistiväylän kasvattaminen
4. Muistien kellotaajuuden nostaminen
5. Prosessoriväylän ( HTT ) kasvattaminen

OC12310 - Kannattavin ylikellotustapa; Intel Pentium 4 Northwood

Dual Channel-muistilta kaivataan tukea prosessoriväylälle ja sen jälkeen prosessorin kellotaajuus on tärkeässä roolissa.

1. Muistiväylän kasvattaminen
2. Prosessorin kellotaajuuden nostaminen
3. Prosessoriväylän kasvattaminen
4. Muistien kellotaajuuden nostaminen
5. Muistiasetusten virittäminen

OC12320 - Kannattavin ylikellotustapa; Intel Pentium 4 Prescott

Northwoodia suurempien välimuistien takia keskusmuisti ei ole niin tärkeässä roolissa.

1. Prosessorin kellotaajuuden nostaminen
2. Prosessoriväylän kasvattaminen
3. Muistiväylän kasvattaminen
4. Muistiasetusten virittäminen
5. Muistien kellotaajuuden nostaminen

OC12330 - Kannattavin ylikellotustapa; Intel Pentium D

Kaksi ydintä kaipaa apua muisteilta ja erityisesti prosessoriväylältä.

1. Prosessoriväylän kasvattaminen
2. Muistiväylän kasvattaminen
3. Muistien kellotaajuuden nostaminen
4. Muistiasetusten virittäminen
5. Prosessorin kellotaajuuden nostaminen

OC12340 - Kannattavin ylikellotustapa; Intel Celeron Northwood / Willamette

Muistit kaikki kaikessa, muuten prosessorin kellotaajuuden nostaminen ei juurikaan hyödytä.

1. Prosessoriväylän kasvattaminen
2. Muistiväylän kasvattaminen
3. Muistiasetusten virittäminen
4. Muistien kellotaajuuden nostaminen
5. Prosessorin kellotaajuuden nostaminen

OC12350 - Kannattavin ylikellotustapa; Intel Celeron D

Suurempien välimuistien ansiosta prosessorin kellotaajuus avainasemassa.

1. Prosessorin kellotaajuuden nostaminen
2. Prosessoriväylän kasvattaminen
3. Muistiväylän kasvattaminen
4. Muistiasetusten virittäminen
5. Muistien kellotaajuuden nostaminen

OC12410 - Kannattavin ylikellotustapa; Intel Celeron M

Kohtalaisen suuri L-2 välimuisti auttaa, mutta prosessori- ja muistiväylä pahimmat rajoitteet.

1. Prosessoriväylän kasvattaminen
2. Muistiväylän kasvattaminen
3. Prosessorin kellotaajuuden nostaminen
4. Muistiasetusten virittäminen
5. Muistien kellotaajuuden nostaminen

OC12420 - Kannattavin ylikellotustapa; Intel Pentium M

Suuri L-2 välimuisti lisää prosessorin kellotaajuuden merkitystä. Prosessoriväylä melko kuristettu ja muistiasetukset tärkeät.

1. Prosessorin kellotaajuuden nostaminen
2. Prosessoriväylän kasvattaminen
3. Muistiväylän kasvattaminen
4. Muistiasetusten virittäminen
5. Muistien kellotaajuuden nostaminen

OC12430 - Kannattavin ylikellotustapa; Intel Core 2

Suuren L-2 välimuistin takia prosessorin kellotaajuus avainasemassa. Pentium M:n verrattuna suurempi prosessoriväylä lisää muistin siirtokyvyn painoarvoa.

1. Prosessorin kellotaajuuden nostaminen
2. Prosessoriväylän kasvattaminen
3. Muistiväylän kasvattaminen
4. Muistien kellotaajuuden nostaminen
5. Muistiasetusten virittäminen

OC13000 - BIOS

Viimeksi päivitetty: 14.7.2008

Valikko

OC13200 - BIOS; BIOS:n pääseminen

OC13300 - BIOS; Asetusten muuttaminen

OC13400 - BIOS; Asetuksien nimityksiä

OC13100 - BIOS; Standardit

Jos asialla tarkoitetaan, että jokaisesta BIOS:sta löytyy samat asetukset samoilla nimillä ja/tai samasta paikasta, voidaan sanoa, että standardeja ei ole olemassa. Käytännössä jokaisen emolevymallin BIOS on erilainen kuin toisen emolevymallin BIOS.

OC13200 - BIOS; BIOS:n pääseminen

Tietokonetta käynnistettäessä BIOS:n pääsee yleensä painamalla näppäimistöstä tiettyä näppäintä tai näppäinyhdistelmää. Mainittu näppäin(yhdistelmä) kerrotaan yleensä tietokoneen käynnistysvaiheessa ja/tai emolevyn ohjekirjassa. Näppäimiä ovat yleensä esim seuraavat; Delete/Del, F1, F10, F2, Home...

OC13300 - BIOS; Asetusten muuttaminen

BIOS-asetuksia voi valita yleensä näppäimistön nuolinäppäinten, Enter-näppäimen ja Page up / Page Down näppäinten avulla.

OC13400 - BIOS; Asetuksien nimityksiä

Ohessa muutamia yleisimpiä nimityksiä eri BIOS-säädöille.

- ( BIOS; Prosessorin jänniteen nimityksiä ) Esimerkkejä; Vcore, Processor Core Voltage, CPU Voltage, CPU Voltage Regulator, VCPU...

- ( BIOS; Piirisarjan jänniteen nimityksiä ) Esimerkkejä; Vchipset, Chipset Voltage, VDD...

- ( BIOS; Muistin jänniteen nimityksiä ) Esimerkkejä; VDDR, Vmem, Memory Voltage...

- ( BIOS; Väylätaajuuden ( FSB ) nimityksiä ) Esimerkkejä; CPU External Clock, CPU External Clock Speed, CPU BUS Frequency...

- ( BIOS; Prosessorin kertoimen nimityksiä ) Esimerkkejä; CPU Multiplier, Processor Multiplier...

OC13500 - BIOS; Yleislistaus

Ylläolevaa listaa #13400 voisi olla mahdollista jatkaa loputtomasti. Tässä muita yleisiä englanninkielisiä nimityksiä, joita BIOS:ssa usein esiintyy tai sitten ei.

Prosessori: CPU, Processor
Muisti: Memory, Mem
Kovalevy; Hard Disk, Hard Disk Drive
Levykesema; Floppy, Floppy Disk, Floppy Disk Drive

OC13600 - BIOS; Väärät asetukset / kone ei käynnisty

BIOS:n asetukset voi useimmiten palauttaa oletusasetuksiin resetoimalla BIOS:n. Tästä käytetään usein nimityksiä Clear CMOS ja Reset CMOS. Asia hoidetaan usein seuraavasti ( Saattaa vaihdella emolevystä riippuen ); Laita koneesta virrat pois, laita Clear CMOS / Reset CMOS jumpperi Clear/Reset-asentoon tai vastaavaan, anna olla paikoillaan muutaman sekunnin, laita jumpperi takaisin normaaliasentoon ja käynnistä kone. BIOS:a pitäisi olla vakioasetukset, josta poikkeavat asetukset joutuu säätämään uudelleen.

OC13990 - BIOS; Vapaa sana

BIOS on ehkä nykyaikaisten tietokoneiden pahin jäänne IBM PC-yhteensopivien tietokoneiden alkuajoilta. BIOS-säätöjä pystyy hyvin harvoin tekemään hiiren avulla, niiden nimitykset vaihtelevat, BIOS-piiri vie varsin paljon tilaa emolevyltä ja niin edelleen.

BIOS:n mahdollinen korvaaja EFI korjannee BIOS:n pahimmat puutteet lähitulevaisuudessa.

OC14000 - Nopeutta rajoittavat asiat

Viimeksi päivitetty: 14.7.2008

Synonyymejä: Pullonkaula, pullonkaulat

Yleisellä tasolla tietokoneen hitain osa rajoittaa nopeutta ja hitain osa voi rajoittaa nopeuden tietylle tasolle vaikka muiden osien nopeutta kasvatettaisiin. Yleinen sanonta "yhtä hidas kuin heikoin lenkki" pätee asiassa varsin hyvin.

Valikko

OC14100 - Nopeutta rajoittavat asiat; Periaate

OC14200 - Nopeutta rajoittavat asiat; Teoreettinen laskentateho

OC14210 - Nopeutta rajoittavat asiat; Laskentatehon riittämättömyyteen perustuvat

OC14300 - Nopeutta rajoittavat asiat; Teoreettinen tiedonsiirtokyky

OC14310 - Nopeutta rajoittavat asiat; Tiedonsiirtokyvyn riittämättömyyteen perustuvat

OC14400 - Nopeutta rajoittavat asiat; Prosessori ja näytönohjain

OC14500 - Nopeutta rajoittavat asiat; Muistit ja prosessorin välimuistit

OC14600 - Nopeutta rajoittavat asiat; Muistimäärän riittävyys

OC14100 - Nopeutta rajoittavat asiat; Periaate

Optimaalisessa tapauksessa jokainen tietokoneen osa saavuttaa teoreettisen laskentatehonsa ja tässä tapauksessa tietokone toimii niin tehokkaasti kuin mahdollista. Käytännössä tämä on mahdotonta, koska osien nopeutta rajoittavat muut tekijät ja/tai osat. Rajoitukset voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään; Laskentatehon riittämättömyyteen perustuvat rajoitukset sekä tiedonsiirtokyvyn riittämättömyyteen perustuvat rajoitukset.

OC14200 - Nopeutta rajoittavat asiat; Teoreettinen laskentateho

Tietokoneosille ilmoitetaan usein teoreettinen laskentateho, joka yleensä saadaan suoraviivaisella laskutoimituksella. Esim tyyliin "osassa on X laskentayksikköä jotka pystyvät laskemaan Y laskutoimitusta sekunnissa ja täten teoreettinen laskentateho on Z laskutoimitusta sekunnissa". Teoreettinen laskentateho saavutetaan hyvin harvoissa tapauksissa ja usein puhutaankin käytännön laskentatehosta, joka voidaan käytännössä saavuttaa.

OC14210 - Nopeutta rajoittavat asiat; Laskentatehon riittämättömyyteen perustuvat

Varsin usein tietyn osan laskentateho on riippuvainen muiden osien laskentatehosta. Jos tällaisessa tapauksessa hitain osa suoriutuu huomattavasti hitaammin omasta osuudestaan, myös nopeamman osan tehokkuus voi kärsiä koska se ei saa tietyssä ajassa laskettavaa niin paljoa kuin pystyisi laskemaan. Varsin usein yksi tämänkaltainen pullonkaula rajoittaa kokonaisnopeuden pullonkaulan tasolle. Monet tietokoneosat saadaan melko valmiina pakettina, joten esimerkiksi prosessorin sisäisen rakenteen pullonkaulan poistaminen kotikonstein on lähes mahdotonta.

Kansakielisellä esimerkillä kuvattuna tehtaan koneisto pystyy teoriassa valmistamaan 1000 tuotetta päivässä. Tuotantoketjun alkupäässä on kone joka valmistelee tuotteen seuraavaa konetta varten. Jos tämän koneen toimintanopeus puolitetaan, seuraava kone saa tuotteita valmisteltavaksi vain puolinopeudella, samoin seuraava ja täten koneiston koko kapasiteettia ei pystytä hyödyntämään.

OC14300 - Nopeutta rajoittavat asiat; Teoreettinen tiedonsiirtokyky

Kuten teoreettinen laskentateho, myös teoreettinen tiedonsiirtokyky voidaan usein laskea suoraviivaisella laskutoimituksella. Esim osan kellotaajuus on X MHz ja se siirtää tietoa Y tavua sekunnissa, täten teoreettinen tiedonsiirtokyky on Z tavua sekunnissa. Myös teoreettinen tiedonsiirtokyky saavutetaan hyvin harvoissa tapauksissa ja usein puhutaankin käytännön tiedonsiirtokyvystä, joka voidaan käytännössä saavuttaa.

OC14310 - Nopeutta rajoittavat asiat; Tiedonsiirtokyvyn riittämättömyyteen perustuvat

Tiedonsiirron hitaus voi toimia vastaavanlaisena rajoitteena kuin laskentatehon riittämättömyys. Jos osat eivät saa laskettavaa niin nopeasti kuin ne voisivat laskea, niiden laskentateho pienenee. Tässä suhteessa erityisesti erlaisten muistien nopeus ja niiden määrä ovat ratkaisevia.

Esimerkkinä vaikkapa tapaus, jossa prosessoriväylän siirtokyky ( Välillä prosessori-piirisarja ) on paljon pienempi kuin muistin tiedonsiirtokyky ( Välillä muisti-piirisarja ). Tässä tapauksessa prosessori ei saa niin paljoa laskettavaa muistista kuin muisti pystyisi antamaan.

OC14400 - Nopeutta rajoittavat asiat; Prosessori ja näytönohjain

Prosessori ja näytönohjain ovat hyvin ratkaisevassa roolissa monissa grafiikkasovelluksissa ja käytännössä aina joko prosessorin tai näytönohjaimen nopeus rajoittaa nopeutta. Tämän asian testaaminen on kohtalaisen helppoa; Jos prosessoritehoa lisätään esim ylikellottamalla ja nopeus ei kasva, todennäköisesti näytönohjain on rajoittava tekijä. Vastaavasti jos näytönohjaimen toimintaa nopeutetaan esim ylikellottamalla ja nopeus ei kasva, prosessori on todennäköisesti rajoittava tekijä.

Em. syistä johtuen, prosessorin nopeutta kannattaa grafiikkasovelluksissa testata mahdollisimman pienellä näyttötarkkuudella ja huonommilla grafiikka-asetuksilla (esim FSAA- ja AF-asetukset). Ja vastaavasti näytönohjaimia testattaessa mahdollisimman suurella näyttötarkkuudella ja paremmilla grafiikka-asetuksilla.

OC14500 - Nopeutta rajoittavat asiat; Muistit ja prosessorin välimuistit

Käsitelty tarkemmin osiossa #OC15000 - Prosessorien välimuistit + nopeusarviointi.

OC14600 - Nopeutta rajoittavat asiat; Muistimäärän riittävyys

Vaikka osaan liitetty muisti olisi tiedonsiirtokyvyltään nopeaa, se ei välttämättä auta paljoa jos osan tiedontallennukseen tarvitsema muistimäärä on liian pieni. Tällöin tietoa joudutaan joko

- Tallentamaan tietoa ja lukemaan tietoa pienissä erissä kerrallaan. Kuvainnollisena esimerkinä osa tarvitsee "tiedot" 1, 2 ja 3 jotka säilötään muistiin. Muistiin mahtuu kerrallaan kokonaan vain yksi kyseisistä tiedoista. Säilötään muistiin aluksi tieto 1 ja osa tiedosta 2. Jos vähän ajan kuluttua tietoa 1 ei tarvita kokonaisuudessaan, voidaan vapautuneeseen tilaan säilöä enemmän tietoa 2. Ja kun viimein tietoa 1 ja 2 ei enää muistissa tarvita, sinne voidaan säilöä tieto 3. Lisäongelmia tulee jos yksikään kyseisistä tiedoista ei kokonaisuudessaan mahdu muistiin. Silloin periaatteessa toimiva tapa on säilöä muistiin tarvittava määrä tiedosta, poistaa tietoa sitä mukaa kun sitä ei tarvita ja säilöä vapautuvaan tilaan lisää tietoa. Monet sovellukset eivät kuitenkaan edes toimi liian pienellä muistimäärällä.

Tällaisessa tapauksessa jatkuva tiedonhaku ja tallennus aiheuttaa suuren haitan suorituskyvylle.

- Tallentamaan tietoa muuhun vapaaseen muistiin. Tietokoneiden tapauksessa nopeaa muistia on yleensä merkittävästi vähemmän kuin hidasta, joten tässä tapauksessa suorituskykyhaittaa tulee hitaammasta tiedonhausta ja tallennuksesta. Yleinen esimerkki on ns. virtuaalimuisti jossa tietokoneen kovalevyä käytetään keskusmuistin apuna ja/tai sen loputtua. Keskusmuistiin verrattuna kovalevy on karkeasti sanottua 1000 kertaa hitaampaa, joten suorituskyky heikkenee tässäkin tapauksessa paljon.

Lisätietoa erityisesti prosessorien osalta osiossa #OC15000 - Prosessorien välimuistit + nopeusarviointi.

OC15000 - Prosessorien välimuistit + nopeusarviointi

Päivitetty: 14.7.2008

Prosessorien välimuistit ovat erittäin ratkaisevia prosessorin nopeuden kannalta ja yksi hyvä tapa prosessorivalmistajan kannalta hidastaa prosessoria tarkoituksella (="myydä halpaprosessorina") on vaikuttaa sen välimuisteihin.

Valikko

OC15010 -  Prosessorien välimuistit; Yleistä

OC15110 -  Prosessorien välimuistit; Rekisterit

OC15120 -  Prosessorien välimuistit; L-0 välimuisti

OC15130 - Prosessorien välimuistit; L-1 välimuisti

OC15132 - Prosessorien välimuistit; L-1 välimuistin poikkeuksia

OC15140 - Prosessorien välimuistit; L-2 välimuisti

OC15150 - Prosessorien välimuistit; L-3 välimuisti

OC15200 - Prosessorien välimuistit; Tiedonsaannin nopeus

OC15300 - Prosessorien välimuistit; Nopeusvaikutus eri ohjelmistoissa

OC15310 - Prosessorien välimuistit; Liian huono L-2 välimuistiratkaisu

OC15320 - Prosessorien välimuistit; Liian huono keskusmuistiratkaisu

OC15010 -  Prosessorien välimuistit; Yleistä

Nykyiset prosessorit suorittavat paljon laskutoimituksia ja tarvitsevat jatkuvasti uutta laskettavaa pystyäkseen tarjoamaan hyvää suorituskykyä. Tässä asiassa auttavat prosessorin sisäiset välimuistit.

OC15110 -  Prosessorien välimuistit; Rekisterit

Yleisellä tasolla rekistereihin säilötään tietoa, jota prosessorin laskentayksiköt tulevat tarvitsemaan ja prosessorin laskentayksiköt siirtävät lasketun tiedon rekistereiden kautta muuhun käyttöön. Rekisterit eivät varsinaisesti ole välimuisteja eikä niitä siinä yhteydessä mainostetakaan. Rekistereiden tapauksessa suurempi määrä on yleensä parempi.

OC15120 -  Prosessorien välimuistit; L-0 välimuisti

L-0 välimuistilla tarkoitettaneen tulevaisuudessa välimuistia, joka sijoitetaan hyvin lähelle rekistereitä. Tällä hetkellä lähinnä sitä lienee Pentium 4-prosessorien Trace Cache. 0-tason välimuistia ei tiettävästi ole kirjoitushetkellä käytössä yleisimmissä prosessoreissa.

OC15130 - Prosessorien välimuistit; L-1 välimuisti

L-1 välimuisti on erittäin ratkaiseva prosessorin nopeuden kannalta. Sitä pitäisi olla paljon ja sen pitäisi myös olla nopeaa. Näiden kahden asian yhdistäminen on melkoisen vaikeaa. Koska L-1 välimuisti on myös prosessorin "keskellä", sen koon kasvattaminen saattaa vaatia suurta prosessorin rakenteen uudelleensuunnittelua. Siksi L-1 välimuistin kokoa ei juurikaan muutella saman ytimen prosessoreissa vaan nopeusvaikutukset tehdään L-2 välimuistin avulla. L-1 välimuisti on usein jaettu "käsky"- ( Instruction ) ja "tieto"- ( Data ) välimuisteihin. Nämä lasketaan lähes poikkeuksetta yhteen ja ilmoitetaan saatu määrä L-1 välimuistin kokona. Esim 64 KB L-1 Data Cache + 64 KB L-1 Instruction Cache; L-1 välimuistin kooksi ilmoitetaan 128 KB.

OC15132 - Prosessorien välimuistit; L-1 välimuistin poikkeuksia

- Pentium 4-prosessoreissa L-2 Instruction Cachen "korvaa" Trace Cache ja siten Instruction Cachea ei ole.

OC15140 - Prosessorien välimuistit; L-2 välimuisti

"Toisen tason" välimuisti on käytännössä aina selvästi hitaampaa kuin L-1 välimuisti. Toisaalta se sijoitetaan lähes poikkeuksetta prosessorin varsinaisten laskentayksiköiden ulkopuolelle, jolloin sen kokoa on helppo kasvattaa tai pienentää. L-2 välimuisti on myöskin ratkaisevassa roolissa suorituskyvyn kannalta, joskin sen vaikutusta nopeuteen voi huomattavasti pienentää hyvällä L-1 välimuisti- ja/tai keskusmuistiratkaisulla.

OC15150 - Prosessorien välimuistit; L-3 välimuisti

Vaikka L-3 välimuisti on todennäköisesti L-2 välimuistia hitaampaa, sitä on teoriassa varsin helppoa lisätä varsinaisen prosessoriytimen ulkopuolelle. Tämän takia L-3 välimuistin jakaminen usean prosessoriytimen kesken on teoriassa helppoa. Vaikka L-3 välimuisti lienee huomattavasti L-2 välimuistia hitaampaa, lienee se kuitenkin huomattavasti nopeampaa kuin keskusmuisti. Lisäksi L-3 välimuisti soveltuu teoriassa hyvin prosessoriytimien väliseen kommunikointiin.

OC15200 - Prosessorien välimuistit; Tiedonsaannin nopeus

Välimuistit ovat vain prosessorin kannalta tarkasteltuna tärkeässä roolissa. Kuitenkin prosessori ei pysty tietoa säilömään suuria määriä, eli tieto täytyy tuoda prosessorille jostakin. Tässä tapauksessa nopeus usein määräytyy ketjun hitaimman osan mukaan. Yleisesti ottaen "nopeusjärjestys" tiedonsaannissa menee jotakuinkin seuraavasti ( Nopein ensin ).

Rekisterit - L-0 välimuisti - L-1 välimuisti - L-2 välimuisti - L-3 välimuisti - Keskusmuisti - Kovalevy - USB-muistitikut/nopea verkkoliitäntä/... - CD-/DVD-levy - 3,5 tuumainen korppu.

Eli periaatteessa asennettaessa ohjelmaa CD-ROM levyltä, prosessorin nopeista välimuisteista ei usein ole liiemmin hyötyä, koska nopeuden ratkaisee pitkälti hitain osa (eli CD-asema).

OC15300 - Prosessorien välimuistit; Nopeusvaikutus eri ohjelmistoissa

Todellinen ikuisuuskysymys. Yksinkertaistettuna voi sanoa, että mitä enemmän ohjelmakoodi kuormittaa prosessorin välimuisteja, sitä enemmän prosessorin välimuisteista on hyötyä. Mutta mitkä ohjelmat sitten kuormittavat prosessorin välimuisteja ja kuinka paljon? Tähän tuskin kukaan pystyy vastaamaan pitävästi, koska erilaisia ohjelmistoja on miljoonia ja lisää tulee koko ajan. Tietyissä tapauksissa kahden prosessorin ainoa ero on L-2 välimuistin määrässä. Koska erilaiset ohjelmat kuormittavat välimuisteja eri tavalla, kyseisten prosessorien välinen suhteellinen nopeusero todennäköisesti vaihtelee käytettävästä ohjelmistosta riippuen.

Muutama esimerkki.

OC15310 - Prosessorien välimuistit; Liian huono L-2 välimuistiratkaisu

- Intel Celeron 266 ja 300 prosessoreissa ei ollut L-2 välimuistia ollenkaan. Yhdistettynä liian hitaaseen väylä+keskusmuistiratkaisuun, ratkaisu oli surkea. Korjaus tuli Celeron 300A-mallissa, jossa oli 128 kilotavua L-2 välimuistia. Se taasen oli liian hyvä, koska suorituskyky oli samaa tasoa huomattavasti kalliimman Pentium 2:n kanssa.

- AMD K6-2:n pätevät samat sanat kuin Intel Celeron 266 ja 300:n. L-2 välimuisti oli sijoitettu emolevylle, mutta se ei luonnollisesti ollut kovin nopea ratkaisu. Korjaus tuli AMD K6-3 mallissa jota seurasi pian uuteen rakenteeseen perustuva Athlon.

- Intel Celeron 1,7-2,8 GHz prosessoreissa pieni ja huonosti toteutettu L-2 välimuistiratkaisu laski suorituskykyä liikaa suhteessa kilpailijoiden tuotteisiin. Asiassa ei paljoa auttanut kohtalaisen hyvä prosessoriväylä, koska L-1 välimuisti myös rajoitti osaltaan tehokkaasti.

OC15320 - Prosessorien välimuistit; Liian huono keskusmuistiratkaisu

- Intel Pentium 3-prosessorien suurimpia ongelmia oli antiikkinen prosessoriväylä ja siten keskusmuistin suorituskyky, jota Coppermine-prosessorien ja myöhempien erinomainen L-2 välimuistiratkaisu ei täysin pystynyt paikkaamaan. Korjauksen toi Pentium 4 ja myöhemmin Pentium 3:n pitkälti perustuva Pentium M.

- AMD Athlonin prosessoriväylä tarjosi kaksi kertaa enemmän kaistaa kuin yksikanavainen SDRAM-keskusmuistiratkaisu pystyi syöttämään. DDR-muistit ratkaisivat tämän ongelman.

OC19000 - Osien hajoaminen, takuu ja palautusoikeus

Takuukysymys on nykyään melkoisen yleinen ja tässä vähän tekstiä asiasta.

Valikko

OC19100 - Takuu; Osien hajoamisen riskin kasvaminen ylikellotettaessa

OC19200 - Takuu; Ylikellotetun osan takuu

OC19300 - Palautusoikeus

OC19100 - Takuu; Osien hajoamisen riskin kasvaminen ylikellotettaessa

Jos haluat tietää, kuinka todennäköisesti osa hajoaa, jos käytät sitä ylikellotettuna asetuksilla X käyttöympäristössä Y ajan Z, niin tämän tietämiseen tarvitaan ennustajan kykyjä. Paras vaihtoehto on siis ylikellottaa ja käyttää niin kauan kuin toimii. Jos osa hajoaa vuosien kuluttua ylikellotukseen, niin sinulla on aika tarkasti tiedossa, kauanko ( Z ) se lopulta kesti asetuksilla X käyttöympäristössä Y. Jos et halua kasvattaa riskiä osan hajoamisesta, älä ylikellota. Harvinaisen yksinkertaista.

OC19200 - Takuu; Ylikellotetun osan takuu

Tuotteiden takuuehdot harvoin sallivat ylikellotusta, modaamista tai vastaavien toimenpiteiden suorittamista. Jos tämä selvästi sallitaan takuuehdoissa, asia on selvä. Ellei, niin ylikellotus ja vastaavat ovat tuotteiden käyttämistä vastoin niiden käyttötarkoitusta ja siten takuu ei ole voimassa. Yleisesti ottaen ylikellotuksessa häviää takuu vain ylikellotetuilta osilta.

Esimerkkejä asiakas oikeassa; Jos esimerkiksi käyttäjä ylikellottaa prosessoria ja osien virrankulutus ei ylitä virtalähteen ilmoitettuja raja-arvoja eikä virtalähde ylikuumene ja kyse ei ole asennusvirheestä jne, niin virtalähdettä ei ole "ylikellotettu" tai käytetty määräysten vastaisesti ja siten on aivan turha sanoa, että virtalähteeltä "menisi takuu". Samoin jos emolevyn BIOS:sta saa ilman "modauksia" jne säädettyä väylää 350 MHz ja käyttäjän säätäessä väyläksi 350 MHz, emolevy hajoaa ( Muut osat ehjiä ja hajoaminen ei johdu muista osista jne ), niin kyseessä on emolevyn ominaisuuksien säätäminen sallituissa rajoissa ja siten emolevyn kyllä pitäisi mennä takuuseen. Jos valmistaja ei usko, että emolevy kestää väylää 350 MHz, niin kukaan ei pakota antamaan tällaiseen mahdollisuutta parilla näppäimenpainalluksella. Sama koskee emolevyjen jännitesäätöjä. Jos emolevystä saa prosessorille 1,85 volttia ja virransyöttö ylikuumenee ja hajoaa hyvästä prosessorin jne osien jäähdytyksestä huolimatta, niin jälleen emolevyn valmistajaa voi syyttää siitä, että antaa mahdollisuuden säätää prosessorille jännitteen, jota emolevy ei kestä.

Esimerkkejä myyjä oikeassa; Jos emolevy mahdollistaa muisteille käyttöjännitteeksi esimerkiksi 3.3 volttia, muisteille säädetään kyseiset 3.3 volttia ja muistien suurimmaksi käyttöjännitteeksi ilmoitetaan 2.6 volttia, niin kyseessä on selvästi muistien kannalta käyttöehtojen vastainen toiminta ja takuuta ei tämän jälkeen ole. Samoin jos prosessorin vakiojännite on 1.5 volttia ja emolevyltä säädetään 1.85, niin sitten on turha valittaa jos prosessori sattuu kärähtämään. Jos näytönohjain myydään varustettuna 12 liukuhihnalla ja 4 verteksivarjostimella, niin se, että siitä voi saada irti 16 liukuhihnaa ja 6 verteksivarjostinta, ei tarkoita että takuu säilyisi otettaessä "ylimääräiset" käyttöön, koska sitä ei valmistaja itsekään lupaa.

OC19210 - Takuu; Ylikellotus, modaus ja takuu prosessoreiden osalta

) Prosessoria on melkoisen vaikea käyttää ilmoitettujen ominaisuuksien vastaisesti kuitenkaan ylikellottamatta tai modaamatta. Siten tässä osiossa ei ole paljoa kerrottavaa. Poikkeuksia esimerkiksi se, että prosessoria alikellottaa, koska kerroin on lukittu ja emolevyn väylänkesto ei riitä, mutta se taasen ei prosessorin kannalta ole ylikellotusta.

OC19220 - Takuu; Ylikellotus, modaus ja takuu näytönohjaimien osalta

Jos näytönohjaimen rakennetta muutetaan niin takuu yleensä loppuu. Jäähdytyksen irrottaminen näytönohjaimesta ja "paremman" laittaminen tilalle todennäköisesti vie takuun, joskin ostopaikasta voi kysellä, josko he antaisivat tähän luvan. Syitä riittää. Vaikka henkilö X osaa asentaa jäähdytyksen kunnolla ja asennuksessa ei hajoa mitään, niin henkilö Y ei välttämättä osaa tehdä asiaa yhtä hyvin. Ja on melkoisen vaikea arvioida esim sähköpostin välityksellä osaako henkilö asiansa. Lisäksi "parempi" jäähdytys on usein hiljaisempi ja ylikuumenemisen riski kasvaa melkoisesti. Vaikka itse näytönohjainpiiri jäähtyisikin uudella jäähdytyksellä kunnolla, niin kortin virransyötön komponentit käyvät usein melkoisen kuumana ja jos "parempi jäähdytys" ei niitä jäähdytä ollenkaan, niin hajoamisriski kasvaa taas. Taasen modaamalla näytönohjaimesta käyttöön lisää liukuhihnoja ja vastaavaa melko todennäköisesti nostaa näytönohjaimen lämmöntuottoa jolloin jokin osa saattaa pettää. Ja niin edelleen.

OC19230 - Takuu; Ylikellotus, modaus ja takuu emolevyjen osalta

Yleisesti ottaen kaikenlainen volttimodaus ja muiden kuin valmistajan tekemien BIOS-tiedostojen käyttö vie takuun.

OC19240 - Takuu; Ylikellotus, modaus ja takuu muistien osalta

Muistien käyttöjännitteen nostaminen yli valmistajan ilmoittaman maksimin vie takuun. Sama pätee muistien kellotaajuuden ja/tai asetusten säätäminen yli valmistajan lupaamien arvojen. Tosin muistien kellotaajuuden nostaminen järkevissä yli valmistajan ilmoittaman maksimin, jos samalla löysennetään muistiasetuksia, on tulkinnanvaraista aluetta. Esimerkiksi DDR-333 muistin kellotaajuuden nostaminen 200 MHz:n ( DDR-400 ) samalla löysentäen muistiasetuksia voitaneen tulkita yhteensopivuuden säilyttämiseksi, koska monesti DDR-400 ja DDR-333 muisteissa ei ole mitään rakenteellista eroa ja uusissa emolevyissä DDR-400 muistiasetus toimii selvästi paremmin kuin DDR-333.

OC19250 - Takuu; Ylikellotus, modaus ja takuu DVD-asemien jne osalta

Jos valmistaja on tehnyt tietyllä DVD-asemalle sopivan Firmware-päivityksen tms, niin onnistunut ( Epäonnistuneet päivitykset eivät yleensä kuulu takuun piiriin. Kannattaa tarkistaa. ) päivitys ei vie takuuta. Jos tiedosto on jonkin muun tahon kuin valmistajan tekosia, niin takuuta ei yleensä ole.

OC19300 - Takuu; Palautusoikeus

Suomen lainsäädäntö antaa palautusoikeuden tietyissä tapauksissa myös virheettömälle tuotteelle.

OC19310 - Takuu; Palautusoikeus postimyynnissä

Suoria lainauksia Kuluttajaviraston nettisivuilta:

1. "Yleisesti ottaen vain käyttämättömällä tuotteella on mainittu 14 päivän palautusoikeus."

2. Laki antaa kuluttajalle oikeuden kokeilla etämyyntituotetta kotona, koska ostopäätös tehdään yleensä vain kuvan ja tekstin perusteella eikä tuotetta voi silloin tutkia. Pääsääntö on, että kokeilun ja tutkimisen voi tehdä kuten myymälöissä. Tuotetta ei kuitenkaan saa ryhtyä käyttämään."

OC19320 - Takuu; Palautusoikeuden tulkinta

"Tuotteen ottaminen käyttöön" on melkoisen tulkinnanvarainen asia. Jos tietokoneosaan "laittaa virran päälle", voidaan periaatteessa sanoa, että se on otettu käyttöön. Voidaan perustella, että tuotteeseen on pakko laittaa virrat päälle jotta voidaan kokeilla sen toimivuus. Tosin jos näin, niin seuraavaksi voidaan kiistellä, kauanko tuotetta saa "kokeilla"? Jos kokeiluksi lasketaan "ostan tuotteen ja käytän sitä muutaman päivän, sitten palautan ja näin sain ilmaiseksi vuokrattua hyvän osan"-temput, niin homma ei toimi.

OC19330 - Takuu; Palautusoikeus ja osan toimivuus

IBM PC-yhteensopivien tietokoneiden historian "ansiosta" monissä tietokoneissa ei ole kahta osaa, joilla on sama valmistaja. Tästä ja monesta muustakin syystä johtuen yhteensopivuusongelmia osien välillä esiintyy. Ongelma tuleekin palautusoikeudesta. Eli saako yksittäisen osan palauttaa vain sillä perusteella, että se ei toimi kokoonpanossa? Yleisesti ottaen ei. Jos osa on täysin toimiva, myyjä on myynyt toimivan osan ja tällöin yhteensopivuusongelmat johtuvat todennäköisesti muista koneen osista joihin taasen ei yksittäisen osan myyjä voi vaikuttaa.

FAQ99900

Viimeksi päivitetty: 14.7.2008

Osuus, jossa yleisimmistä termeistä perusasioita.

Valikko

FAQ99910 - Kellotaajuus

FAQ99911 - FSB

FAQ99912 - SSE-käskykannat

FAQ99913 - L-1 välimuisti

FAQ99914 - L-2 välimuisti

FAQ99915 - Valmistustekniikka

FAQ99917 - Hyper Threading

FAQ99918 - Dual Channel

FAQ99919 - 64-bit

FAQ99920 - Tavu, bitti, B/s ja b/s

FAQ99922 - L-3 välimuisti

FAQ99930 - Single Core

FAQ99931 - Dual Core

FAQ99932 - Triple Core

FAQ99933 - Quad Core

FAQ99910 - Kellotaajuus

Prosessorin kellotaajuus, joka ilmaistaan useimmiten megahertseinä ( MHz ) tai gigahertseinä ( GHz ). Lisätietoa Ylikellotus FAQ.

FAQ99911 - FSB

Prosessorin väylätaajuus. Lisätietoa Ylikellotus FAQ.

FAQ99912 - SSE-käskykannat

Lisäkäskykantoja joita tukevia ohjelmistoja käytettäessä voi saada suurta suorituskykyetua. Lisätietoa Prosessoriopas: Intel.

FAQ99913 - L-1 välimuisti

Prosessorin paikallinen muisti, jolla on todella suuri vaikutus suorituskykyyn. Lisätietoa Ylikellotus FAQ.

FAQ99914 - L-2 välimuisti

Prosessorissa tai emolevyllä sijaitsevaa nopeaa muistia, joka on ratkaisevassa asemassa suorituskyvyn suhteen. Lisätietoa Ylikellotus FAQ.

FAQ99915 - Valmistustekniikka

Prosessorin valmistustekniikka, joka yleisesti tarkoittaa prosessorissa olevien johtimien leveyttä. Lisätietoa Ylikellotus FAQ.

FAQ99917 - Hyper Threading

Prosessorin moniajo-ominaisuuksia teoriassa parantava ominaisuus. Lisätietoa Ylikellotus FAQ.

FAQ99918 - Dual Channel

Kahden kanavan muistiratkaisu. Lisätietoa Osien yhteensopivuus.

FAQ99919 - 64-bit

Yleisesti ottaen tarkoittaa 64-bittiä. Opaskokonaisuuden yhteydessä 64-bittinen lisäkäskykanta. AMD:n prosessoreissa x86-64. Intelin prosessoreissa Intel 64. Lisätietoa Prosessoriopas: AMD.

FAQ99920 - Tavu, bitti, B/s ja b/s

Yleisesti ottaen tavu vastaa kahdeksaa bittiä. Eli 8 bittiä = 1 tavu.

Lista kymmenjärjestelmän etuliitteistä ( Yleisimmät )

Peta = 10^15
Tera = 10^12
Giga = 10^9 ( Voidaan lukea; Miljardi )
Mega = 10^6 ( Voidaan lukea; Miljoona )
Kilo = 10^3 ( Voidaan lukea; Tuhat )

Ei etuliitettä = 10^0 = 1

Milli = 10^-3 ( Voidaan lukea; Tuhannesosa )
Mikro = 10^-6 ( Voidaan lukea; Miljoonasosa )
Nano = 10^-9 ( Voidaan lukea; Miljardisosa )
Piko = 10^-12
Femto = 10^-15

B/s tarkoittaa yleisesti tavua sekunnissa ja b/s tarkoittaa yleisesti bittiä sekunnissa.

Edellämainittuja etuliitteitä voi yhdistää B/s- ja b/s-merkintoihin. Esim 9.4 GB/s.

FAQ99922 - L-3 välimuisti

Prosessorissa tai emolevyllä sijaitsevaa kohtalaisen nopeaa muistia, joka on tarkoitettu lähinnä avustamaan keskusmuistia nopeassa tiedonkäsittelyssä. Lisätietoa Ylikellotus FAQ.

FAQ99930 - Single Core

Prosessorissa on yksi prosessoriydin. Tämä päti lähes kaikkiin prosessoreihin ennen #Dual core -prosessorien julkaisua.

FAQ99931 - Dual Core

Prosessorissa on kaksi prosessoriydintä, eli ikään kuin kaksi prosessoria yhdessä paketissa. Lisätietoa Ylikellotus FAQ.

FAQ99932 - Triple Core

Prosessorissa on kolme prosessoriydintä. Triple core -prosessorit saattavat jäädä hyvinkin harvinaisiksi.

FAQ99933 - Quad Core

Prosessorissa on neljä prosessoriydintä, eli ikäänkuin neljä prosessoria yhdessä paketissa. Lisätietoa Ylikellotus FAQ.

x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x

• Käytetyt kannettavat