| Osien
yhteensopivuus
Viimeksi päivitetty; 23.11.2008
Virheistä/puutteista voi ilmoittaa esim tätä
kautta.
Päävalikko
YHT0000
- Yhteensopivuudesta yleisesti
PCIE3000
- PCI Express-korttipaikat
AGP4000
- AGP-näytönohjaimet
PWR5000
- ATX-virtalähteet
IDE6000
- IDE-liitäntä
SATA7000
- Serial ATA -liitäntä
HD8000
- Kovalevyt
DVD9000
- CD-/DVD-asemat
USB10000
- USB-liitäntä
DISP11000
- Näytöt
SOFT25000
- Ohjelmistoja / Linkkejä
MEM30000
- Muistit; Yleistä
MEM35000
- Muistit; SDRAM muistien yleisominaisuudet
MEM36000
- Muistit; SDRAM muistien kellotaajuus
ja tiedonsiirtokyky
MEM37000
- Muistit; Muistiasetukset
CPU60000
- Prosessorit
RND200000
- Satunnaista
YHT0000 -
Yhteensopivuudesta yleisesti
Päivitetty: 10.1.2008
PC-tietokoneiden yhteensopivuudessa
standardit ovat ratkaisevassa roolissa.
Vaikka monia standardeja on olemassa, tietyissä tapauksissa tuote
ei
ole
täysin standardien mukainen. Lisäksi monet valmistajat
laativat omia
"standardejaan"
joita ei ole yleisesti hyväksytty. Suuria ongelmia aiheuttavat
erityisesti
keskeytyspyyntöjen ristiriidat ja/tai niiden jakaminen. Em.
syistä
johtuen
100-prosenttista ei voida taata, vaikka tuote nimellisesti olisi
täysin
standardin mukainen.Yhteensopivuusongelmat ovat mahdollisia vaikka
tuotteen
väitettäisiin olevan standardin X mukainen ja sen kanssa
yhteensopiva.
Osion
alkuun
PCIE3000 - PCI
Express-korttipaikat
Päivitetty: 20.4.2008
PCI Express kehitettiin AGP-väylän
korvaajaksi ja sama arkkitehtuuri
korvannee PCI-väylän yleisimpänä emolevyn
korttipaikkaliitäntänä. PCI
Express
-standardeista 1.0 jäi #USB
1.0:n tapaan hyvin
vähälle käytölle ja standardin ensimmäinen
laajalle levinnyt versio on
1.1. Uusi PCI Express 2.0 -standardi kaksinkertaistaa nopeuden per
linja
verrattuna PCI Express 1.1:n.
Valikko
PCIE3010
- PCI Express 1.1; Korttipaikkojen siirtonopeudet
PCIE3011
- PCI Express 2.0; Korttipaikkojen siirtonopeudet
PCIE3020
- PCI Express; Korttipaikkojen käyttötarkoitukset
PCIE3030
- PCI Express; Näytönohjaimien virransyöttö
PCIE3040
- PCI Express; Komponenttien yhteensopivuus
PCIE3100
- PCI Express; 1.1 ja 2.0 korttien yhteensopivuus
PCIE3800
- PCI Express; Kirjoitusasu
PCIE3950
- PCI Express; Vapaa sana
PCIE3010 - PCI
Express 1.1; Korttipaikkojen
siirtonopeudet
Yksi PCI Express-linja siirtää tietoa noin
250 MB/s yhteen suuntaan
(ts korttipaikalle tai korttipaikalta poispäin), siirtonopeus
kahteen
suuntaan
on kaksinkertainen. Tarkemmin sanottuna yksi PCI Express -linja
siirtää
tietoa 2.5 Gb/s yhteen suuntaan ja 5.0 Gb/s kahteen suuntaan. Siirrossa
käytetään vastaavanlaista tapaa kuin #Serial
ATA
-standardissa, eli nopeus on 250 MB/s koska tietoa siirretään
kahdeksalla
bitillä kymmenestä (8/10). Lisätietoa Mbit/s ja MB/s #FAQ99920.
Korttipaikkojen linjojen määrät tai nopeuskertoimet x1,
x2, x4, x8, x12
x16 ja x32. Katso nopeustaulukko #RND200010.
Huom! Joissakin tapauksissa
fyysisesti tietynkokoinen
korttipaikka, ei tue vastaavaa nopeuskerrointa. Esim PCI Express x16
-kokoinen
korttipaikka ei välttämättä tarkoita korttipaikan
toimivan x16
nopeuskertoimella.
On mahdollista tehdä (ja on tehty) PCI Express x16 -kokoinen
korttipaikka,
jonka sirtonopeus on x4-tasoa. Täten PCI Express -korttipaikan
koosta
ei
suoraan voi päätellä korttipaikan siirtonopeutta.
PCIE3011 - PCI
Express 2.0; Korttipaikkojen
siirtonopeudet
Vastaava kuin #PCI
Express 1.1
-standardissa,
mutta siirtonopeus on kaksinkertainen, eli 5 Gb/s eli 500 MB/s yhteen
suuntaan
per linja ja 10 Gb/s eli 1000 MB/s kahteen suuntaan. Katso
nopeustaulukko #RND200010.
PCIE3020 - PCI
Express; Korttipaikkojen käyttötarkoitukset
PCI Express x1-korttipaikan on tarkoitus
korvata PCI-korttipaikka esimerkiksi
äänikorttien, verkkokorttien jne liitäntänä.
PCI Express
x16-korttipaikat
( Käytetään myös nimitystä "PCI Express
Graphics" ) on tarkoitettu
pääasiassa
näytönohjaimia varten. PCI Express x4-korttipaikat lienee
tarkoitettu
lisäkorteille
jotka vaativat enemmän siirtokykyä kuin PCI Express x1
tarjoaa.
PCIE3030 - PCI
Express; PCI Express-laitteiden
virransyöttö
Katso #PWR5730
- Näytönohjaimet; Virransyöttö.
Näytönohjaimia lukuunottamatta PCI Express -laitteet saanevat
jatkossakin
tarvitsemansa virransyötön korttipaikan kautta.
PCIE3040 - PCI
Express; Korttipaikkojen yhteensopivuus
Yleisesti ottaen PCI Express -korttipaikkaan
sopii vastaavaa nopeutta
tukeva lisäkortti. Esim PCI Express x16-korttipaikkaan sopii
x16-kortti
ja x1-korttipaikkaan sopii x1-kortti. Periaatteessa pienemmän
kertoimen
omaava PCI Express -kortin pitäisi sopia suuremman kertoimen
omaavaan
korttipaikkaan,
esim x1-kortti x16-korttipaikkaan, jolloin tiedonsiirtonopeus rajoittuu
kortin siirtonopeuden (tässä tapauksessa x1) tasolle.
Periaatteessa PCI Express x1-korttipaikkaan
pitäisi sopia suuremmankin
kertoimen omaava PCI Express -kortti. Monessa tapauksessa kortin
reunassa
oleva liitinosa sopii PCI Express x1 -korttipaikkaan. Tällaisessa
tapauksessa
esim PCI Express x16 -näytönohjain saattaa sopia PCI express
x1
-korttipaikkaan.
Ongelmia voi aiheuttaa fyysinen yhteensopivuus (mukaanlukien PCI
Express
x1 -korttipaikan takana olevat komponentit) ja lisäksi nopeus
rajoittuu
x1-tasolle.
PCIE3100 - PCI
Express; 1.1 ja 2.0 korttien
yhteensopivuus
PCI Express 1.1 -standardin mukaisten
korttien pitäisi toimia PCI Express
2.0 -standardin mukaisessa korttipaikassa. Vastaavasti PCI Express 2.0
-standardin mukaisten korttiin pitäisi toimia PCI Express 1.1
-standardin
mukaisessa korttipaikassa. Käytännössä
yhteensopivuusongelmia voi silti
esiintyä.
Luonnollisesti myös korttien pitäisi toimia
saman standardin korttipaikassa.
Eli PCI Express 1.1 -standardin mukaisten korttien pitäisi toimia
PCI
Express
1.1 -standardin mukaisessa korttipaikassa ja PCI Express 2.0
-standardin
mukaisten korttien pitäisi toimia PCI Express 2.0 -standardin
mukaisessa
korttipaikassa.
PCIE3800 - PCI
Express; Kirjoitusasu
PCI Express:n yhteydessä käytetään varsin
kirjavia kirjoitusasuja, eivätkä
edes PCI Express:n kehittäjän sivut ole aina olleet
yhdenmukaiset tältä
osin. Virallinen kirjoitusasu ilmeisesti kuitenkin on
seuraavankaltainen;
"PCI Express x16". Eli PCI Express -tekstin jälkeen pieni
x-kirjain ja
sen jälkeen kortin tai korttipaikan tukema nopeuskerroin. Toisin
kuin #AGP:n
tapauksessa, x-merkki tulee ennen nopeuslukua eikä jälkeen ja
on
kirjoitettu
pienellä kirjaimella.
PCIE3950 - PCI
Express; Vapaa sana
PCI Express on lähes korvannut aikoja sitten
vanhentuneen PCI-väylän
melko yleiskäyttöisenä lisäkorttipaikkana.
PCI-korttipaikkojen määrä
emolevyillä
vähentynee jatkossa radikaalisti ja siksi lisäkortit
kannattaa hankkia
PCI Express:a tukevina jos pakottavaa tarvetta PCI-lisäkortille ei
ole.
Osion
alkuun
AGP4000 -
AGP-näytönohjaimet
Päivitetty: 17.9.2007
AGP-näytönohjaimet ovat katoamassa
markinoilta PCI Express-arkkitehtuurin
yleistyessä. AGP-laitteiden yhteensopivuus on melkoinen
sekamelska.
AGP-korttipaikkaan
saa lähes yksinomaan näytönohjaimia, joten voidaan
lähes yhtä hyvin
puhua
AGP-näytönohjaimista kuin AGP-korttipaikoista.
Valikko
AGP4100
- AGP-näytönohjaimet; Standardit/määritykset
lyhyesti
AGP4200
- AGP-näytönohjaimet; Yhteensopivuus
AGP4201
- AGP-näytönohjaimet; Yhteensopivuustaulukko
1
AGP4202
- AGP-näytönohjaimet; Yhteensopivuustaulukko
2
AGP4300
AGP-näytönohjaimet; AGP-kertoimen vaikutus
nopeuteen
AGP4950
- AGP-näytönohjaimet; Vapaa sana
AGP4990
- AGP-näytönohjaimet; Linkkejä
AGP4100 -
AGP-näytönohjaimet; Standardit/määritykset
lyhyesti
AGP 1.0; Jännite 3.3 volttia, AGP-nopeus max
2X.
AGP 2.0; Jännite 1.5 volttia, AGP-nopeus max
4X
AGP 3.0; Jännite 0.8 volttia, AGP nopeus max
8X
Yleissääntöinä; AGP 2X-nopeutta (
Maksimissaan ) tukevat näytönohjaimet
eivät tue 1.5V-jännitettä. AGP 4X-nopeutta tukevat
näytönohjaimet
tukevat
1.5V-jännitettä. AGP 8X-nopeutta tukevat
näytönohjaimet tukevat
1.5V-jännitettä
ja 0.8V-jännitettä. ( Tuella 0.8V-jännitetteelle ei ole
käytännössä
juurikaan
merkitystä, koska AGP8X-yhteensopivia emolevyjä, jotka
eivät tue
1.5V-jännitettä
on todella vähän ).
Näytönohjaimien AGP-tuessa on eroja
melkoisesti ja alempana muutama
huomionarvoinen "poikkeus".
- AGP 1.0-näytönohjaimet tukevat yleensä
vain 3.3V-jännitettä.
- Tietyt AGP 2.0-näytönohjaimet tukevat
1.5V-jännitteen lisäksi 3.3V-jännitettä.
- Tietyt AGP 4X-yhteensopivat näytönohjaimet
eivät tue 1.5V-jännitettä
( Esim 3dfx Voodoo 5-sarja, ATI Rage Fury MAXX ... ).
- Tietyt AGP 3.0-näytönohjaimet tukevat
3.3V, 1.5V ja 0.8V jännitettä.
- Tietyt AGP 3.0-näytönohjaimet eivät tue
3.3V jännitettä.
- AGP 4X-nopeutta tukevat AGP-korttipaikat
ovat 1.5 volttisia ja 2X-
tai 1X-nopeutta tukevat 3.3 volttisia. AGP 8X-nopeutta tukevat
AGP-korttipaikat
ovat lähes poikkeuksetta 1.5-volttisia. (tuella
0,8V-jännitetteelle ei
ole käytännössä juurikaan merkitystä, koska
AGP 8X-näytönohjaimia jotka
eivät tue 1.5V-jännitettä, on todella vähän).
AGP4200 -
AGP-näytönohjaimet; Yhteensopivuus
- Emolevyllä olevan AGP-korttipaikan (esim
"AGP Voltage") JA AGP-näytönohjaimen
pitää tukea samaa jännitettä. Esim
1.5V-korttipaikkaan sopii vain
näytönohjain
joka tukee 1.5V-jännitettä. Jos näytönohjain tukee
useaa eri
jännitettä,
riittää jos yksikin sen tukemista jännitteistä on
sama kuin
korttipaikan
tukema jännite.
- AGP-näytönohjaimen ja AGP-korttipaikan
tukeman maksiminopeuden ei
tarvitse olla sama, kunhan tuettu jännite on sama. Esim AGP 8X
-näytönohjain
toimii AGP 4X -korttipaikassa jos korttipaikan ja kortin tukema
jännite
on sama.
AGP4201 -
AGP-näytönohjaimet; Yhteensopivuustaulukko
1
|
AGP-määritys
|
Tuetut nopeudet
|
Tuetut jännitteet
|
|
1.0
|
1X, 2X
|
3.3V
|
|
2.0
|
1X, 2X, 4X
|
1.5V, 3.3V mahdollisesti
|
|
3.0
|
1X, 2X, 4X, 8X
|
0.8V, 1.5V lähes varmasti, 3.3V
mahdollisesti
|
AGP4202 -
AGP-näytönohjaimet; Yhteensopivuustaulukko
2
|
Korttipaikan jännite / nopeus
|
Näytönohjaimen jännite / nopeus
|
Yhteensopivuus?
|
|
3.3V / 2X
|
3.3V / 2X
|
Kyllä
|
|
3.3V / 2X
|
3.3V + 1.5V / 4X
|
Kyllä
|
|
3.3V / 2X
|
3.3V + 1.5V + 0.8V / 8X
|
Kyllä
|
|
3.3V / 2X
|
1.5V / 4X
|
Ei
|
|
3.3V / 2X
|
1.5V + 0.8V / 8X
|
Ei
|
|
3.3V / 2X
|
0.8V / 8X
|
Ei
|
|
1.5V / 4X
|
3.3V / 2X
|
Ei
|
|
1.5V / 4X
|
3.3V + 1.5V / 4X
|
Kyllä
|
|
1.5V / 4X
|
1.5V + 0.8V / 8X
|
Kyllä
|
|
1.5V / 4X
|
1.5V / 4X
|
Kyllä
|
|
1.5V / 4X
|
3.3V + 1.5V + 0.8V / 8X
|
Kyllä
|
|
1.5V / 4X
|
0.8V / 8X
|
Ei
|
|
1.5V + 0.8V / 8X
|
3.3V / 2X
|
Ei
|
|
1.5V + 0.8V / 8X
|
3.3V + 1.5V / 4X
|
Kyllä
|
|
1.5V + 0.8V / 8X
|
1.5V + 0.8V / 8X
|
Kyllä
|
|
1.5V + 0.8V / 8X
|
1.5V / 4X
|
Kyllä
|
|
1.5V + 0.8V / 8X
|
3.3V + 1.5V + 0.8V / 8X
|
Kyllä
|
|
1.5V + 0.8V / 8X
|
0.8V / 8X
|
Kyllä
|
( Vain 0.8V / 8X näytönohjaimet ovat
erittäin harvinaisia )
AGP4300 -
AGP-näytönohjaimet; AGP-kertoimen
vaikutus nopeuteen
Katso Ylikellotus
FAQ.
AGP4950 -
AGP-näytönohjaimet; Vapaa sana
AGP ei pystynyt lunastamaan odotuksia.
Heikohko yhteensopivuus ei antanut
aihetta hurrauksiin ja AGP:n perusajatus käyttää koneen
keskusmuistia
näytönohjaimen
oman muistin sijaan oli tuhoon tuomittu jo alkuvaiheessa.
AGP-korttipaikkoja
ei uusilta emolevyiltä useinkaan löydy ja ellei pakottavaa
tarvetta ole
AGP-näytönohjaimen hankkimiseen, PCI Express tarjoaa useissa
tapauksissa
paremman vaihtoehdon.
AGP4990 -
AGP-näytönohjaimet; Linkkejä
Tietoa ATI:n valmistamien näytönohjainten
AGP-jännitteistä osoitteessa http://www.ati.com/support/faq/agpchart.html.
Kyseinen sivu ilmeisesti ei toimi, joten Web
Archive-sivustolta voi löytyä arkistoitu versio.
Uudempi versio näyttäisi löytyvän täältä.
Osion
alkuun
PWR5000 -
ATX-virtalähteet
Viimeksi päivitetty: 12.8.2008
ATX-virtalähde (virtalähde englanniksi
yleensä Power Supply Unit tai
PSU) on nykyisin yleisin kotikoneissa ja on lähes täysin
korvannut
AT-virtalähteen,
joita ei erikseen käsitellä tässä oppaassa.
Valikko
PWR5110
- ATX-virtalähteet; ATX-virtalähteen käynnistys
ilman emolevyä
PWR5115
- ATX-virtalähteet; ATX-standardit
PWR5116
- ATX-virtalähteet; ATX-virtalähteen standardikoko
ja sopivuus ATX-koteloon
PWR5125
- ATX-Virtalähteet; Vaihtovirta ja tasavirta
PWR5126
- ATX-Virtalähteet; Toimivuus eri sähköverkoissa
PWR5130
- ATX-virtalähteet; Virtalähteen virrankatkaisukytkin
PWR5140
- ATX-Virtalähteet; Teho
PWR5145
- ATX-virtalähteet; Hyötysuhde
PWR5150
- ATX-virtalähteet; Useampi kuin yksi +12V-linja
PWR5155
- ATX-virtalähteet; Modulaariset virtalähteet
PWR5160
- ATX-virtalähteet; Jäähdytysratkaisut
PWR5161
- ATX-virtalähteet; Äänitaso
PWR5300
- ATX-virtalähteet; Liittimet
PWR5301
- ATX-virtalähteet; Liittäminen sähköverkkoon
PWR5310
- ATX-virtalähteet; ATX-liitin
PWR5320
- ATX-virtalähteet; +12V_ATX-liitin
PWR5330
- ATX-virtalähteet; EPS12V-liitin
PWR5340
- ATX-virtalähteet; Oheislaiteliitin
PWR5350
- ATX-virtalähteet; PCI Express -lisävirtaliitin
6-pin
PWR5351
- ATX-virtalähteet; PCI Express -lisävirtaliitin
8-pin
PWR5352
- ATX-virtalähteet; SLI-liitin
PWR5360
- ATX-virtalähteet; Serial ATA -virtaliitin
PWR5370
- ATX-virtalähteet; Tuuletin / Fan only -liittimet
PWR5500
- ATX-virtalähteet; Jännitelinjat
PWR5510
- ATX-virtalähteet; Jännitelinjojen listaus
PWR5520
- ATX-virtalähteet; Jännitelinjojen käyttö
PWR5521
- ATX-virtalähteet; Jännitelinjojen käytön
nykytilanne
PWR5530
- ATX-virtalähteet; Jännitelinjojen sallittu
ero optimaaliseen
PWR5540
- ATX-virtalähteet; Jännitelinjojen mittaaminen
PWR5550
- ATX-virtalähteet; Jännitelinjojen ja
tehon riittävyys
PWR5555
- ATX-virtalähteet; Virtalähteen kokonaistehon
riittävyys
PWR5560
- ATX-virtalähteet; Virtalähteen yksittäisen
jännitelinjan riittävyys
PWR5565
- ATX-virtalähteet; Virtalähteen samansuuruisten
jännitelinjojen yhteenlaskettu kuormitus
PWR5590
- ATX-virtalähteet; Osien arvioituja tehonkulutuksia
PWR5700
- Osien virransyöttö
PWR5710
- Virransyöttö; IDE-laitteet
PWR5720
- Virransyöttö; Serial ATA-laitteet
PWR5730
- Virransyöttö; Näytönohjaimet
PWR5740
- Virransyöttö; USB-laitteet
PWR5750
- Virransyöttö; Emolevy
PWR5900
- ATX-virtalähteet; Valmistajalistaus
PWR5950
- ATX-virtalähteet; Vapaa sana
PWR5990
- ATX-virtalähteet; Lisätietoa
PWR5110
- ATX-virtalähteet;
ATX-virtalähteen käynnistys ilman emolevyä
ATX-virtalähteen saa käynnistettyä ilman
emolevyä yhdistämällä ATX-liittimen
vihreän ("PWR_ON") johtimen/pinnin ja jonkin (=yhden, mikä
tahansa
kelpaa)
mustista ("ground") johtimista/pinneistä.
Virtalähde saattaa myös vaatia jonkin verran
kuormaa käynnistyäkseen.
Tämä on ilmeisesti suuri tekijä nykyään
esiintyvissä tietokoneiden
käynnistysongelmissa.
Joissakin tapauksissa virtalähteen sisälle on jopa liitetty
erillinen
vastus
auttamaan ongelman ratkaisussa.
PWR5115 -
ATX-virtalähteet; ATX-standardit
Lähes turha käsitellä, koska
ATX-standardeista osa koskee virtalähteitä,
osa emolevyjä, osa koteloita, osa ja osa kahta tai useampaa
asiaa
yhdessä. Lopputuloksena on sekasotkuja tyyliin "ATX 2.01 + EPS12V"
(Nexus
NX-5000). Muutenkin standardeja on virtalähteiden suhteen
lähes
mahdotonta
edes listata, koska ATX-standardit ovat Intelin
määrittelemät, mutta
yritys
ei tiettävästi valmista virtalähteitä myyntiin
asti. PC-puolella ei ole
yhtä yritystä joka voisi kaikesta yksin
päättää ja siksi monet
valmistajat
tekevät omia "virtalähdestandardejaan" tai standardin
ulkopuolisia
laitteita.
PWR5116 -
ATX-virtalähteet; ATX-virtalähteen
standardikoko ja sopivuus ATX-koteloon
ATX-virtalähteen standardikoko on; leveys
150 mm ja korkeus 86 mm. ATX-virtalähteiden
pituus on yleensä 140 mm, mutta monessa tapauksessa, jossa
virtalähde
on
normaalia suurempi, pituutta kasvatetaan yli 140 mm:n. Koska
ATX-virtalähteelle
varatulle paikalle pyritään kotelossa varaamaan tarpeeksi
tilaa ainakin
leveys ja korkeussuunnassa, ongelmia aiheuttavat lähinnä
normaalia
pidemmät
virtalähteet.
PWR5125 -
ATX-Virtalähteet; Vaihtovirta ja
tasavirta
ATX-virtalähteet syöttävät tietokoneosille
tasavirtaa (DC/Direct Current)
ja ottavat sähköverkosta vaihtovirtaa (AC/Alternating
Current).
Suomessa
sähköverkossa siirretään
korkeajännitejohdoissa sähköä melkoisen
korkeilla
jännitteillä, mutta kuluttajalle (voidaan lukea; pistorasia )
irtoaa
yleensä
noin 240 voltin vaihtovirtaa jonka taajuus on 50 Hz (hertsi, 1/s).
Vaikka
asiaa ei useinkaan erikseen mainita, ATX-virtalähteet lähes
poikkeuksetta
syöttävät osille tasavirtaa.
PWR5126 -
ATX-Virtalähteet; Toimivuus eri sähköverkoissa
Joissakin maissa on käytössä 120 voltin ja
60 hertsin vaihtovirta. Jos
virtalähde on tarkoitettu vain 120 voltin
käyttöjännitteelle, se ei
toimi
240-voltin käyttöjännitettä tukevassa
sähköverkossa. Monissa
virtalähteissä
on kytkin, jolla voi vaihtaa virtalähteen toimimaan
240V/120V-verkossa
(Esimerkkikuva).
Kyseisen kytkimen kääntäminen
"väärään" asentoon (esim Suomessa
käytössä
240V-jännite ja virtalähteen kytkin 120V-asentoon)
aiheuttanee vähintään
virtalähteen sulakkeen hajoamisen. Ei suositeltavaa.
Tiettyjä virtalähteitä voi suoraan
käyttää
sekä 120 voltin että 240
voltin sähköverkoissa, ts niissä ei ole erillistä
kytkintä jolla verkon
voisi valita (Esimerkkikuva).
Usein, eivät kuitenkaan aina, Active PFC -ominaisuutta tukevat
virtalähteet
ovat tällaisia. Asia ilmaistaan usein virtalähteeseen
kiinnitetyllä
tarralla
tai virtalähteen tyyppikilvessä.
Tietyt virtalähteet on tarkoitettu
käytettäväksi määrätynlaisessa
sähköverkossa
eikä niitä useinkaan voi helpoilla toimenpiteillä
tekemään
yhteensopivaa
muunlaisen sähköverkon kanssa.
PWR5130 -
ATX-virtalähteet; Virtalähteen virrankatkaisukytkin
Useista virtalähteistä löytyy kytkin, joilla
virtalähteen (ja siten
siihen liitetyt osat) saa jännitteettömäksi ( Esimerkkikuva
1, Esimerkkikuva
2 ). Kytkimessä 0-numeron puoleinen painikkeen osa
lähempänä
virtalähdettä
tarkoittaa useimmiten "pois päältä" ja 1 vastaavalla
tavalla "päällä".
PWR5135 -
ATX-virtalähteet; Virtalähteiden
teho, virransyöttö eri linjoihin ja virtalähdelaskurit
Virtalähteiden teho on nykyisin tapetilla.
Prosessorivalmistajien pyrkimys
rajoittaa osien virrankulutusta on virtalähdevalmistajille
ongelma.
Tehokkaampia
ja kalliimpia malleja pitäisi saada myytyä, vaikkei niille
olisi
todellista
tarvetta. Tietokoneiden virtalähdevaatimuksia liioitellaan usein
ja
vaikkei
liian tehokkaasta virtalähteestä varsinaista haittaa
olisikaan, on
usein
turhaa maksaa ylimääräisestä. Virtalähteiden
tehomitoituksesta enemmän
osioissa #virtalähdelaskurit
ja #ATX-virtalähteet;
Jännitelinjojen ja tehon riittävyys.
Linjojen virransyöttöä käsitelty tarkemmin #PWR5500.
Virtalähdelaskureihin löytyy linkkejä #PWR5990.
Laskurien paikkaansapitävyyteen ei kirjoittaja ota kantaa.
PWR5140 -
ATX-Virtalähteet; Teho
Englanniksi; Power, "Wattage" (mahdollisesti
slangia)
Sähköteho määritellään yleisesti
kaavalla P
= U * I, jossa P on teho
( Yksikkö Watti, W ), U on jännite ( Yksikkö voltti, V )
ja I on virta
( Yksikkö Ampeeri, A ). Täten virtalähteen osille
syöttämä teho tai sen
sähköverkosta ottama teho voidaan ilmoittaa myös virran
avulla. Esim
virtalähde
ottaa sähköverkosta ( Jännite 230 V ) virtaa 1.2 A,
tehoksi saadaan 276
W. Jos taasen virtalähde syöttää
+3.3V-linjaan virtaa 20 A,
saadaan
tehoksi 66 W.
PWR5145 -
ATX-virtalähteet; Hyötysuhde
Englanniksi; Effiency
Määritellään; Virtalähteen osille
syöttämä
teho jaettuna virtalähteen
sähköverkosta ottamalla teholla.
Käytännössä poikkeuksetta
virtalähteiden
hyötysuhde on alle 1 (tai 100
prosenttia), eli kaikkea sähköverkosta otettua tehoa ei
pystytä osille
syöttämään. Jos energian säilymislain
oletetaan olevan voimassa (jos
valonnopeus
ei ole vakio, se ei ole voimassa), tämä "hukkateho" muuttuu
lämmöksi.
Mitä
huonompi hyötysuhde, sitä enemmän virtalähde
tuottaa lämpöä samalla
tehonkulutuksella.
Usein hyötysuhde vaihtelee samankin virtalähteen tapauksessa
eri
kuormitustasoilla,
eli yksittäistä hyötysuhdelukua ei
käytännössä voi antaa.
PWR5150 -
ATX-virtalähteet; Useampi kuin yksi
+12V-linja
Englanniksi; Dual +12V rails ( Kaksi
+12V-linjaa ), Quad +12V rails
( Neljä +12V-linjaa ), Multiple +12V rails ( Useita +12V-linjoja
)...
Asialla yleensä tarkoitetaan
+12V-jännitelinjojen jakamista eri liittimille
tyyliin "yksi linja prosessorille ja toinen muille osille" tai "yksi
linja
prosessorille, yksi linja oheislaitteille ja yksi linja PCI
Express-liittimille".
Käytännön "standardia" asiasta ei tunnu esiintyvän.
Useimmissa
tapauksissa
linjat eivät ole sananmukaisesti erillisiä, vaan
piirilevytasolla
lähtevät
samasta paikasta. Ilmeisesti turvallisuussyistä yksittäisen
liittimen
tehonsyöttö
ei saa ylittää 240 VA ja sen takia yksittäisen
+12V-linjan virransyöttö
on usein rajoitettu 20A:n ( 20A * 12V = 240 VA ).
Käytännöstä ollaan
ilmeisesti
luopumassa ja nykyään löytyy ATX-virtalähteitä
joissa yksittäisen
+12V-linjan
virransyöttö on yli 20A.
PWR5155 -
ATX-virtalähteet; Modulaariset virtalähteet
Modulaarisella virtalähteellä tarkoitetaan
useimmiten virtalähdettä,
joka on varustettu irrotettavilla liitinjohdoilla. Modulaariseen
virtalähteeseen
voi siten liittää vain sellaisen määrän
johtoja, jolla saadaan aikaan
liittävä
määrä oheislaite-/Serial ATA-/PCI Express-liittimiä
tai muita
tarpeellisia
liittimiä. Tämä periaatteessa vähentää
virtalähteeseen kiinnitettävien
johtojen määrää. Modulaarisen virtalähteen
mahdollinen heikkous
koskeekin
juuri irrotettavia johtoja ja niiden vastakappaleita
virtalähteessä.
Yksi
ylimääräinen liitäntäpinta saattaa aiheuttaa
jännitehäviöitä verrattuna
ei-modulaariseen virtalähteeseen jossa johdot ovat
kiinteämmin kiinni
virtalähteessä.
PWR5160 -
ATX-virtalähteet; Jäähdytysratkaisut
- Muutamia vuosia sitten tietokoneissa ei
välttämättä ollut yhtäkään
tuuletinta, paitsi ehkä virtalähteessä. Prosessorin
jäähdytys
hoidettiin
passiivisesti jäähdytyssiilin avulla. Myös
virtalähteissä on usein
erilaisia
jäähdytyssiiliä kuumenevien komponenttien
läheisyydessä. Ongelmana on
vain
se, että jos halutaan tehokas tuuletus tuulettimen avulla, niin
suuret
jäähdytyselementit haittaavat ilmankulkua. Jos
jäähdytyselementtejä on
liian vähän tai ne ovat liian pieniä, ylikuumenemisen
vaara kasvaa tai
tarvitaan tehokkaampaa tuuletusta.
- Virtalähteiden koko on usein rajoitettu,
joten jos pohjaan sijoitetaan
tuuletin, 120 millimetrin kokoinen lähellä maksimia. 140
millimetrin
tuulettimia
on myös näkynyt ja ne ovat käytännössä
maksimikokoa ATX-virtalähteissä,
jos pohjan kokoa ei lähdetä kasvattamaan. Monissa
virtalähteissä
tuuletin
sijoitetaan takaosaan, jolloin tuulettimen maksimikoko on 80
millimetrin
luokkaa. Joissakin virtalähteissä on sijoitettu tuuletin
sekä alaosaan
että taakse. Myös todellisia erikoisvirityksiä, tyyliin
kuusi
tuuletinta,
on näkynyt. Ne ovat kuitenkin vähemmistössä.
- Passiivisella virtalähteellä (
Englanniksi: Passiivinen = Passive
) tarkoitetaan yleensä virtalähdettä joka ei
sisällä tuuletinta.
Välittömänä
hyötynä tuulettimen puuttumisesta on äänitason
laskun mahdollistaminen.
Vaikka virtalähteiden komponentit tuottavat aina jonkin verran
ääntä,
tuuletin
on usein virtalähteen äänekkäin osa.
Lisähyötynä virtalähteen tuuletin
ei voi hajota koska sitä ei ole. Suurimpana haittapuolena on
jäähdytys;
ilman tuuletinta virtalähde tarvitsee erikoisempaa ja usein
kalliimpaa
jäähdytystä, se vie paljon tilaa tai se kuumenee
melkoisesti.
PWR5161 -
ATX-virtalähteet; Äänitaso
ATX-virtalähteen suurin yksittäinen
äänilähde on usein tuuletin. Silti
myös virtalähteen "liikkumattomat" osat voivat olla suuri
äänilähde.
Käytäntö
siitä, onko vitalähteen sirisevä ääni
riittävä syy esim takuun piiriin
kuuluvaan huoltoon, on varsin kirjava. Jäähdytysratkaisuista
enemmän #PWR5160.
PWR5300 -
ATX-Virtalähteet; Liittimet
Viimeksi päivitetty: 31.1.2008
ATX-virtalähteiden liittimet ovat vuosien
varrella hieman muuttuneet.
Suurille muutoksille ei ole viime vuosina ollut tarvetta ja
liitinarsenaali
säilynee lähes muuttumattomana vielä pitkään.
PWR5301 -
ATX-virtalähteet; Liittäminen sähköverkkoon
ATX-virtalähteet liitetään
sähköverkkoon
lähes poikkeuksetta tässä
kuvassa esitetyn kaltaisen virtaliittimen avulla.
PWR5310 -
ATX-virtalähteet; ATX-liitin ( Esimerkkikuva
20 pin ) ( Esimerkkikuva
24 pin )
Nykyisistä emolevyistä löytyy
käytännössä
poikkeuksetta ATX-virtaliitin,
joka on joko 20 tai 24 pinninen. Jos emolevyssä olevassa
liittimessä on
sama määrä pinnejä kuin virtalähteen
ATX-liittimessä, ongelmaa ei
pitäisi
tämän suhteen olla. Jos pinnejä on eri
määrä, niin asiat tarkasteltuna
seuraavassa.
- Virtalähde 20 pin, emolevy 24 pin; Tässä
tapauksessa emolevyn liittimestä
jää 4 pinniä "tyhjäksi". Emolevyn pitäisi
toimia, mutta virransyöttö
saattaa
tietyiltä osin olla heikompi kuin käytettäessä 24
pinnistä liitintä.
Adapterin
( Joka tekee virtalähteen 20-pin liittimestä 24 pinnisen )
käyttöä ei
tässä
tapauksessa voi suositella. 20-pin ATX-liittimessä +12V-linjalle
on
vain
yksi johdin ja 24-pin vastaavassa kaksi. Siten adapteri, joka jakaa
yhden
+12V-linjan kahdeksi on melkoinen purkkaviritys. Periaatteessa siis
kannattaa
hankkia uusi virtalähde ja juuri tämän linjojen
jakamisen takia
adapteria
näin päin ei voi suositella. Ja tietysti jos löytyy
viritys, joka
pelkästään
muuttaa liittimen kokoa, niin siitä ei ole
käytännössä mitään apua.
- Virtalähde 24-pin, emolevy 20 pin;
Joissakin virtalähteissä 4 "ylimääräistä"
pinniä ATX-liittimestä saa "irrotettua" ja sitten liitin
sopii emolevyn
liittimeen. Jos pinnejä ei saa irrotettua, voidaan
käyttää adapteria,
joka
muuttaa 24 pinnisen liittimen 20 pinniseksi. Usein 24 pinnisessä
liittimessä
kiinnitysklippi on eri paikassa kuin 20 pinnisessä
liittimessä jolloin
liitin ei fyysisesti sovi periaatteella "4 pinniä tyhjän
päälle". Tässä
tapauksessa adapteri on pakollinen.
- 24-pin ATX-liittimen pinnijärjestys;
1. +3.3V ( Oranssi )
2. +3.3V ( Oranssi )
3. Maa ( Musta )
4. +5V ( Punainen )
5. Maa ( Musta )
6. +5V ( Punainen )
7. Maa ( Musta )
8. PWR_OK ( Harmaa )
9. +5VSB ( Purppura )
10. +12V ( Keltainen )
11. +12V ( Keltainen )
12. +3.3V ( Oranssi )
13. +3.3V ( Oranssi )
14. -12V ( Sininen )
15. Maa ( Musta )
16. PS_ON ( Vihreä )
17. Maa ( Musta )
18. Maa ( Musta )
19. Maa ( Musta )
20. Tyhjä ( -5V )
21. +5V ( Punainen )
22. +5V ( Punainen )
23. +5V ( Punainen )
24. Maa ( Musta )
( 20-pin ATX-liittimestä "puuttuvat"
johtimet 11, 12, 23 ja 24 )
-5V-linja on uudemmista
virtalähdemäärityksistä poistettu. Joissakin
tapauksissa emolevyllä oleva piiri tarvitsee -5V-linjaa ja silloin
se
ei
toimi, jos virtalähteestä -5V-linja puuttuu.
- PWR_OK johtimen tarkoitus on välittää
tietoa +3.3V, +5V ja +12V-linjojen
kunnosta.
- +5VSB-johtimessa on virtaa aina kun
virtalähde on kytketty sähköverkkoon.
Myös silloin, kun "tietokone ei ole päällä, mutta
virtajohto seinässä",
ns "Stand by"-tila. Mahdollistaa virtalähteen ohjelmallisen
käynnistyksen.
- Johtimien värikoodit saattavat vaihdella.
Huom!: #+12V_ATX
-liitin tai #EPS12V-liitin
ei korvaa ATX-liittimen 4 lisäpinniä. Vaikka ne fyysisesti
saattavatkin
sopia, yhdistelmä ei toimi.
PWR5320 -
ATX-virtalähteet; +12V_ATX-liitin
( Esimerkkikuva
)
Synonyymejä: Pentium 4-virtaliitin, 4-pin
ATX, +12V lisävirtaliitin
+12V_ATX-liitin tuli käyttöön
ensimmäisissä
Pentium 4-emolevyissä ja
myöhemmin se löytyi käytännössä kaikista
uusista emolevystä. Liitintä
käytetään
lähinnä prosessorin virransyöttöön.
Tietyissä tapauksissa systeemi voi
toimia vaikka liittimeen ei syötettäisi virtaa.
+12V_ATX-liitin on
pidemmän
aikaa löytynyt käytännössä kaikista
ATX-virtalähteistä.
Jos virtalähteessä ei +12V_ATX-liitintä ole,
niin adapterilla sellaisen
voi tehdä. Adapterit kuitenkin ottavat usein virtansa vain
yhdestä #Oheislaiteliittimestä
ja +12V_ATX-liittimessä on kaksi +12V-johdinta ja siten
tällainen
adapteri
ei ole kovin suositeltava ratkaisu.
+12V_ATX-liittimen pinnijärjestys;
1. Maa ( Musta )
2. Maa ( Musta )
3. +12V ( Keltainen )
4. +12V ( Keltainen )
Huom!: Älä kytke
+12V_ATX-liitintä tai EPS12V-liitintä
ATX-liittimen vieressä oleviin 4 pinniin. Vaikka ne fyysisesti
saattavatkin
sopia, yhdistelmä ei toimi.
PWR5330 -
ATX-virtalähteet; EPS12V-liitin ( Esimerkkikuva
1 ) ( Esimerkkikuva
2 )
EPS12V-liitin on käytännössä vastaava kuin
kaksi ( #+12V_ATX-liitin
):tä yhdessä. Usein EPS12V-liittimestä saa irrotettua
"puolet pois",
jolloin
se vastaa ( #+12V_ATX-liitin
):tä ja sopii kyseiseen
liittimeen emolevyllä.
Huom!: Älä kytke
+12V_ATX-liitintä tai EPS12V-liitintä
ATX-liittimen vieressä oleviin 4 pinniin. Vaikka ne fyysisesti
saattavatkin
sopia, yhdistelmä ei toimi.
PWR5340 -
ATX-virtalähteet; Oheislaiteliitin
( Esimerkkikuva
)
Synonyymejä: "Molex", kovalevyliitin...
Pitkäikäinen liitin erityisesti
oheislaitteiden virransyöttöön. +5-
ja +12V-linjat löytyivät jo AT-virtalähteistä ja
liitin on säilynyt
virtalähteissä
lähes muuttumattomana.
Oheislaiteliitimen pinnijärjestys
1. +12V ( Keltainen )
2. Maa ( Musta )
3. Maa ( Musta )
4. +5V ( Punainen )
PWR5350 -
ATX-virtalähteet; PCI Express -lisävirtaliitin
6-pin ( Esimerkkikuva
liittimestä jossa 8 pinniä joista 2 irrotettavaa )
PCI Express 6-pin virtaliitin on
toistaiseksi käytössä vain näytönohjaimien
lisävirransyötössä. Liittimessä on kolme
+12V-johdinta ja kolme
maajohdinta.
PCI Express -liittimen saa usein tarvittaessa tehtyä adapterilla
yhdestä
tai kahdesta #Oheislaiteliittimestä.
Joissakin tapauksissa
(kts esimerkkikuva) liittimessä on 6 "kiinteää"
pinniä ja 2
"irrotettavaa"
pinniä, jolloin liittimestä saa 8-pin liittimen ottamalla
kaikki pinnit
käyttöön ja vastavasti 6-pin liittimen irrottamalla 2
pinniä.
Huom 1: Esim näytönohjaimien
mukana tulevissa adaptereissa
johtimien määrä voi vaihdella. Jos
näytönohjaimen mukana tulee
erillinen
adapteri, valmistaja (luultavasti) takaa näytönohjaimen
toimimisen
kyseistä
liitintä käytettäessä. "Normaalin" liittimen
pitäisi silti toimia,
vaikka
useat pinnit jäävätkin "tyhjän päälle".
Huom 2: PCI Express -liittimet
eivät sisälly ATX-standardiin,
joten virtalähteen ja/tai näytönohjaimen valmistajan
mahdollisesti
antamat
tiedot liittimistä kannattaa tarkistaa.
PWR5351 -
ATX-virtalähteet; PCI Express -lisävirtaliitin
8-pin ( Esimerkkikuva
liittimestä jossa 8 pinniä joista 2 irrotettavaa )
PCI Express 8-pin virtaliitintä käytetään #6-pin
version tavoin näytönohjaimen
virransyötössä. Liittimessä on kolme
+12V-johdinta ja viisi maajohdinta. Liitin voi olla kiinteästi
8-pin
tai
siitä voidaan irrottamalla saada 2 pinniä pois (kts
esimerkkikuva),
jolloin
se vastaa #6-pin
virtaliitintä.
Huom 1: Esim näytönohjaimien
mukana tulevissa adaptereissa
johtimien määrä voi vaihdella. Jos
näytönohjaimen mukana tulee
erillinen
adapteri, valmistaja (luultavasti) takaa näytönohjaimen
toimimisen
kyseistä
liitintä käytettäessä. "Normaalin" liittimen
pitäisi silti toimia,
vaikka
useat pinnit jäävätkin "tyhjän päälle".
Huom 2: PCI Express -liittimet
eivät sisälly ATX-standardiin,
joten virtalähteen ja/tai näytönohjaimen valmistajan
mahdollisesti
antamat
tiedot liittimistä kannattaa tarkistaa.
PWR5352 -
ATX-virtalähteet; SLI-liitin ( Esimerkkikuva
)
Joissakin yhteyksissä käytetty termi jolla
tarkoitetaan kahta erillistä
PCI Express -liitintä, jolloin lisävirransyttöä
saadaan kahdelle
näytönohjaimelle.
PWR5360 -
ATX-virtalähteet; Serial ATA-virtaliitin
( Kuva
adapteriliittimestä ) ( Kuva
"oikeasta liittimestä" 1 ) ( Kuva
"oikeasta liittimestä" 2 )
Serial ATA-virtaliitin on nimensä mukaisesti
tarkoitettu Serial ATA-asemien
virransyöttöön. Serial ATA-virtaliittimen saa usein
tehtyä #Oheislaiteliittimestä
adapterin avulla, mutta Serial ATA-liittimestä löytyy
speksien mukaan
johdin
+3.3V-jännitteelle ja #Oheislaiteliittimestä
ei
löydy johdinta tälle jännitteelle. Tämä
saattaa aiheuttaa ongelmia.
Serial ATA-liittimen pinnijärjestys;
1. +3.3V
2. +3.3V
3. +3.3V
4. Maa
5. Maa
6. Maa
7. +5V
8. +5V
9. +5V
10. Maa
11. Maa
12. Maa
13. +12V
14. +12V
15. +12V
PWR5370 -
ATX-virtalähteet; Tuuletin / Fan
only -liittimet (esimerkkikuva
1) (esimerkkikuva
2)
Joistakin virtalähteistä löytyy vain
tuulettimille tarkoitettuja virtaliittimiä.
Nämä merkitään yleensä joko erillisellä
johtovärityksellä tai
tekstimaininnalla
liittimen pinnassa (esim "Fan" tai "Fan only"). Tällaisten
liittimien
kautta
virtalähde voi esim säätää tuulettimien saamaa
jännitettä ja samalla
tuulettimien
pyörimisnopeutta lämpötilan mukaan.
Virtalähteessä olevissa tuuletinliittimissä
on usein vain yksi maajohto
ja yksi virtajohto.
Huom 1: Muun laitteen kuin
tuulettimen kytkeminen tämänkaltaiseen
liittimeen voi aiheuttaa laitteistovaurion.
Huom 2: Tuuletinliittimet
eivät sisälly ATX-standardiin,
joten virtalähteen valmistajan ohjeet/huomautukset niiden
käytöstä
kannattaa
tarkistaa.
Osion
alkuun
PWR5500 -
ATX-virtalähteet; Jännitelinjat
Viimeksi päivitetty: 31.1.2008
Tietokoneen eri komponentit vaativat
erisuuruista jännitettä virransyötön
osalta ja ATX-virtalähde antaa jonkin verran valinnanvaraa.
PWR5510 -
ATX-virtalähteet; Jännitelinjojen
listaus
ATX-virtalähteestä löytyy
virransyöttöä
seuraaviin jännitelinjoihin;
+12V, +5V, +3.3V, -5V ja -12V. +5VSB ( +5V Stand By ) voidaan
tietyissä
tapauksissa laskea omaksi jännitelinjaksi. Uudemmista laitteista
-5V
linja
on poistettu kokonaan, koska se on poistettu myös uudemmista
ATX-virtalähdemäärityksistä.
Uusimmista ATX-virtalähdemäärityksistä löytyy
edelleen -12V määritys,
se
saatetaan tulevaisuudessa poistaa.
PWR5520 -
ATX-virtalähteet; Jännitelinjojen
käyttö
Yleistaulukko eri liittimien linjojen
käytöstä. Poikkeuksia saattaa
esiintyä varsinkin erikoisemmissa emolevyratkaisuissa.
X = Käyttää
- = Ei käytä
(X) = Käyttää harvoin / käyttää
lähinnä
uudemmissa emolevyissä
|
Liitin
|
+3,3V
|
+5V
|
+12V
|
|
ATX 20-pin
|
X
|
X
|
X
|
|
ATX 24-pin
|
X
|
X
|
X
|
|
+12V_ATX
|
-
|
-
|
X
|
|
EPS12V
|
-
|
-
|
X
|
|
PCI korttipaikka
|
-
|
X
|
-
|
|
Serial ATA
|
X*
|
X
|
X
|
|
Levykeasema
|
-
|
X
|
X
|
|
Oheislaiteliittin
|
-
|
X
|
X
|
|
AGP korttipaikka
|
X
|
X
|
X
|
|
PCI Express virtaliitin
|
-
|
-
|
X
|
|
PCI Express korttipaikka
|
X
|
-
|
X
|
|
USB
|
-
|
X
|
-
|
|
DIMM ( Muisti )
|
(X)
|
(X)
|
-
|
|
FAN ( Tuuletin )
|
(X)
|
(X)
|
X
|
* Katso #PWR
5360 - ATX-virtalähteet;
Serial ATA-virtaliitin
PWR5521 -
ATX-virtalähteet; Jännitelinjojen
käytön nykytilanne
Uudet tietokoneet kuormittavat selvästi
eniten +12V-linjaa. Muut jännitelinjat
ovat melkoisen vähäisessä käytössä.
PWR5530 -
ATX-virtalähteet; Jännitelinjojen
sallittu ero optimaaliseen
ATX-määritysten mukaan jännitelinjojen
jännitearvot saavat erota 5 prosenttia
optimaalisesta arvosta, poikkeuksena -12V - ja -5V -linjat jolle
sallitaan
10 prosentin poikkeama. Siten esimerkiksi +5V-linjan sallitut arvot
ovat
+4.75 V ja +5.25 V välissä optimaalisen ollessa +5.00 V.
Taulukossa
arvot
valmiiksi laskettuna.
| Jännitelinja ( V ) |
Sallitut arvot min / max ( V ) |
| +3.3 |
+3.17 / +3.47 |
| +5 |
+4.75 / +5.25 |
| +12 |
+11.40 / +12.60 |
| -5 |
-4.5 / -5.5 |
| -12 |
-10.80 / -13.20 |
PWR5540 -
ATX-virtalähteet; Jännitelinjojen
mittaaminen
Jännitelinjojen jännitearvoja voi mitata
esim yleismittarilla, ns pihtimittarilla
tai muulla käyttöönsopivalla laitteella. Ohjelmat, jotka
näyttävät
jännitelinjojen
arvoja, ottavat lukemat melko varmasti emolevyn kautta ja kyseisten
arvojen
paikkansapitävyys on usein huono eikä niihin kannata liiemmin
luottaa.
Sama pätee BIOS:n ilmoittamiin arvoihin.
PWR5550 -
ATX-virtalähteet; Jännitelinjojen
ja tehon riittävyys
ATX-virtalähteen tehon riittävyys voidaan
karkeasti jakaa 3 osaan. 1.
virtalähteen kokonaistehon riittävyys, 2. virtalähteen
yksittäisen
jännitelinjan
riittävyys ja 3. virtalähteen samansuuruisten
jännitelinjojen
yhteenlaskettu
kuormitus. Jos yksikin em asioista on riittämätön,
virtalähteen voidaan
sanoa olevan virransyötöltään
"riittämätön".
PWR5555 -
ATX-virtalähteet; Virtalähteen kokonaistehon
riittävyys
Jos virtalähteen tehosta kerrotaan vain yksi
asia, se yleensä on virtalähteen
kokonaisteho. Teoriassa osien yhteenlaskettu kokonaisteho ei saa
ylittää
virtalähteen kokonaistehoa.
PWR5560 -
ATX-virtalähteet; Virtalähteen yksittäisen
jännitelinjan riittävyys
Teoriassa myös yksittäisen jännitelinjan
tehonsyötön pitää olla vähintään
yhtä suuri kuin virtalähteeseen liitettyjen osien
yhteenlaskettu
tehonkulutus.
Erityisesti virtalähteessä, jossa on useita +12V-linjoja,
yksittäiselle
linjalle saattaa tulla liian suuri kuormitus. Asialle ei
käytännön
standardia
ole, lisätietoa #PWR5150.
PWR5565 -
ATX-virtalähteet; Virtalähteen samansuuruisten
jännitelinjojen yhteenlaskettu kuormitus
Koskee lähinnä tapausta, jossa
virtalähteessä on useita +12V-linjoja.
Tässä tapauksessa linjojen tehonsyöttö voidaan
periaatteessa laskea
yhteen,
silti kannattaa huomioida myös #PWR5560.
PWR5590 -
ATX-virtalähteet; Osien arvioituja
tehonkulutuksia
Seuraavassa esitetty muutamia
esimerkkilaskentoja erilaisille kokoonpanoille
ja arvioitu niiden tehotarvetta. Tarkoituksena on lähinnä
kertoa
millaisissa suuruusluokissa
nykyisten kokoonpanojen tehontarve on ja ovatko yli 1000 watin
virtalähteet
yleisesti ylimitoitettuja.
Selvennyksiä:
Osa = Tietokoneen osa jota tarkastellaan.
+3.3V Kevyt/Tyypillinen/Extreme = Arvioitu
+3.3V-linjan virtakuormitus
kevyelle, tyypilliselle ja kovan tason kokoonpanolle. Joissakin
tapauksissa
on annettu vaihteluvälinä minimi ja maksimiarvo.
+5V Kevyt/Tyypillinen/Extreme = Arvioitu
+5V-linjan virtakuormitus kevyelle,
tyypilliselle ja kovan tason kokoonpanolle. Joissakin tapauksissa on
annettu
vaihteluvälinä minimi ja maksimiarvo.
+12V Kevyt/Tyypillinen/Extreme = Arvioitu
+12V-linjan virtakuormitus
kevyelle, tyypilliselle ja kovan tason kokoonpanolle. Joissakin
tapauksissa
on annettu vaihteluvälinä minimi ja maksimiarvo.
Yhteensä (AGP) = Yhteenlaskettu virtamäärä
AGP-korttipaikan ollessa
käytössä, pienempi arvo saatu laskemalla kaikista
vaihteluväleistä
pienimmät
arvot yhteen ja suurempi arvo on saatu laskemalla kaikista
vaihteluväleistä
suurimmat arvot yhteen.
Yhteensä (PCI Express) = Yhteenlaskettu
virtamäärä PCI Express -korttipaikan
ollessa käytössä, pienempi arvo saatu laskemalla
kaikista
vaihteluväleistä
pienimmät arvot yhteen ja suurempi arvo on saatu laskemalla
kaikista
vaihteluväleistä
suurimmat arvot yhteen.
Oletuksia: Prosessorin virransyöttö tulee
kokonaan +12V-linjasta. AGP-korttipaikan
+12V-tehonsyötön maksimiksi otettu datasheetin mukainen 1A.
Jako +5V ja
+3.3V linjojen välillä voi riippua emolevystä.
AGP-lisävirtaliittimeksi
oletettu Oheislaiteliitin josta oletuksena kuormitetaan vain
+12V-linjaa.
Jos emolevyssä on AGP-liitin, siinä ei ole PCI
Express-liitintä ja
toisin
päin. Molempien korttipaikkojen tehonkulutukseen oletetaan
sisältyvän
näytönohjaimen
tehonkulutus. Emolevyn virrankulutus voi riippua paljon siihen
valmiiksi
liitetyistä osista. DDR-muistikampojen oletetaan kuormittavan
+3.3V-linjaa
ja DDR2-muistikampojen +5V-linjaa. Kovalevyjen ja DVD-asemien oletetaan
kuluttavan jatkuvasti mainittu virtamäärä. Lukuja on
monissa
tapauksissa
hieman pyöristelty.
|
Osa
|
+3.3V
Kevyt/Tyypillinen/Extreme
|
+5V
Kevyt/Tyypillinen/Extreme
|
+12V
Kevyt/Tyypillinen/Extreme
|
|
Prosessori
|
0/0/0
|
0/0/0
|
2-4A/5-8A/9-12A
|
|
AGP korttipaikka
|
1-2A/3-4A/5-8A
|
1A/2A/3A
|
0.5A/0.75A/1A
|
|
AGP lisävirtaliitin
|
0/0/0
|
0/0/0
|
0/0-3A/4-8A
|
|
Emolevy
|
1A/1-2A/1-3A
|
1-2A/2-3A/3-4A
|
1A/1-2A/2-3A
|
|
PCI Express korttipaikka
|
1A/1-2A/1-2A
|
0/0/0
|
1-2A/3-5A/6A
|
|
PCI Express lisävirtaliitin 6 pin
|
0/0/0
|
0/0/0
|
0/1-3A/4-6A
|
|
PCI Express lisävirtaliitin 8 pin
|
0/0/0
|
0/0/0
|
0/0/7-9A
|
|
USB-liitin 5 kpl
|
0/0/0
|
0.1A/0.25A/0.5A (*5)
|
0/0/0
|
|
Tuuletin
|
0/0/0
|
0/0/0
|
0.1A/0.2-0.5A/0.5-2A
|
|
Muistikampa DDR 2 kpl
|
1-2A/2-3A/3-4A (*2)
|
0/0/0
|
0/0/0
|
|
Muistikampa DDR2 2 kpl
|
0/0/0
|
1A/1-2A/2-4A (*2)
|
0/0/0
|
|
Kovalevy 2 kpl
|
0/0/0
|
0.7A/0.8A/1.1A (*2)
|
0.4A/0.6A/0.8A (*2)
|
|
DVD-asema 2 kpl
|
0/0/0
|
1A/1A/1A (*2)
|
1A/1A/1A (*2)
|
|
Yhteensä (AGP)
|
4-7A/8-12A/12-19A
|
7-10A/11-14A/16-20A
|
6.5-9A/ 10-17A/ 20A-30A
|
|
Yhteensä (PCI Express)
|
4-6A/6-10A/8-13A
|
7-8A/9-12A/14-19A
|
7-10A/13-22A/27-35A
|
|
Muutettuna wateiksi (AGP)
|
13-23W/26-40W/40-62W
|
35-50W/55-70W/80-100W
|
78-108W/120-204W/240-360W
|
|
Muutettuna wateiksi (PCI Express)
|
13-20W/20-33W/26-43W
|
35-40W/45-60W/70W-95W
|
84-120W/156-264W/324-420W
|
Tehonkulutus yhteenlaskettuna saadaan
seuraavaa suuruusluokkaa.
Kevyt AGP: 126-181W
Kevyt PCI Express: 122-180W
Tyypillinen AGP: 201-314W
Tyypillinen PCI Express: 221W-357W
Extreme AGP: 360-522W
Extreme PCI Express: 420-558W
Tuomio:
Edes Extreme PCI Express -kokoonpanolla ei
päästä yli 600 watin, vaikka
prosessorin tehonkulutukseksi on oletettu huikea 12A (=144W) ja
näytönohjaimen
15A (=180W). Myös muistikammalle 20 watin tehonkulutus on todella
kovaa
luokkaa. Kun vielä ottaa huomioon, että harvoin DVD-asemia,
kovalevyjä,
muisteja, prosessoria ja näytönohjainta kuormitetaan
täydellä teholla samaan
aikaan, voidaan vetää seuraavanlaisia
johtopäätöksiä.
Vähän virtaa kuluttavalle tietokoneelle
pitäisi riittää hyvin 250 watin
tehonsyöttö virtalähteen osalta.
Keskitason tietokoneelle pitäisi riittää
hyvin 400 watin tehonsyöttö
virtalähteen osalta.
Tehokkaalle kokoonpanolle (oletuksena yksi
prosessori ja yksi näytönohjain
eikä kymmentä kovalevyä jne) pitäisi
riittää 600 watin tehonsyöttö
virtalähteen
osalta tai jos osien virrankulutukseen on kiinnitetty huomiota,
pitäisi
riittää 500 watin tehonsyöttö virtalähteen
osalta.
Osion
alkuun
PWR5700 -
Virransyöttö eri osille
Viimeksi päivitetty: 31.1.2008
Osittain erillään ATX-virtalähteet -osiosta,
koska pätee varsin hyvin
myös muihin kuin ATX-virtalähteisiin.
PWR5710 -
Virransyöttö; IDE-laitteet
Yleensä IDE-laitteiden virransyöttö
hoidetaan tavallisen #Oheislaiteliittimen
liittimen avulla. Poikkeukset harvinaisia.
PWR5720 -
Virransyöttö; Serial ATA-laitteet
Serial ATA-laitteiden virransyötössä
käytetään nykyisin lähinnä #Serial
ATA-virtaliitintä. Tietyissä vanhemmissa laitteissa
virransyötöstä
huolehti #Oheislaiteliitin.
Serial ATA -laitteista
voi myös löytyä tuki molemmille mainituille liittimille,
tällaisessa
tapauksessa
vain toista liitintä pitää käyttää.
PWR5730 -
Virransyöttö; Näytönohjaimet
Näytönohjaimien virransyöttö voidaan
karkeasti jakaa kahteen kastiin.
Heikkotehoisemmat näytönohjaimet saavat usein tarvitsemansa
virran
korttipaikan
kautta, tehokkaammat tarvitsevat erillisen lisävirtaliittimen
kautta
enemmän
virtaa.
Tällaisissa tapauksissa näytönohjaimeen
tarvitsee liittää yksi tai useampi
lisävirtaliitin, joka yleensä on joko #Oheislaiteliitin,
levykeasemaliitin tai #PCI
Express-liitin.
PCI Express-korttipaikan suurimmaksi
virransyötöksi on määritelty 75
wattia, suurempi virransyöttö hoidetaan
lisävirtaliittimen
avustuksella.
PWR5740 -
Virransyöttö; USB-laitteet
USB-laitteiden maksimikuormitukseksi on
määritelty 0.5A. USB-väylän
jännite on 5V, joten jos USB-laite tarvitsee enemmän kuin
2.5W tehoa,
se
määritysten mukaan tarvitsee
lisävirransyöttöä. Koska USB-laitteet
yleensä
ovat ulkoisia, lisävirta saadaan monesti pistorasiaan liitetyn
virta-adapterin
avulla.
Ns. passiivisella USB-hubilla tarkoitetaan
usein hubia, joka ei sisällä
lisävirransyöttöä ja siten siihen liitettyjen
laitteiden yhdistetty
tehonkulutus
saa olla maksimissaan 2.5W. Aktiivinen USB-hubi sisältää
jonkinlaisen
lisävirransyöttömahdollisuuden.
PWR5750 -
Virransyöttö; Emolevy
Käsitelty osiossa #PWR5300.
Osion
alkuun
PWR5900 -
ATX-virtalähteet; Valmistajalistaus
Lista päivitetty: 23.11.2008
- Varsinaisia virtalähdevalmistajia on
melkoisen vähän. Tietyissä tapauksissa
saman valmistajan valmistamia virtalähteitä myydään
monella eri nimellä
ja/tai kuorilla ja/tai tuulettimella varustettuna. Tässä hyvin
epävirallinen
listaus virtalähdemerkeistä ja virtalähteiden oikeista
valmistajista.
Kannattaa
myös huomioida että samalla "valmistajanimellä"
saatetaan myydä usean
valmistajien
tuotoksia jopa samanaikaisesti.
- Lihavoituna päävalmistaja ja sen alla
merkit, joilla kyseisen valmistajan
tuotoksia myydään. Lista on siis epävirallinen
ja tilanne
muuttuu
jatkuvasti.
- Ilmeisesti kaikkien USA:ssa myytävien
virtalähteiden tyyppikilvestä
pitää löytyä UL File Number, jonka avulla voi täältä
tarkistaa virtalähteen todellisen valmistajan. Lisätietoa
esim Hardware
Secrets-sivustolla.
AcBel Polytech
- CoolerMaster (?)
- SilverStone (??)
Andyson
- Sunbeam (osa malleista)
- Ultra (osa malleista)
- Hiper (osa malleista)
- BFG (osa malleista)
Channel Well Tech
- Channel Well Tech = CWT
- Antec (ainakin Truepower-, Smartpower-, Neopower- ja Phantom-sarjat)
- Corsair (osa HX-, VX- ja TX-sarjoista, ainakin VX-550, TX-750 ja
HX-1000))
- ThermalTake
- Foxconn
- Scythe
- Hiper (osa malleista?)
- A.C. Ryan (?)
- Xigmatek
Codegen
- Codegen
- Tricod (?)
Compucase / HEC
- HEC
- Antec (??) (vanhempia malleja)
Delta electronics
- Chieftec (?) (osa malleista)
- Antec NeoHE (?) (osa malleista)
Enermax
- Enermax
- Maxpoint
Enhance Electronics
- Akasa (suurin osa malleista)
- Silverstone (osa malleista)
- Chieftec (?) (osa malleista)
- CoolerMaster (osa malleista)
- Zalman (ilmeisesti ainakin ZM-850 HP ja ZM-1000 HP)
- Antec (??) (vanhempia malleja)
Fortron / FSP-Group
- Fortron = FSP-Group
- Nexus
- Fortron / FSP group (suurin osa malleista, mukaanlukien ZM-500 HP
ja ZM-600 HP)
- Aopen
- OCZ (ainakin PowerXStream-, GameXStream- ja EvoStream-sarjat)
(myös
muut XStream-sarjan laittet?)
- Sharkoon
- BeQuiet (ainakin osa StraightPower-sarjasta, 500W ja
ylöspäin)
- Sparkle
- Silverstone (osa malleista)
- Antec (Basic/Basiq-sarja)
Hiper
- High Performance Group (= Hiper)
- Hiper
Q-Tec
- Q-Tec
- Macron (?)
- DTK (??)
Seasonic
- Seasonic
- Antec (ainakin NeoHE-, Truepower Trio-, Earthwatts- ja
Signature-sarjat)
(Neopower
HE ?)
- Corsair (osa HX- TX- ja VX-sarjoista, pois lukien ainakin VX-550,
TX-750 ja HX-1000)
- CoolerMaster (?)
Seventeam
- XG (?)
- CoolerMaster (??)
- Sunbeam (??)
Sirtec
- Sirtec
- ThermalTake (??) (mahdollisesti osa malleista)
- Chieftec (?) (osa malleista)
ToPower
- BeQuiet (ainakin Color- ja Blackline
-sarjat) (DarkPower-sarja ?)
- Tagan
- OCZ (ainakin ModStream- ja PowerStream-sarjat)
- Mushkin
- Spire
- Raidmax (?)
- BFG (?)
Wintech
- Ultra Products
- MGE
- Xion
- Chieftec (ilmeisesti suurin osa malleista)
- Sunbeam (??)
Kysymysmerkkejä
mm.
- NZXT
PWR5950 -
ATX-virtalähteet; Vapaa sana
ATX-virtalähteiden aikakautena "tehokkaat ja
halvat" virtalähteet ovat
yleistyneet. 40 euron kotelon mukana saattaa hyvinkin tulla mukana
"550W"
virtalähde, jonka laadusta ei ole juurikaan takeita. Osasyy
heikentyneeseen
laatuun voi olla turvallisuus. ATX-virtalähteiden tukema
ohjelmallinen
käynnistys ja sammutus eivät käytännössä
näytä vaativan aivan yhtä
hyvää
turvallisuutta kuin AT-virtalähteiden yleinen
käytäntö liittää
virtalähde
kotelon virtakytkimeen.
"Superhalpoja ja superlaadukkaita"
virtalähteitä kannattaakin välttää.
Suomessa myytävien virtalähteiden valikoimat eivät
välttämättä ole
samaa
tasoa kuin ulkomailla. Omana mielipiteenä suosittelen
ylläolevasta
listasta
( #PWR5900
) mm. valmistajien Compucase, Enermax,
Fortron ja Seasonic tuotoksia, joita saatetaan myydä eri
alamerkeillä.
Osion
alkuun
PWR5990 -
ATX-virtalähteet; Linkkejä
ATX-standardit jne; http://www.formfactors.org/.
Virtalähdelaskureita;
http://www.extreme.outervision.com/psucalculator.jsp
http://www.journeysystems.com/power_supply_calculator.php
http://web.aanet.com.au/SnooP/psucalc.php
Virtalähdeoppaita;
Powering
Your PC: Truths and Misconceptions A Guide To Power Supplies
Anatomy
of Switching Power Supplies.
Osion
alkuun
IDE6000 -
IDE-liitäntä
Viimeksi päivitetty; 14.7.2008
Synonyymejä; EIDE, eIDE, Ultra ATA, Ultra
DMA, PATA, Paraller ATA, "ATAPI"...
IDE-liitäntä juontaa juurensa kaukaa
menneisyydestä. Päivitysten ansiosta
se on edelleen laajalti käytössä ja liitännän
nopeus on
moninkertaistunut.
Termi "IDE" kattaa myös Serial ATA
-liitännän, mutta käytännön terminä
IDE on lähes synonyymi Paraller ATA:lle. Käytetään
siis tässä
IDE-termiä.
Valikko
IDE6010
- IDE-Liitäntä; Yleistä
IDE6020
- IDE-liitäntä; Laitteet
IDE6100
- IDE-liitäntä; Nopeus
IDE6110
- IDE-liitäntä; Liitännän vaikutus kovalevyn
nopeuteen käytännössä
IDE6200
- IDE-liitäntä; Nimeäminen
IDE6300
- IDE-liitäntä; Monta laitetta samassa
kaapelissa ( Tai useampi kuin yksi laite... )
IDE6310
- IDE-liitäntä; Master-/Slave-asetukset
IDE6400
- IDE-liitäntä; Virransyöttö
IDE6500
- IDE-liitäntä; Liittäminen / irrottaminen
koneen ollessa päällä
IDE6600
- IDE-liitäntä; Kaapelit
IDE6950
- IDE-liitäntä; Vapaa sana
IDE6010 -
IDE-Liitäntä; Yleistä
IDE-liitäntä on poistumassa käytöstä.
Sitä
tukevia laitteita on kuitenkin
markkinoilla valtavasti. IDE-liittimen huonoin ominaisuus lienee
liittimen
(ja litteän kaapelin) suuri koko.
IDE6020 -
IDE-liitäntä; Laitteet
IDE-liitäntää käytetään
lähinnä #kovalevyjen
ja #CD-/DVD-asemien
liittämisessä tietokoneeseen. Muu käyttö on hyvin
vähäistä.
IDE6100 -
IDE-liitäntä; Nopeus
Nykyisin on käytössä lähes
pelkästään 33
MB/s-nopeutta tai nopeampia
tukevia IDE-laitteita, vanhempia IDE-laitteita esiintyy
enimmäkseen
laitteissa
joissa on AT-tason virtalähde. Ja koska AT-virtalähteitä
oppaassa ei
käsitellä,
jätetään ATA33:a vanhemmat pois. Muita nopeuksia ovat 66
MB/s, 100 MB/s
sekä tietyllä tavalla epävirallinen 133 MB/s.
Liitäntöjen nopeudet
ilmaistaan
nykyisin monella eri tavalla. Yleisimmistä taulukko alempana.
|
Nopeus
|
"Termi 1"
|
"Termi 2"
|
"Termi 3"
|
|
33 MB/s
|
UDMA 2
|
ATA33 tai ATA/33
|
UDMA33
|
|
66 MB/s
|
UDMA 4
|
ATA66 tai ATA/66
|
UDMA66
|
|
100 MB/s
|
UDMA 5
|
ATA100 tai ATA/100
|
UDMA100
|
|
133 MB/s
|
UDMA 6
|
ATA133 tai ATA/133
|
UDMA133
|
IDE6110 -
IDE-liitäntä; Liitännän vaikutus
kovalevyn nopeuteen käytännössä
IDE-kovalevyjen tiedonsiirtonopeudet ovat
yleensä maksimissaan luokkaa
70-80 MB/s. Siten ATA66-liitäntä on monissa tapauksissa
riittävä ja
ATA100-liitännän
kapasiteetin ei pitäisi loppua yhtä kovalevyä
käytettäessä.
ATA33-liitäntä
ja hitaampi rajoittaa uudempien kovalevyjen suorituskykyä.
IDE6200 -
IDE-liitäntä; Nimeäminen
IDE-liitäntä nimetään yleensä
ATAxxx-litannialla, jossa xxx on liitännän
siirtonopeus. Esim ATA66. Lisäksi voidaan laittaa kirjaimien ja
numeron
väliin esim "-" tai "/"-merkit. Esim ATA-66 tai ATA/66.
UDMA-termejä
käytetään
vähemmän, tietynlaisia vaihtoehtoja taulukosta #IDE6100.
IDE6300 -
IDE-liitäntä; Monta laitetta samassa
kaapelissa ( Tai useampi kuin yksi laite... )
IDE-laitteet yhdistetään kaapelilla
emolevylle tai muulle laitteelle,
josta löytyy IDE-ohjain ja -liitäntä. Yhteen
IDE-ohjaimeen voidaan
liittää
KAKSI IDE-laitetta, esim kovalevyä. Tämä vaatii sen,
että kaapelissa on
KOLME liitintä. Kaksi liitetään IDE-laitteeseen ja yksi
emolevyltä
löytyvään
IDE-liittimeen. Jos IDE-kaapelissa on kaksi liitintä, siihen voi
liittää
yhden IDE-laitteen.
IDE6310 -
IDE-liitäntä; Master-/Slave-asetukset
(Esimerkkikuva
Cable select -toimintoa tukevasta kaapelista)
Liitettäessä kaksi IDE-laitetta samaan
kaapeliin, toisen laitteen on
oltava Master (usein lyhennetty MA) ja toisen Slave (usein lyhennetty
SL).
Kaksi Master tai kaksi Slave laitetta samassa kaapelissa ei toimi. Asia
säädetään lähes poikkeuksetta jumpperilla
aseman takaa. Monet laitteet
tukevat Cable Select (usein lyhennetty CS) -toimintoa, jolloin
asetukset
säätyvät automaattisesti sen mukaan, kumpaan kaapelin
liittimeen tietty
laite on kiinnitetty. Yleensä yksi liitin on tarkoitettu
emolevylle
(esimerkkikuvassa
mainittu "System"), toinen Slave-laitteelle ja kolmas
Master-laitteelle.
Huom 1: Käytettäessä Cable
Select-toimintoa täytyy molemmat
laitteet säätää jumpperilla Cable Select -toimintoa
tukemaan.
Huom 2: Lähes poikkeuksetta
Cable Select -toiminnon voi
ohittaa jumpperoimalla asemat Masteriksi tai Slaveksi,
tällöin Cable
select
-toimintoa tukevan kaapelin merkinnöistä ei tarvitse
välittää.
Huom 3: Joissakin
IDE-kaapeleissa on vain kaksi liitintä,
jolloin vain yhden laitteen liittäminen kaapeliin onnistuu (toinen
liitin
liitetään esim emolevylle).
IDE6400 -
IDE-liitäntä; Virransyöttö
Katso #PWR5710
- IDE-laitteet; Virransyöttö.
IDE6500 -
IDE-liitäntä; Liittäminen / irrottaminen
koneen ollessa päällä
IDE-laitetta ei määritysten mukaan voi
irrottaa tai liittää koneen ollessa
käynnissä. Jos laite on liitetty tietokoneeseen
USB-liitännän avulla,
esim
ulkoisen kovalevyräkin kautta, katso osio #USB10050.
IDE6600 -
IDE-liitäntä; Kaapelit (Esimerkkikuva
jossa 80 ja 40 johtiminen kaapeli päällekkäin, 80-pin
alla)
Käytettäessä IDE-liitäntää
nopeudella 33
MB/s tai alemmalla, tarvitaan
ns. 40-johtiminen IDE-kaapeli. Suuremmilla nopeuksilla tarvitaan ns.
80-johtiminen
IDE-kaapeli (englanniksi esim 80 conductor IDE-cable).
Huom: Joissakin
IDE-kaapeleissa on vain kaksi liitintä,
jolloin vain yhden laitteen liittäminen kaapeliin onnistuu.
Huom 2:
Vaikka usein puhutaan "80-pinnisestä IDE-kaapelista", pinnien määrä on
sama kuin 40-pin kaapelissa, mutta johtimien määrä on kaksinkertainen.
Oikeampi termi onkin esim80-johtiminen
IDE-kaapeli.
IDE6950 -
IDE-liitäntä; Vapaa sana
IDE-liitäntä on vähitellen poistumassa
markkinoilta. Jos pakottavaa
syytä ei IDE-liitäntäisen laitteen hankkimiseen ole,
kannattaa hankkia
Serial ATA -liitäntäinen laite. Tämä koskee
myös DVD-asemia. Esim
Intelin
ICH8(R)- ja ICH 9(R) -South Bridget (esim useimmat P965- ja P35
-piirisarjaiset
emolevyt käyttävät kyseistä piiriä) ei tue
IDE-liitäntää ja siksi
Serial
ATA -väyläinen laite on erittäin suositeltava.
Osion
alkuun
SATA7000 -
Serial ATA -liitäntä
Viimeksi päivitetty; 14.7.2008
Synonyymejä; SATA, S-ATA, Sarja-ATA...
Serial ATA-liitäntä on kehitetty #IDE-liitännän
korvaajaksi. Standardi on jo alle neljän vuoden ikäisenä
todellinen
sekasotku.
Valikko
SATA7010
- Serial ATA-liitäntä; Yleistä
SATA7020
- Serial ATA-liitäntä; Laitteet
SATA7100
- Serial ATA-liitäntä; Nopeus
SATA7110
- Serial ATA-liitäntä; Liitännän vaikutus
nopeuteen käytännössä
SATA7200
- Serial ATA-liitäntä; Määritelmät
SATA7300
- Serial ATA-liitäntä; Monta laitetta
samassa kaapelissa ( Tai useampi kuin yksi laite... )
SATA7400
- Serial ATA-laitteet; Virransyöttö
SATA7500
- Serial ATA-liitäntä; Liittäminen /
irrottaminen koneen ollessa päällä
SATA7600
- Serial ATA-liitäntä; Kaapelit
SATA7610
- Serial ATA-liitäntä; SATA1 ja SATA2
yhteensopivuus
SATA7950
- Serial ATA-liitäntä; Vapaa sana
SATA7990
- Serial ATA-liitäntä; Lisätietoa
SATA7010 - Serial
ATA-liitäntä; Yleistä
Serial ATA on syrjäyttämässä
IDE-liitännän
käytännössä kokonaan tietokoneen
sisäisten massamuistien liitäntänä. Sen suurimmaksi
eduksi
IDE-liitäntään
nähden voitaneen laskea hotswapin ( #SATA7500
)
lisäksi kaapelin ja liittimen pieni koko.
SATA7020 - Serial
ATA-liitäntä; Laitteet
Serial ATA-liitäntää käytetään
lähinnä #kovalevyjen
ja #CD-/DVD-asemien
liittämisessä tietokoneeseen.
SATA7100 - Serial
ATA-liitäntä; Nopeus
Serial ATA-liitäntöjä on tällä
hetkellä
nopeuksilla; 150 MB/s ja 300
MB/s. Käytetään myös merkintätapoja 1.5 Gb/s
ja 3 Gb/s. Vaikka suoraan
laskettuna 1.5 Gb/s = 187.5 MB/s ( Ja 3 Gb/s = 375 MB/s ), siirtonopeus
tässä tapauksessa on 150 MB/s / 300 MB/s, koska Serial
ATA-liitäntä
käyttää
tiedonsiirrossa hyödyksi 8 bittiä kymmenestä
mahdollisesta. Lisätietoa
b/s ja B/s #FAQ99920.
SATA7110 - Serial
ATA-liitäntä; Liitännän
vaikutus nopeuteen käytännössä
Nykyisillä kovalevyjen siirtonopeuksilla
hitainkin Serial ATA-liitäntä
(150 MB/s) on riittävän nopea eikä 300
MB/s-liitäntä anna juurikaan
nopeusetua.
Nykyisillä CD-/DVD-asemien siirtonopeuksilla
hitainkin Serial ATA-liitäntä
(150 MB/s) on riittävän nopea eikä 300
MB/s-liitäntä anna juurikaan
nopeusetua.
SATA7200 - Serial
ATA-liitäntä; Määritelmät
Serial ATA-liitäntöjen merkitsemistavat ovat
varsin kirjavat. Lisäksi
Serial ATA2 -laitteet eivät käytännössä tue
kaikkia standardin
mahdollistamia
ominaisuuksia.
SATA7210 - Serial
ATA-liitäntä; 150 MB/s
Synonyymejä; SATA, SATA-150, SATA1,
SATA1.5G, SATA 1.st generation...
Ensimmäisen sukupolven Serial ATA-liitäntä
sisältää tuen SATA:n perusominaisuuksille
( #SATA7010
).
Tiedonsiirtokyky 150 MB/s.
SATA7220 - Serial
ATA-liitäntä; 300 MB/s
Synonyymejä; SATA2, SATA-300, SATA3G, SATA
1.st generation...
Toisen sukupolven Serial ATA-liitäntä
lisää
perusominaisuuksiin ( #SATA7010
) paremmin kiinnittyvät kaapelit. Tiedonsiirtokyky 300 MB/s. Katso
myös #Serial
ATA 2.5.
SATA7230 - Serial
ATA-liitäntä; Serial ATA
2.5
Synonyymejä; Serial ATA-liitäntä versio
2.5:sta ei tiettävästi ole erikoisnimityksiä
yleisesti käytössä.
Serial ATA 2.5:n määritelmä: Serial ATA 2.5
sisältää 3 Gb/s-nopeuden
lisäksi tuen kaikille Serial ATA 2:n ominaisuuksille, kuten
NCQ:lle (
Native
Command Queuing ) kun Serial ATA 2 sisältää varmasti
vain tuen 3
Gb/s-siirtonopeudelle.
SATA7240 - Serial
ATA-liitäntä; Serial ATA
3
Synonyymejä; -
Tulevaisuuden liitäntä, jonka
siirtonopeudeksi luvataan 600 MB/s.
SATA7250 - Serial
ATA-liitäntä; eSATA
eSATA tai External SATA-liitäntä on
tarkoitettu ulkoisten kovalevyjen
tai massamuistien liitännäksi.
Käytännössä eSATA vastaa toiminnaltaan
normaalia
SATA-liitäntää. eSATA-kaapelien liittimet eivät
välttämättä ole suoraan
yhteensopivia SATA-kaapelien liittimien kanssa.
Huom:
eSATA vaatii sekä eSATA-yhteensopivat liitännät että kaapelin.
eSATA-kaapelit ja liittimet eivät ole samanlaisia kuin SATA-liittimet.
Huom 2:
Joissakin tapauksissa on mahdollista käyttää erillistäkotelon
ulkopuolelle sijoitettavaa liitinkehikkoa, jossa on SATA-liitäntä. Itse
liitettävyys saavutetaan esim liittämällä liitinkehikkoon normaali
SATA-kaapeli ja liittämällä kaapelin toinen pää emolevyllä olevaan
SATA-liitäntään. Tällaisessa tapauksessa liittimeen voidaan liittään
normaali SATA-laite, mutta tällainen liitäntä ei ulkoisuudestaan
huolimatta ole sama kuin eSATA
SATA7300 - Serial
ATA-liitäntä; Monta laitetta
samassa kaapelissa ( Tai useampi kuin yksi laite... )
Serial ATA-määritys, joka tuli voimaan vasta
ensimmäisen Serial ATA-määrittelyn
jälkeen, määrittelee usein laitteen liittämisen
samaan liittimeen
mahdolliseksi.
Toistaiseksi toteutuksia ei ole näkynyt.
SATA7400 - Serial
ATA-laitteet; Virransyöttö
Katso #PWR5720.
SATA7500 - Serial
ATA-liitäntä; Liittäminen
/ irrottaminen koneen ollessa päällä
Serial ATA-laitteen voi määritysten mukaan
irrottaa tai liittää koneen
ollessa käynnissä (ns "hotswap"), jos laite on liitetty #Serial
ATA-virtaliitimeen. Jos laite on liitetty tietokoneeseen
USB-liitännän
avulla, esim ulkoisen kovalevyräkin kautta, katso osio #USB10050.
SATA7600 - Serial
ATA-liitäntä; Kaapelit (Esimerkkikuva)
Käytettäessä Serial
ATA-liitäntää
nopeuksilla 150 MB/s ja 300 MB/s,
riittää standardi Serial ATA-kaapeli. Suuremmilla nopeuksilla
tarvitaan
erilainen kaapeli, mutta laitteita/kaapeleita ei toistaiseksi ole
myynnissä.
SATA7610 - Serial
ATA-liitäntä; SATA1 ja SATA2
yhteensopivuus
Vaikka Serial ATA -laitteiden pitäisi olla
ristikkäin yhteensopivia,
ts Serial ATA 1 -kovalevyn pitäisi toimia emolevyn Serial ATA2
-liittimessä
ja toisin päin, yhteensopivuusongelmia esiintyy. Joissakin Serial
ATA 2
-kovalevyissä on jumpperi tai kytkin, jolla levyn saa Serial ATA 1
-toimintatilaan
ja tämä teoriassa parantaa yhteensopivuutta
liitettäessä kovalevy
emolevyn
Serial ATA 2 -liittimeen.
SATA7950 - Serial
ATA-liitäntä; Vapaa sana
Pahoista lastentaudeistaan ja pienestä
kehityksestä huolimatta Serial
ATA on vakiinnuttanut asemansa kovalevyjen pääasiallisena
liitäntänä ja #IDE/PATA-liittimiä
ei monesta uudesta emolevystä löydy. Jatkossa kyseiset
liittimet
oletettavasti
katoavat täysin ja tulevaisuudessa mennään entistä
enemmän Serial ATA:n
merkeissä.
SATA7990 - Serial
ATA-liitäntä; Lisätietoa
http://www.serialata.org/
Osion
alkuun
HD8000 - Kovalevyt
Viimeksi päivitetty: 23.3.2008
Synonyymejä; Kiintolevy, kovo, winsu...
Tässä osiossa käsitellään
kovalevyjä lähinnä
ongelmatapausten kannalta,
koska yhteensopivuus liittyy pitkälti
käytettävään liitäntään (#IDE-liitäntä
, #Serial
ATA -liitäntä )
Valikko
HD8100
- Kovalevyt; Liittäminen tietokoneeseen
HD8200
- Kovalevyt; TARKKA kapasiteetti
HD8300
- Kovalevyt; Asennus / kapasiteettiongelmat
HD8400
- Kovalevyt; Käyttöjärjestelmän asennus
Serial ATA-kovalevylle
HD8990
- Kovalevyt; Lisätietoa
HD8100 - Kovalevyt;
Liittäminen tietokoneeseen
Kovalevyt liitetään tietokoneeseen yleensä #IDE-liitännän
tai #Serial
ATA-liitännän
avulla. Monissa tapauksissa
voidaan käyttää myös USB- ja/tai
Firewire-liitäntää kovalevyn
liittämisessä
koneeseen. USB-liitäntäisiin kovalevyihin pätevät
pitkälti #USB:n
ominaisuudet liitännän osalta.
HD8200 - Kovalevyt;
TARKKA kapasiteetti
Tämä on erittäin usein kysytty asia.
Käyttöjärjestelmä ilmoittaa esim
200 gigatavun kovalevyn kapasiteetiksi luokkaa 185 gigatavua.
Valmistajan
mukaan kovalevy on 200 gigatavua, mutta kuitenkin
käyttöjärjestelmä
ilmoittaa
sen olevan lähes 10 prosenttia vähemmän. Valmistajan
mukaan kaikki on
OK.
Mistä on kyse?
Kovalevyvalmistajat ilmoittavat yleensä
kapasiteetin 1000-kertoimien
(voidaan sanoa myös kymmenjärjestelmä) avulla, eli
tässä tapauksessa
kilotavu
on 1000 tavua, megatavu 1 000 000 (10^6) tavua ja siten gigatavu on 1
000
000 000 tavua (10^9) tavua. Siten 200 gigatavua on heidän mukaansa
200*1000*1000*1000
tavua = 200*10^9 eli 200 000 000 000 tavua. Taasen
käyttöjärjestelmä
saattaa
ilmoittaa kapasiteetin 1024-kertoimen (voidaan sanoa myös
binäärijärjestelmän)
avulla. Binäärijärjestelmässä kilotavu on 1024
(=2^10) tavua ja siten
binäärijärjestelmässä
gigatavu on (2^10)^3 = 2^30 = 1 073 741 824 tavua. Jos otetaan
kymmenjärjestelmän
200 gigatavua eli 200*(10^9) ja muutetaan se
binäärijärjestelmän
gigatavuiksi
(eli 200*(10^9) / 2^30), saadaan noin 186.26 gigatavua. Tästä
johtuu
ero.
Toisin sanoen 1024 kantaisessa systeemissä
200 gigatavua olisi 2^30
(= 1024^3) kerrottuna 200 eli 214 748 364 800 tavua ja 1000-kantaisessa
systeemissä se olisi mainittu 200 000 000 000 (= 200*(10^9))
tavua.
HD8300 - Kovalevyt;
Asennus / kapasiteettiongelmat
Seuraavassa yleisimpiä kovalevyihin
liittyviä ongelmia Windows
2000/XP-käyttöjärjestelmissä.
Jos joku haluaa kirjoittaa ohjeita muiden
käyttöjärjestelmien osalta,
niin
kannattaa ottaa yhteyttä.
Oletuksena luonnollisesti, että
laitteistopuoli on kunnossa.
- Käyttöjärjestelmä ilmoittaa kovalevyn
kooksi noin 127-128 gigatavua,
vaikka se on suurempi.
Ongelman aiheuttaa 28-bittinen levynosoitus,
joka tunnistaa kovalevytilan
noin 128 gigatavuun asti. Ratkaisu on asettaa päälle
48-bittinen
levynosoitus.
Tämän saa tehtyä
Windows-käyttöjärjestelmässä rekisteriä
muokkaamalla
tai käyttämällä ohjelmaa joka tekee
rekisterimuutokset ( Esim Maxtor
Big
Drive Enabler ).
Jos kovalevy on tyhjä ja sille asennetaan
uusi käyttöjärjestelmä, on
helpointa osioida käyttöjärjestelmää
asennettaessa vain yksi osio ja 48
bit LBA:n päällelaittamisen jälkeen osioida loput osiot.
HD8400 - Kovalevyt;
Käyttöjärjestelmän asennus
Serial ATA-kovalevylle
Syynä on lähes varmasti Serial ATA-ohjaimen
ajurien puuttuminen. Kannattaa
huomata, että Serial ATA-ohjain löytyy yleensä
emolevyltä ja se on
lähes
poikkeuksetta eri valmistajalta kuin kovalevy.
Ratkaisu 1; Asennuksen käynnistyessä paina
F6 kun ruudulla lukee "Paina
F6 jos haluat asentaa kolmannen osapuolen SCSI- / RAID-ohjaimen" tms.
Kun
asennus pyytää, laita disketti ( "Korppu" ) diskettiasemaan (
"Korppuasemaan"
) ja valitse oikeat ajurit. Jos koneessa ei ole korppuasemaa, asennus
ei
tällä tavalla useinkaan onnistu.
Ratkaisu 2; Käyttöjärjestelmä asennetaan
CD:lta, jossa on Serial ATA-ajurit
valmiina. Windows XP asennusCD jossa on Service Pack 2 integroituna
riittää
usein. Windows 2000-puolella Service Pack 4:lla höystetty
asennusCD
ajaa
usein saman asian.
Jos käyttöjärjestelmän
sisältävä CD on
"vanha" eikä sisällä Service
Pack-tiedostoja, niin hyvä hakusana on "Slipstream". Ohjelma
nimeltä
"nLite"
osaa usein tehdä homman graafisen käyttöliittymän
avustuksella.
HD8990 - Kovalevyt;
Lisätietoa
48-bit LBA; Esim Google
hakusanalla
"48 bit LBA". http://www.48bitlba.com/.
Osion
alkuun
DVD9000 -
CD-/DVD-asemat
Viimeksi päivitetty: 14.7.2008
Synonyymejä; CD-ROM, CD-asema, CD-polttava,
kirjoittava CD-asema, polttava
CD-asema, romppuasema, CD, kirjoittava CD, polttava CD, romppu...
CD- ja DVD-levyistä riittäisi asiaa
loputtomasti, joten tässä keskitytään
yhteensopivuuteen.
Valikko
DVD9100
- CD-/DVD-asemat; Liittäminen tietokoneeseen
DVD9200
- CD-/DVD-asemat; Virransyöttö
DVD9300
- CD-/DVD-asemat; CD standardit
DVD9400
- CD-/DVD-asemat; DVD standardit
DVD9500
- CD-/DVD-asemat; CD-/DVD-asemien tyyppimerkinnät
DVD9100 -
CD-/DVD-asemat; Liittäminen tietokoneeseen
- CD-asemat liitetään lähes poikkeuksetta
emolevylle #IDE-liitännän
avulla. DVD-asemat samaten #IDE-liitännän
avulla,
joskin uusimpia DVD-asemia saa myös #Serial
ATA-liitäntäisinä, tämä koskee lähinnä kirjoittavia DVD-asemia.
Vanhempia malleja saa hyvin rajoitetusti SATA-liitänällä.
USB-liitäntäisiin CD-/DVD -asemiin pätevät
pitkälti #USB:n
ominaisuudet liitännän osalta.
DVD9200 -
CD-/DVD-asemat; Virransyöttö
- Katso #IDE-liitäntä;
Virransyöttö
tai #Serial
ATA-laitteet; Virransyöttö.
DVD9300 -
CD-/DVD-asemat; CD standardit
- CD-ROM ( ROM = Read Only Memory ) levyille
tieto on valmiiksi kirjoitettu
eikä levylle voi kirjoittaa tietoa lisää. CD-ROM
levyiltä ei voi
pyyhkiä
tietoa eikä niille voi kirjoittaa lisää tietoa.
Yleisnimitys romppu.
Lähes
kaikki tietoa sisältävät ja kaupassa myytävät
CD-levyt ovat tätä
tyyppiä.
Esimerkkejä musiikkiCD:t ja pelit. Yhteensopivuusongelmat CD-ROM
levyjen
tapauksessa rajoittuvat yleensä kopiointisuojauksiin. CD-ROM on
eräänlainen
yleisnimitys johon sisällytetään useita erilaisia
levytyyppejä.
- CD-R levyt ovat "kertakirjoitettavia" eli
tietoa voidaan kirjoittaa
kerran. CD-R levyjen pinta monesti heijastaa valoa huonommin kuin
CD-ROM
-levyjen tapauksessa ja siksi erityisesti vanhemmilla CD-asemilla voi
olla
vaikeuksia CD-R levyjen lukemisessa.
- CD-RW levyille voidaan tietoa kirjoittaa
ja sitä pyyhkiä useita kertoja
("uudelleenkirjoitettavia"). CD-RW levyjen pinta monesti heijastaa
valoa
huonommin kuin CD-R-levyjen tapauksessa. Tästä syystä
CD-asemilla on
todennäköisesti
vieläkin enemmän vaikeuksia CD-RW levyjen lukemisessa kuin
CD-R levyjen
lukemisessa.
- CD-levyjen maksimikapasiteetti on noin 700
megatavua.
DVD9400 -
CD-/DVD-asemat; DVD standardit
- Standardeja on DVD-levyjen puolella suuri
määrä, taas kerran jätetään
harvinaisimmat pois.
- Kertakirjoitettavia DVD-levyjä useimmat
asemat lukevat ongelmitta,
joskin kopiointisuojaukset voivat aiheuttaa ongelmia. Esimerkkejä
DVD-elokuvat
ja DVD-pelit.
- Kirjoitettavien DVD-levyjen puolella kaksi
yleisintä standardia ovat
plus- ja miinus-formaatit. Niiden mukaisista kertakirjoitettavista
levyistä
käytetään yleensä merkintöjä DVD-R (
"Miinus" ) ja DVD+R ( "Plus" ).
CD-RW
-levyjen tapaan toimivista, monta kirjoituskertaa mahdollistavista,
levyistä
käytetään merkintöjä DVD-RW ( "Miinus" ) ja
DVD+RW ( "Plus" ).
- Yksikerroksisten DVD-levyjen
maksimikapasiteetti on noin 4.7 gigatavua
ja kaksikerroksisten noin 8.5 gigatavua.
DVD9500 -
CD-/DVD-asemat; CD-/DVD-asemien tyyppimerkinnät
- Lukevat CD-asemat, yleensä käytetään
yksinkertaista nimitystä CD-ROM
asemat, vain lukevat CD-levyjä. Yleensä aseman
yhteydessä mainitaan
suurin
CD-levyn lukunopeus, tyyliin 48X. CD-levyn lukunopeudessa 1X tarkoittaa
150 KB/s, joten 48X aseman pitäisi teoriassa lukea nopeudella 7200
KB/s.
Teoreettiseen nopeuteen asemat pääsevät harvoin.
- Kirjoittavat CD-asemat voidaan jakaa
kahteen tyyppiin. CD-R asemiin
jotka osaavat kirjoittaa vain kertakirjoitettaville levyille ja CD-RW
asemiin,
jotka osaavat kirjoittaa sekä kertakirjoitettaville että
uudelleenkirjoitettaville
CD-levyille. Yleensä CD-R -aseman yhteydessä ilmoitetaan
lukunopeus ja
kirjoitusnopeus tyyliin 48X/24X ja CD-RW -aseman tapauksessa
lukunopeus,
kirjoitusnopeus uudelleenkirjoitettaville CD:lle sekä
kirjoitusnopeus
kertakirjoitettaville
CD:lle. Yleensä järjestys on nimenomaan CD:n lukunopeus-CD-RW
kirjoitusnopeus-CD-R
kirjoitusnopeus. Esim 48X/24X/48X. Kirjoittavat CD-asemat lukevat
CD-levyjä.
- DVD/CD-RW "Combo" ( Tai lyhyesti vain
"Combo" ) asemilla tarkoitetaan
yleensä asemaa, joka lukee ja kirjoittaa CD-levyjä, mutta
vain lukee
DVD-levyjä.
Nopeuskertoimet mainitaan esim tapaan CD:n lukunopeus, DVD:n
lukunopeus,
kirjoitusnopeus uudelleenkirjoitettaville CD:lle sekä
kirjoitusnopeus
kertakirjoitettaville
CD:lle. Esim 48X/16X/24X/48X. DVD:n 1X-lukunopeus on noin 1.32 KB/s.
- Kirjoittavat DVD-asemat varustetaan
yleensä merkinnöillä DVD+RW, DVD-RW
tai DVD+-RW. Asemat jotka eivät tue uudelleenkirjoitettavia
DVD-levyjä,
eivät sisällä W-merkintää, esim DVD+R, DVD-R.
Nykyään käytännössä
kaikki
uudet kirjoittavat DVD-asemat tukevat sekä plus- että miinus
-formaatien
levyjä, kyseinen asia ilmaistaan joskus termillä "Dual
format". Jos
asema
tukee monikerroksisia DVD-levyjä, käytetään usein
termejä Double Layer
ja Dual Layer.
Osion
alkuun
USB10000 -
USB-liitäntä |