Päävalikko

Pääsivu
Keskustelu / BBS
Vieraskirja
Opaskokonaisuus
Copyright JAT Hardware
Mainostus/bannerilistaus
Virhe-/bugiraportti/palaute

Yhteystiedot
Uutisarkisto


Hosting

Opaskokonaisuus


- Näytönohjaimien nopeusjärjestys
- Prosessorien nopeusjärjestys
- Prosessoriopas: AMD
- Prosessoriopas: Intel
- Ylikellotus FAQ
- Osien yhteensopivuus
- Konepakettisuosituksia
- Odotuslista
- Prosessorikantojen päivitettävyys

History in a making

English
Linkkilistat
Suomalaisten Hardware sivustojen historia

Osien yhteensopivuus

Viimeksi päivitetty; 23.11.2008

Virheistä/puutteista voi ilmoittaa esim tätä kautta.


Päävalikko

YHT0000 - Yhteensopivuudesta yleisesti

PCIE3000 - PCI Express-korttipaikat

AGP4000 - AGP-näytönohjaimet

PWR5000 - ATX-virtalähteet

IDE6000 - IDE-liitäntä

SATA7000 - Serial ATA -liitäntä

HD8000 - Kovalevyt

DVD9000 - CD-/DVD-asemat

USB10000 - USB-liitäntä

DISP11000 - Näytöt

SOFT25000 - Ohjelmistoja / Linkkejä

MEM30000 - Muistit; Yleistä

MEM35000 - Muistit; SDRAM muistien yleisominaisuudet

MEM36000 - Muistit; SDRAM muistien kellotaajuus ja tiedonsiirtokyky

MEM37000 - Muistit; Muistiasetukset

CPU60000 - Prosessorit

RND200000 - Satunnaista


YHT0000 - Yhteensopivuudesta yleisesti

Päivitetty: 10.1.2008

PC-tietokoneiden yhteensopivuudessa standardit ovat ratkaisevassa roolissa. Vaikka monia standardeja on olemassa, tietyissä tapauksissa tuote ei ole täysin standardien mukainen. Lisäksi monet valmistajat laativat omia "standardejaan" joita ei ole yleisesti hyväksytty. Suuria ongelmia aiheuttavat erityisesti keskeytyspyyntöjen ristiriidat ja/tai niiden jakaminen. Em. syistä johtuen 100-prosenttista ei voida taata, vaikka tuote nimellisesti olisi täysin standardin mukainen.Yhteensopivuusongelmat ovat mahdollisia vaikka tuotteen väitettäisiin olevan standardin X mukainen ja sen kanssa yhteensopiva.

Osion alkuun


PCIE3000 - PCI Express-korttipaikat

Päivitetty: 20.4.2008

PCI Express kehitettiin AGP-väylän korvaajaksi ja sama arkkitehtuuri korvannee PCI-väylän yleisimpänä emolevyn korttipaikkaliitäntänä. PCI Express -standardeista 1.0 jäi #USB 1.0:n tapaan hyvin vähälle käytölle ja standardin ensimmäinen laajalle levinnyt versio on 1.1. Uusi PCI Express 2.0 -standardi kaksinkertaistaa nopeuden per linja verrattuna PCI Express 1.1:n.

Valikko

PCIE3010 - PCI Express 1.1; Korttipaikkojen siirtonopeudet

PCIE3011 - PCI Express 2.0; Korttipaikkojen siirtonopeudet

PCIE3020 - PCI Express; Korttipaikkojen käyttötarkoitukset

PCIE3030 - PCI Express; Näytönohjaimien virransyöttö

PCIE3040 - PCI Express; Komponenttien yhteensopivuus

PCIE3100 - PCI Express; 1.1 ja 2.0 korttien yhteensopivuus

PCIE3800 - PCI Express; Kirjoitusasu

PCIE3950 - PCI Express; Vapaa sana


PCIE3010 - PCI Express 1.1; Korttipaikkojen siirtonopeudet

Yksi PCI Express-linja siirtää tietoa noin 250 MB/s yhteen suuntaan (ts korttipaikalle tai korttipaikalta poispäin), siirtonopeus kahteen suuntaan on kaksinkertainen. Tarkemmin sanottuna yksi PCI Express -linja siirtää tietoa 2.5 Gb/s yhteen suuntaan ja 5.0 Gb/s kahteen suuntaan. Siirrossa käytetään vastaavanlaista tapaa kuin #Serial ATA -standardissa, eli nopeus on 250 MB/s koska tietoa siirretään kahdeksalla bitillä kymmenestä (8/10). Lisätietoa Mbit/s ja MB/s #FAQ99920. Korttipaikkojen linjojen määrät tai nopeuskertoimet x1, x2, x4, x8, x12 x16 ja x32. Katso nopeustaulukko #RND200010.

Huom! Joissakin tapauksissa fyysisesti tietynkokoinen korttipaikka, ei tue vastaavaa nopeuskerrointa. Esim PCI Express x16 -kokoinen korttipaikka ei välttämättä tarkoita korttipaikan toimivan x16 nopeuskertoimella. On mahdollista tehdä (ja on tehty) PCI Express x16 -kokoinen korttipaikka, jonka sirtonopeus on x4-tasoa. Täten PCI Express -korttipaikan koosta ei suoraan voi päätellä korttipaikan siirtonopeutta.

PCIE3011 - PCI Express 2.0; Korttipaikkojen siirtonopeudet

Vastaava kuin #PCI Express 1.1 -standardissa, mutta siirtonopeus on kaksinkertainen, eli 5 Gb/s eli 500 MB/s yhteen suuntaan per linja ja 10 Gb/s eli 1000 MB/s kahteen suuntaan. Katso nopeustaulukko #RND200010.

PCIE3020 - PCI Express; Korttipaikkojen käyttötarkoitukset

PCI Express x1-korttipaikan on tarkoitus korvata PCI-korttipaikka esimerkiksi äänikorttien, verkkokorttien jne liitäntänä. PCI Express x16-korttipaikat ( Käytetään myös nimitystä "PCI Express Graphics" ) on tarkoitettu pääasiassa näytönohjaimia varten. PCI Express x4-korttipaikat lienee tarkoitettu lisäkorteille jotka vaativat enemmän siirtokykyä kuin PCI Express x1 tarjoaa.

PCIE3030 - PCI Express; PCI Express-laitteiden virransyöttö

Katso #PWR5730 - Näytönohjaimet; Virransyöttö. Näytönohjaimia lukuunottamatta PCI Express -laitteet saanevat jatkossakin tarvitsemansa virransyötön korttipaikan kautta.

PCIE3040 - PCI Express; Korttipaikkojen yhteensopivuus

Yleisesti ottaen PCI Express -korttipaikkaan sopii vastaavaa nopeutta tukeva lisäkortti. Esim PCI Express x16-korttipaikkaan sopii x16-kortti ja x1-korttipaikkaan sopii x1-kortti. Periaatteessa pienemmän kertoimen omaava PCI Express -kortin pitäisi sopia suuremman kertoimen omaavaan korttipaikkaan, esim x1-kortti x16-korttipaikkaan, jolloin tiedonsiirtonopeus rajoittuu kortin siirtonopeuden (tässä tapauksessa x1) tasolle.

Periaatteessa PCI Express x1-korttipaikkaan pitäisi sopia suuremmankin kertoimen omaava PCI Express -kortti. Monessa tapauksessa kortin reunassa oleva liitinosa sopii PCI Express x1 -korttipaikkaan. Tällaisessa tapauksessa esim PCI Express x16 -näytönohjain saattaa sopia PCI express x1 -korttipaikkaan. Ongelmia voi aiheuttaa fyysinen yhteensopivuus (mukaanlukien PCI Express x1 -korttipaikan takana olevat komponentit) ja lisäksi nopeus rajoittuu x1-tasolle.

PCIE3100 - PCI Express; 1.1 ja 2.0 korttien yhteensopivuus

PCI Express 1.1 -standardin mukaisten korttien pitäisi toimia PCI Express 2.0 -standardin mukaisessa korttipaikassa. Vastaavasti PCI Express 2.0 -standardin mukaisten korttiin pitäisi toimia PCI Express 1.1 -standardin mukaisessa korttipaikassa. Käytännössä yhteensopivuusongelmia voi silti esiintyä.

Luonnollisesti myös korttien pitäisi toimia saman standardin korttipaikassa. Eli PCI Express 1.1 -standardin mukaisten korttien pitäisi toimia PCI Express 1.1 -standardin mukaisessa korttipaikassa ja PCI Express 2.0 -standardin mukaisten korttien pitäisi toimia PCI Express 2.0 -standardin mukaisessa korttipaikassa.

PCIE3800 - PCI Express; Kirjoitusasu

PCI Express:n yhteydessä käytetään varsin kirjavia kirjoitusasuja, eivätkä edes PCI Express:n kehittäjän sivut ole aina olleet yhdenmukaiset tältä osin. Virallinen kirjoitusasu ilmeisesti kuitenkin on seuraavankaltainen; "PCI Express x16". Eli PCI Express -tekstin jälkeen pieni x-kirjain ja sen jälkeen kortin tai korttipaikan tukema nopeuskerroin. Toisin kuin #AGP:n tapauksessa, x-merkki tulee ennen nopeuslukua eikä jälkeen ja on kirjoitettu pienellä kirjaimella.

PCIE3950 - PCI Express; Vapaa sana

PCI Express on lähes korvannut aikoja sitten vanhentuneen PCI-väylän melko yleiskäyttöisenä lisäkorttipaikkana. PCI-korttipaikkojen määrä emolevyillä vähentynee jatkossa radikaalisti ja siksi lisäkortit kannattaa hankkia PCI Express:a tukevina jos pakottavaa tarvetta PCI-lisäkortille ei ole.

Osion alkuun


AGP4000 - AGP-näytönohjaimet

Päivitetty: 17.9.2007

AGP-näytönohjaimet ovat katoamassa markinoilta PCI Express-arkkitehtuurin yleistyessä. AGP-laitteiden yhteensopivuus on melkoinen sekamelska. AGP-korttipaikkaan saa lähes yksinomaan näytönohjaimia, joten voidaan lähes yhtä hyvin puhua AGP-näytönohjaimista kuin AGP-korttipaikoista.

Valikko

AGP4100 - AGP-näytönohjaimet; Standardit/määritykset lyhyesti

AGP4200 - AGP-näytönohjaimet; Yhteensopivuus

AGP4201 - AGP-näytönohjaimet; Yhteensopivuustaulukko 1

AGP4202 - AGP-näytönohjaimet; Yhteensopivuustaulukko 2

AGP4300 AGP-näytönohjaimet; AGP-kertoimen vaikutus nopeuteen

AGP4950 - AGP-näytönohjaimet; Vapaa sana

AGP4990 - AGP-näytönohjaimet; Linkkejä


AGP4100 - AGP-näytönohjaimet; Standardit/määritykset lyhyesti

AGP 1.0; Jännite 3.3 volttia, AGP-nopeus max 2X.

AGP 2.0; Jännite 1.5 volttia, AGP-nopeus max 4X

AGP 3.0; Jännite 0.8 volttia, AGP nopeus max 8X

Yleissääntöinä; AGP 2X-nopeutta ( Maksimissaan ) tukevat näytönohjaimet eivät tue 1.5V-jännitettä. AGP 4X-nopeutta tukevat näytönohjaimet tukevat 1.5V-jännitettä. AGP 8X-nopeutta tukevat näytönohjaimet tukevat 1.5V-jännitettä ja 0.8V-jännitettä. ( Tuella 0.8V-jännitetteelle ei ole käytännössä juurikaan merkitystä, koska AGP8X-yhteensopivia emolevyjä, jotka eivät tue 1.5V-jännitettä on todella vähän ).

Näytönohjaimien AGP-tuessa on eroja melkoisesti ja alempana muutama huomionarvoinen "poikkeus".

- AGP 1.0-näytönohjaimet tukevat yleensä vain 3.3V-jännitettä.

- Tietyt AGP 2.0-näytönohjaimet tukevat 1.5V-jännitteen lisäksi 3.3V-jännitettä.

- Tietyt AGP 4X-yhteensopivat näytönohjaimet eivät tue 1.5V-jännitettä ( Esim 3dfx Voodoo 5-sarja, ATI Rage Fury MAXX ... ).

- Tietyt AGP 3.0-näytönohjaimet tukevat 3.3V, 1.5V ja 0.8V jännitettä.

- Tietyt AGP 3.0-näytönohjaimet eivät tue 3.3V jännitettä.

- AGP 4X-nopeutta tukevat AGP-korttipaikat ovat 1.5 volttisia ja 2X- tai 1X-nopeutta tukevat 3.3 volttisia. AGP 8X-nopeutta tukevat AGP-korttipaikat ovat lähes poikkeuksetta 1.5-volttisia. (tuella 0,8V-jännitetteelle ei ole käytännössä juurikaan merkitystä, koska AGP 8X-näytönohjaimia jotka eivät tue 1.5V-jännitettä, on todella vähän).

AGP4200 - AGP-näytönohjaimet; Yhteensopivuus

- Emolevyllä olevan AGP-korttipaikan (esim "AGP Voltage") JA AGP-näytönohjaimen pitää tukea samaa jännitettä. Esim 1.5V-korttipaikkaan sopii vain näytönohjain joka tukee 1.5V-jännitettä. Jos näytönohjain tukee useaa eri jännitettä, riittää jos yksikin sen tukemista jännitteistä on sama kuin korttipaikan tukema jännite.

- AGP-näytönohjaimen ja AGP-korttipaikan tukeman maksiminopeuden ei tarvitse olla sama, kunhan tuettu jännite on sama. Esim AGP 8X -näytönohjain toimii AGP 4X -korttipaikassa jos korttipaikan ja kortin tukema jännite on sama.

AGP4201 - AGP-näytönohjaimet; Yhteensopivuustaulukko 1
 
AGP-määritys
Tuetut nopeudet
Tuetut jännitteet
1.0
1X, 2X
3.3V
2.0
1X, 2X, 4X
1.5V, 3.3V mahdollisesti
3.0
1X, 2X, 4X, 8X
0.8V, 1.5V lähes varmasti, 3.3V mahdollisesti

AGP4202 - AGP-näytönohjaimet; Yhteensopivuustaulukko 2
 
Korttipaikan jännite / nopeus
Näytönohjaimen jännite / nopeus
Yhteensopivuus?
3.3V / 2X
3.3V / 2X
Kyllä
3.3V / 2X
3.3V + 1.5V / 4X
Kyllä
3.3V / 2X
3.3V + 1.5V + 0.8V / 8X
Kyllä
3.3V / 2X
1.5V / 4X
Ei
3.3V / 2X
1.5V + 0.8V / 8X
Ei
3.3V / 2X
0.8V / 8X
Ei
1.5V / 4X
3.3V / 2X
Ei
1.5V / 4X
3.3V + 1.5V / 4X
Kyllä
1.5V / 4X
1.5V + 0.8V / 8X
Kyllä
1.5V / 4X
1.5V / 4X
Kyllä
1.5V / 4X
3.3V + 1.5V + 0.8V / 8X
Kyllä
1.5V / 4X
0.8V / 8X
Ei
1.5V + 0.8V / 8X
3.3V / 2X
Ei
1.5V + 0.8V / 8X
3.3V + 1.5V / 4X
Kyllä
1.5V + 0.8V / 8X
1.5V + 0.8V / 8X
Kyllä
1.5V + 0.8V / 8X
1.5V / 4X
Kyllä
1.5V + 0.8V / 8X
3.3V + 1.5V + 0.8V / 8X
Kyllä
1.5V + 0.8V / 8X
0.8V / 8X
Kyllä

( Vain 0.8V / 8X näytönohjaimet ovat erittäin harvinaisia )

AGP4300 - AGP-näytönohjaimet; AGP-kertoimen vaikutus nopeuteen

Katso Ylikellotus FAQ.

AGP4950 - AGP-näytönohjaimet; Vapaa sana

AGP ei pystynyt lunastamaan odotuksia. Heikohko yhteensopivuus ei antanut aihetta hurrauksiin ja AGP:n perusajatus käyttää koneen keskusmuistia näytönohjaimen oman muistin sijaan oli tuhoon tuomittu jo alkuvaiheessa. AGP-korttipaikkoja ei uusilta emolevyiltä useinkaan löydy ja ellei pakottavaa tarvetta ole AGP-näytönohjaimen hankkimiseen, PCI Express tarjoaa useissa tapauksissa paremman vaihtoehdon.

AGP4990 - AGP-näytönohjaimet; Linkkejä

Tietoa ATI:n valmistamien näytönohjainten AGP-jännitteistä osoitteessa http://www.ati.com/support/faq/agpchart.html. Kyseinen sivu ilmeisesti ei toimi, joten Web Archive-sivustolta voi löytyä arkistoitu versio.

Uudempi versio näyttäisi löytyvän täältä.

Osion alkuun


PWR5000 - ATX-virtalähteet

Viimeksi päivitetty: 12.8.2008

ATX-virtalähde (virtalähde englanniksi yleensä Power Supply Unit tai PSU) on nykyisin yleisin kotikoneissa ja on lähes täysin korvannut AT-virtalähteen, joita ei erikseen käsitellä tässä oppaassa.

Valikko

PWR5110 - ATX-virtalähteet; ATX-virtalähteen käynnistys ilman emolevyä

PWR5115 - ATX-virtalähteet; ATX-standardit

PWR5116 - ATX-virtalähteet; ATX-virtalähteen standardikoko  ja sopivuus ATX-koteloon

PWR5125 - ATX-Virtalähteet; Vaihtovirta ja tasavirta

PWR5126 - ATX-Virtalähteet; Toimivuus eri sähköverkoissa

PWR5130 - ATX-virtalähteet; Virtalähteen virrankatkaisukytkin

PWR5140 - ATX-Virtalähteet; Teho

PWR5145 - ATX-virtalähteet; Hyötysuhde

PWR5150 - ATX-virtalähteet; Useampi kuin yksi +12V-linja

PWR5155 - ATX-virtalähteet; Modulaariset virtalähteet

PWR5160 - ATX-virtalähteet; Jäähdytysratkaisut

PWR5161 - ATX-virtalähteet; Äänitaso

PWR5300 - ATX-virtalähteet; Liittimet

PWR5301 - ATX-virtalähteet; Liittäminen sähköverkkoon

PWR5310 - ATX-virtalähteet; ATX-liitin

PWR5320 - ATX-virtalähteet; +12V_ATX-liitin

PWR5330 - ATX-virtalähteet; EPS12V-liitin

PWR5340 - ATX-virtalähteet; Oheislaiteliitin

PWR5350 - ATX-virtalähteet; PCI Express -lisävirtaliitin 6-pin

PWR5351 - ATX-virtalähteet; PCI Express -lisävirtaliitin 8-pin

PWR5352 - ATX-virtalähteet; SLI-liitin

PWR5360 - ATX-virtalähteet; Serial ATA -virtaliitin

PWR5370 - ATX-virtalähteet; Tuuletin / Fan only -liittimet

PWR5500 - ATX-virtalähteet; Jännitelinjat

PWR5510 - ATX-virtalähteet; Jännitelinjojen listaus

PWR5520 - ATX-virtalähteet; Jännitelinjojen käyttö

PWR5521 - ATX-virtalähteet; Jännitelinjojen käytön nykytilanne

PWR5530 - ATX-virtalähteet; Jännitelinjojen sallittu ero optimaaliseen

PWR5540 - ATX-virtalähteet; Jännitelinjojen mittaaminen

PWR5550 - ATX-virtalähteet; Jännitelinjojen ja tehon riittävyys

PWR5555 - ATX-virtalähteet; Virtalähteen kokonaistehon riittävyys

PWR5560 - ATX-virtalähteet; Virtalähteen yksittäisen jännitelinjan riittävyys

PWR5565 - ATX-virtalähteet; Virtalähteen samansuuruisten jännitelinjojen yhteenlaskettu kuormitus

PWR5590 - ATX-virtalähteet; Osien arvioituja tehonkulutuksia

PWR5700 - Osien virransyöttö

PWR5710 - Virransyöttö; IDE-laitteet

PWR5720 - Virransyöttö; Serial ATA-laitteet

PWR5730 - Virransyöttö; Näytönohjaimet

PWR5740 - Virransyöttö; USB-laitteet

PWR5750 - Virransyöttö; Emolevy

PWR5900 - ATX-virtalähteet; Valmistajalistaus

PWR5950 - ATX-virtalähteet; Vapaa sana

PWR5990 - ATX-virtalähteet; Lisätietoa


PWR5110 - ATX-virtalähteet; ATX-virtalähteen käynnistys ilman emolevyä

ATX-virtalähteen saa käynnistettyä ilman emolevyä yhdistämällä ATX-liittimen vihreän ("PWR_ON") johtimen/pinnin ja jonkin (=yhden, mikä tahansa kelpaa) mustista ("ground") johtimista/pinneistä.

Virtalähde saattaa myös vaatia jonkin verran kuormaa käynnistyäkseen. Tämä on ilmeisesti suuri tekijä nykyään esiintyvissä tietokoneiden käynnistysongelmissa. Joissakin tapauksissa virtalähteen sisälle on jopa liitetty erillinen vastus auttamaan ongelman ratkaisussa.

PWR5115 - ATX-virtalähteet; ATX-standardit

Lähes turha käsitellä, koska ATX-standardeista osa koskee virtalähteitä, osa emolevyjä, osa koteloita, osa  ja osa kahta tai useampaa asiaa yhdessä. Lopputuloksena on sekasotkuja tyyliin "ATX 2.01 + EPS12V" (Nexus NX-5000). Muutenkin standardeja on virtalähteiden suhteen lähes mahdotonta edes listata, koska ATX-standardit ovat Intelin määrittelemät, mutta yritys ei tiettävästi valmista virtalähteitä myyntiin asti. PC-puolella ei ole yhtä yritystä joka voisi kaikesta yksin päättää ja siksi monet valmistajat tekevät omia "virtalähdestandardejaan" tai standardin ulkopuolisia laitteita.

PWR5116 - ATX-virtalähteet; ATX-virtalähteen standardikoko ja sopivuus ATX-koteloon

ATX-virtalähteen standardikoko on; leveys 150 mm ja korkeus 86 mm. ATX-virtalähteiden pituus on yleensä 140 mm, mutta monessa tapauksessa, jossa virtalähde on normaalia suurempi, pituutta kasvatetaan yli 140 mm:n. Koska ATX-virtalähteelle varatulle paikalle pyritään kotelossa varaamaan tarpeeksi tilaa ainakin leveys ja korkeussuunnassa, ongelmia aiheuttavat lähinnä normaalia pidemmät virtalähteet.

PWR5125 - ATX-Virtalähteet; Vaihtovirta ja tasavirta

ATX-virtalähteet syöttävät tietokoneosille tasavirtaa (DC/Direct Current) ja ottavat sähköverkosta vaihtovirtaa (AC/Alternating Current). Suomessa sähköverkossa siirretään korkeajännitejohdoissa sähköä melkoisen korkeilla jännitteillä, mutta kuluttajalle (voidaan lukea; pistorasia ) irtoaa yleensä noin 240 voltin vaihtovirtaa jonka taajuus on 50 Hz (hertsi, 1/s). Vaikka asiaa ei useinkaan erikseen mainita, ATX-virtalähteet lähes poikkeuksetta syöttävät osille tasavirtaa.

PWR5126 - ATX-Virtalähteet; Toimivuus eri sähköverkoissa

Joissakin maissa on käytössä 120 voltin ja 60 hertsin vaihtovirta. Jos virtalähde on tarkoitettu vain 120 voltin käyttöjännitteelle, se ei toimi 240-voltin käyttöjännitettä tukevassa sähköverkossa. Monissa virtalähteissä on kytkin, jolla voi vaihtaa virtalähteen toimimaan 240V/120V-verkossa (Esimerkkikuva). Kyseisen kytkimen kääntäminen "väärään" asentoon (esim Suomessa käytössä 240V-jännite ja virtalähteen kytkin 120V-asentoon) aiheuttanee vähintään virtalähteen sulakkeen hajoamisen. Ei suositeltavaa.

Tiettyjä virtalähteitä voi suoraan käyttää sekä 120 voltin että 240 voltin sähköverkoissa, ts niissä ei ole erillistä kytkintä jolla verkon voisi valita (Esimerkkikuva). Usein, eivät kuitenkaan aina, Active PFC -ominaisuutta tukevat virtalähteet ovat tällaisia. Asia ilmaistaan usein virtalähteeseen kiinnitetyllä tarralla tai virtalähteen tyyppikilvessä.

Tietyt virtalähteet on tarkoitettu käytettäväksi määrätynlaisessa sähköverkossa eikä niitä useinkaan voi helpoilla toimenpiteillä tekemään yhteensopivaa muunlaisen sähköverkon kanssa.

PWR5130 - ATX-virtalähteet; Virtalähteen virrankatkaisukytkin

Useista virtalähteistä löytyy kytkin, joilla virtalähteen (ja siten siihen liitetyt osat) saa jännitteettömäksi ( Esimerkkikuva 1, Esimerkkikuva 2 ). Kytkimessä 0-numeron puoleinen painikkeen osa lähempänä virtalähdettä tarkoittaa useimmiten "pois päältä" ja 1 vastaavalla tavalla "päällä".

PWR5135 - ATX-virtalähteet; Virtalähteiden teho, virransyöttö eri linjoihin ja virtalähdelaskurit

Virtalähteiden teho on nykyisin tapetilla. Prosessorivalmistajien pyrkimys rajoittaa osien virrankulutusta on virtalähdevalmistajille ongelma. Tehokkaampia ja kalliimpia malleja pitäisi saada myytyä, vaikkei niille olisi todellista tarvetta. Tietokoneiden virtalähdevaatimuksia liioitellaan usein ja vaikkei liian tehokkaasta virtalähteestä varsinaista haittaa olisikaan, on usein turhaa maksaa ylimääräisestä. Virtalähteiden tehomitoituksesta enemmän osioissa #virtalähdelaskurit ja #ATX-virtalähteet; Jännitelinjojen ja tehon riittävyys.

Linjojen virransyöttöä käsitelty tarkemmin #PWR5500.

Virtalähdelaskureihin löytyy linkkejä #PWR5990. Laskurien paikkaansapitävyyteen ei kirjoittaja ota kantaa.

PWR5140 - ATX-Virtalähteet; Teho

Englanniksi; Power, "Wattage" (mahdollisesti slangia)

Sähköteho määritellään yleisesti kaavalla P = U * I, jossa P on teho ( Yksikkö Watti, W ), U on jännite ( Yksikkö voltti, V ) ja I on virta ( Yksikkö Ampeeri, A ). Täten virtalähteen osille syöttämä teho tai sen sähköverkosta ottama teho voidaan ilmoittaa myös virran avulla. Esim virtalähde ottaa sähköverkosta ( Jännite 230 V ) virtaa 1.2 A, tehoksi saadaan 276 W. Jos taasen virtalähde syöttää  +3.3V-linjaan virtaa 20 A, saadaan tehoksi 66 W.

PWR5145 - ATX-virtalähteet; Hyötysuhde

Englanniksi; Effiency

Määritellään; Virtalähteen osille syöttämä teho jaettuna virtalähteen sähköverkosta ottamalla teholla.

Käytännössä poikkeuksetta virtalähteiden hyötysuhde on alle 1 (tai 100 prosenttia), eli kaikkea sähköverkosta otettua tehoa ei pystytä osille syöttämään. Jos energian säilymislain oletetaan olevan voimassa (jos valonnopeus ei ole vakio, se ei ole voimassa), tämä "hukkateho" muuttuu lämmöksi. Mitä huonompi hyötysuhde, sitä enemmän virtalähde tuottaa lämpöä samalla tehonkulutuksella. Usein hyötysuhde vaihtelee samankin virtalähteen tapauksessa eri kuormitustasoilla, eli yksittäistä hyötysuhdelukua ei käytännössä voi antaa.

PWR5150 - ATX-virtalähteet; Useampi kuin yksi +12V-linja

Englanniksi; Dual +12V rails ( Kaksi +12V-linjaa ), Quad +12V rails ( Neljä +12V-linjaa ), Multiple +12V rails ( Useita +12V-linjoja )...

Asialla yleensä tarkoitetaan +12V-jännitelinjojen jakamista eri liittimille tyyliin "yksi linja prosessorille ja toinen muille osille" tai "yksi linja prosessorille, yksi linja oheislaitteille ja yksi linja PCI Express-liittimille". Käytännön "standardia" asiasta ei tunnu esiintyvän. Useimmissa tapauksissa linjat eivät ole sananmukaisesti erillisiä, vaan piirilevytasolla lähtevät samasta paikasta. Ilmeisesti turvallisuussyistä yksittäisen liittimen tehonsyöttö ei saa ylittää 240 VA ja sen takia yksittäisen +12V-linjan virransyöttö on usein rajoitettu 20A:n ( 20A * 12V = 240 VA ). Käytännöstä ollaan ilmeisesti luopumassa ja nykyään löytyy ATX-virtalähteitä joissa yksittäisen +12V-linjan virransyöttö on yli 20A.

PWR5155 - ATX-virtalähteet; Modulaariset virtalähteet

Modulaarisella virtalähteellä tarkoitetaan useimmiten virtalähdettä, joka on varustettu irrotettavilla liitinjohdoilla. Modulaariseen virtalähteeseen voi siten liittää vain sellaisen määrän johtoja, jolla saadaan aikaan liittävä määrä oheislaite-/Serial ATA-/PCI Express-liittimiä tai muita tarpeellisia liittimiä. Tämä periaatteessa vähentää virtalähteeseen kiinnitettävien johtojen määrää. Modulaarisen virtalähteen mahdollinen heikkous koskeekin juuri irrotettavia johtoja ja niiden vastakappaleita virtalähteessä. Yksi ylimääräinen liitäntäpinta saattaa aiheuttaa jännitehäviöitä verrattuna ei-modulaariseen virtalähteeseen jossa johdot ovat kiinteämmin kiinni virtalähteessä.

PWR5160 - ATX-virtalähteet; Jäähdytysratkaisut

- Muutamia vuosia sitten tietokoneissa ei välttämättä ollut yhtäkään tuuletinta, paitsi ehkä virtalähteessä. Prosessorin jäähdytys hoidettiin passiivisesti jäähdytyssiilin avulla. Myös virtalähteissä on usein erilaisia jäähdytyssiiliä kuumenevien komponenttien läheisyydessä. Ongelmana on vain se, että jos halutaan tehokas tuuletus tuulettimen avulla, niin suuret jäähdytyselementit haittaavat ilmankulkua. Jos jäähdytyselementtejä on liian vähän tai ne ovat liian pieniä, ylikuumenemisen vaara kasvaa tai tarvitaan tehokkaampaa tuuletusta.

- Virtalähteiden koko on usein rajoitettu, joten jos pohjaan sijoitetaan tuuletin, 120 millimetrin kokoinen lähellä maksimia. 140 millimetrin tuulettimia on myös näkynyt ja ne ovat käytännössä maksimikokoa ATX-virtalähteissä, jos pohjan kokoa ei lähdetä kasvattamaan. Monissa virtalähteissä tuuletin sijoitetaan takaosaan, jolloin tuulettimen maksimikoko on 80 millimetrin luokkaa. Joissakin virtalähteissä on sijoitettu tuuletin sekä alaosaan että taakse. Myös todellisia erikoisvirityksiä, tyyliin kuusi tuuletinta, on näkynyt. Ne ovat kuitenkin vähemmistössä.

- Passiivisella virtalähteellä ( Englanniksi: Passiivinen = Passive ) tarkoitetaan yleensä virtalähdettä joka ei sisällä tuuletinta. Välittömänä hyötynä tuulettimen puuttumisesta on äänitason laskun mahdollistaminen. Vaikka virtalähteiden komponentit tuottavat aina jonkin verran ääntä, tuuletin on usein virtalähteen äänekkäin osa. Lisähyötynä virtalähteen tuuletin ei voi hajota koska sitä ei ole. Suurimpana haittapuolena on jäähdytys; ilman tuuletinta virtalähde tarvitsee erikoisempaa ja usein kalliimpaa jäähdytystä, se vie paljon tilaa tai se kuumenee melkoisesti.

PWR5161 - ATX-virtalähteet; Äänitaso

ATX-virtalähteen suurin yksittäinen äänilähde on usein tuuletin. Silti myös virtalähteen "liikkumattomat" osat voivat olla suuri äänilähde. Käytäntö siitä, onko vitalähteen sirisevä ääni riittävä syy esim takuun piiriin kuuluvaan huoltoon, on varsin kirjava. Jäähdytysratkaisuista enemmän #PWR5160.


PWR5300 - ATX-Virtalähteet; Liittimet

Viimeksi päivitetty: 31.1.2008

ATX-virtalähteiden liittimet ovat vuosien varrella hieman muuttuneet. Suurille muutoksille ei ole viime vuosina ollut tarvetta ja liitinarsenaali säilynee lähes muuttumattomana vielä pitkään.

PWR5301 - ATX-virtalähteet; Liittäminen sähköverkkoon

ATX-virtalähteet liitetään sähköverkkoon lähes poikkeuksetta tässä kuvassa esitetyn kaltaisen virtaliittimen avulla.

PWR5310 - ATX-virtalähteet; ATX-liitin ( Esimerkkikuva 20 pin ) ( Esimerkkikuva 24 pin )

Nykyisistä emolevyistä löytyy käytännössä poikkeuksetta ATX-virtaliitin, joka on joko 20 tai 24 pinninen. Jos emolevyssä olevassa liittimessä on sama määrä pinnejä kuin virtalähteen ATX-liittimessä, ongelmaa ei pitäisi tämän suhteen olla. Jos pinnejä on eri määrä, niin asiat tarkasteltuna seuraavassa.

- Virtalähde 20 pin, emolevy 24 pin; Tässä tapauksessa emolevyn liittimestä jää 4 pinniä "tyhjäksi". Emolevyn pitäisi toimia, mutta virransyöttö saattaa tietyiltä osin olla heikompi kuin käytettäessä 24 pinnistä liitintä. Adapterin ( Joka tekee virtalähteen 20-pin liittimestä 24 pinnisen ) käyttöä ei tässä tapauksessa voi suositella. 20-pin ATX-liittimessä +12V-linjalle on vain yksi johdin ja 24-pin vastaavassa kaksi. Siten adapteri, joka jakaa yhden +12V-linjan kahdeksi on melkoinen purkkaviritys. Periaatteessa siis kannattaa hankkia uusi virtalähde ja juuri tämän linjojen jakamisen takia adapteria näin päin ei voi suositella. Ja tietysti jos löytyy viritys, joka pelkästään muuttaa liittimen kokoa, niin siitä ei ole käytännössä mitään apua.

- Virtalähde 24-pin, emolevy 20 pin; Joissakin virtalähteissä 4 "ylimääräistä" pinniä ATX-liittimestä saa "irrotettua" ja sitten liitin sopii emolevyn liittimeen. Jos pinnejä ei saa irrotettua, voidaan käyttää adapteria, joka muuttaa 24 pinnisen liittimen 20 pinniseksi. Usein 24 pinnisessä liittimessä kiinnitysklippi on eri paikassa kuin 20 pinnisessä liittimessä jolloin liitin ei fyysisesti sovi periaatteella "4 pinniä tyhjän päälle". Tässä tapauksessa adapteri on pakollinen.

- 24-pin ATX-liittimen pinnijärjestys;

1. +3.3V ( Oranssi )
2. +3.3V ( Oranssi )
3. Maa ( Musta )
4. +5V ( Punainen )
5. Maa ( Musta )
6. +5V ( Punainen )
7. Maa ( Musta )
8. PWR_OK ( Harmaa )
9. +5VSB ( Purppura )
10. +12V ( Keltainen )
11. +12V ( Keltainen )
12. +3.3V ( Oranssi )
13. +3.3V ( Oranssi )
14. -12V ( Sininen )
15. Maa ( Musta )
16. PS_ON ( Vihreä )
17. Maa ( Musta )
18. Maa ( Musta )
19. Maa ( Musta )
20. Tyhjä ( -5V )
21. +5V ( Punainen )
22. +5V ( Punainen )
23. +5V ( Punainen )
24. Maa ( Musta )

( 20-pin ATX-liittimestä "puuttuvat" johtimet 11, 12, 23 ja 24 )

-5V-linja on uudemmista virtalähdemäärityksistä poistettu. Joissakin tapauksissa emolevyllä oleva piiri tarvitsee -5V-linjaa ja silloin se ei toimi, jos virtalähteestä -5V-linja puuttuu.

- PWR_OK johtimen tarkoitus on välittää tietoa +3.3V, +5V ja +12V-linjojen kunnosta.

- +5VSB-johtimessa on virtaa aina kun virtalähde on kytketty sähköverkkoon. Myös silloin, kun "tietokone ei ole päällä, mutta virtajohto seinässä", ns "Stand by"-tila. Mahdollistaa virtalähteen ohjelmallisen käynnistyksen.

- Johtimien värikoodit saattavat vaihdella.

Huom!: #+12V_ATX -liitin tai #EPS12V-liitin ei korvaa ATX-liittimen 4 lisäpinniä. Vaikka ne fyysisesti saattavatkin sopia, yhdistelmä ei toimi.

PWR5320 - ATX-virtalähteet; +12V_ATX-liitin ( Esimerkkikuva )

Synonyymejä: Pentium 4-virtaliitin, 4-pin ATX, +12V lisävirtaliitin

+12V_ATX-liitin tuli käyttöön ensimmäisissä Pentium 4-emolevyissä ja myöhemmin se löytyi käytännössä kaikista uusista emolevystä. Liitintä käytetään lähinnä prosessorin virransyöttöön. Tietyissä tapauksissa systeemi voi toimia vaikka liittimeen ei syötettäisi virtaa. +12V_ATX-liitin on pidemmän aikaa löytynyt käytännössä kaikista ATX-virtalähteistä.

Jos virtalähteessä ei +12V_ATX-liitintä ole, niin adapterilla sellaisen voi tehdä. Adapterit kuitenkin ottavat usein virtansa vain yhdestä #Oheislaiteliittimestä ja +12V_ATX-liittimessä on kaksi +12V-johdinta ja siten tällainen adapteri ei ole kovin suositeltava ratkaisu.

+12V_ATX-liittimen pinnijärjestys;

1. Maa ( Musta )
2. Maa ( Musta )
3. +12V ( Keltainen )
4. +12V ( Keltainen )

Huom!: Älä kytke +12V_ATX-liitintä tai EPS12V-liitintä ATX-liittimen vieressä oleviin 4 pinniin. Vaikka ne fyysisesti saattavatkin sopia, yhdistelmä ei toimi.

PWR5330 - ATX-virtalähteet; EPS12V-liitin ( Esimerkkikuva 1 ) ( Esimerkkikuva 2 )

EPS12V-liitin on käytännössä vastaava kuin kaksi ( #+12V_ATX-liitin ):tä yhdessä. Usein EPS12V-liittimestä saa irrotettua "puolet pois", jolloin se vastaa ( #+12V_ATX-liitin ):tä ja sopii kyseiseen liittimeen emolevyllä.

Huom!: Älä kytke +12V_ATX-liitintä tai EPS12V-liitintä ATX-liittimen vieressä oleviin 4 pinniin. Vaikka ne fyysisesti saattavatkin sopia, yhdistelmä ei toimi.

PWR5340 - ATX-virtalähteet; Oheislaiteliitin ( Esimerkkikuva )

Synonyymejä: "Molex", kovalevyliitin...

Pitkäikäinen liitin erityisesti oheislaitteiden virransyöttöön. +5- ja +12V-linjat löytyivät jo AT-virtalähteistä ja liitin on säilynyt virtalähteissä lähes muuttumattomana.

Oheislaiteliitimen pinnijärjestys

1. +12V ( Keltainen )
2. Maa ( Musta )
3. Maa ( Musta )
4. +5V ( Punainen )

PWR5350 - ATX-virtalähteet; PCI Express -lisävirtaliitin 6-pin ( Esimerkkikuva liittimestä jossa 8 pinniä joista 2 irrotettavaa )

PCI Express 6-pin virtaliitin on toistaiseksi käytössä vain näytönohjaimien lisävirransyötössä. Liittimessä on kolme +12V-johdinta ja kolme maajohdinta. PCI Express -liittimen saa usein tarvittaessa tehtyä adapterilla yhdestä tai kahdesta #Oheislaiteliittimestä. Joissakin tapauksissa (kts esimerkkikuva) liittimessä on 6 "kiinteää" pinniä ja 2 "irrotettavaa" pinniä, jolloin liittimestä saa 8-pin liittimen ottamalla kaikki pinnit käyttöön ja vastavasti 6-pin liittimen irrottamalla 2 pinniä.

Huom 1: Esim näytönohjaimien mukana tulevissa adaptereissa johtimien määrä voi vaihdella. Jos näytönohjaimen mukana tulee erillinen adapteri, valmistaja (luultavasti) takaa näytönohjaimen toimimisen kyseistä liitintä käytettäessä. "Normaalin" liittimen pitäisi silti toimia, vaikka useat pinnit jäävätkin "tyhjän päälle".

Huom 2: PCI Express -liittimet eivät sisälly ATX-standardiin, joten virtalähteen ja/tai näytönohjaimen valmistajan mahdollisesti antamat tiedot liittimistä kannattaa tarkistaa.

PWR5351 - ATX-virtalähteet; PCI Express -lisävirtaliitin 8-pin ( Esimerkkikuva liittimestä jossa 8 pinniä joista 2 irrotettavaa )

PCI Express 8-pin virtaliitintä käytetään #6-pin version tavoin näytönohjaimen virransyötössä. Liittimessä on kolme +12V-johdinta ja viisi maajohdinta. Liitin voi olla kiinteästi 8-pin tai siitä voidaan irrottamalla saada 2 pinniä pois (kts esimerkkikuva), jolloin se vastaa #6-pin virtaliitintä.

Huom 1: Esim näytönohjaimien mukana tulevissa adaptereissa johtimien määrä voi vaihdella. Jos näytönohjaimen mukana tulee erillinen adapteri, valmistaja (luultavasti) takaa näytönohjaimen toimimisen kyseistä liitintä käytettäessä. "Normaalin" liittimen pitäisi silti toimia, vaikka useat pinnit jäävätkin "tyhjän päälle".

Huom 2: PCI Express -liittimet eivät sisälly ATX-standardiin, joten virtalähteen ja/tai näytönohjaimen valmistajan mahdollisesti antamat tiedot liittimistä kannattaa tarkistaa.

PWR5352 - ATX-virtalähteet; SLI-liitin ( Esimerkkikuva )

Joissakin yhteyksissä käytetty termi jolla tarkoitetaan kahta erillistä PCI Express -liitintä, jolloin lisävirransyttöä saadaan kahdelle näytönohjaimelle.

PWR5360 - ATX-virtalähteet; Serial ATA-virtaliitin ( Kuva adapteriliittimestä ) ( Kuva "oikeasta liittimestä" 1 ) ( Kuva "oikeasta liittimestä" 2 )

Serial ATA-virtaliitin on nimensä mukaisesti tarkoitettu Serial ATA-asemien virransyöttöön. Serial ATA-virtaliittimen saa usein tehtyä #Oheislaiteliittimestä adapterin avulla, mutta Serial ATA-liittimestä löytyy speksien mukaan johdin +3.3V-jännitteelle ja #Oheislaiteliittimestä ei löydy johdinta tälle jännitteelle. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia.

Serial ATA-liittimen pinnijärjestys;

1. +3.3V
2. +3.3V
3. +3.3V
4. Maa
5. Maa
6. Maa
7. +5V
8. +5V
9. +5V
10. Maa
11. Maa
12. Maa
13. +12V
14. +12V
15. +12V

PWR5370 - ATX-virtalähteet; Tuuletin / Fan only -liittimet (esimerkkikuva 1) (esimerkkikuva 2)

Joistakin virtalähteistä löytyy vain tuulettimille tarkoitettuja virtaliittimiä. Nämä merkitään yleensä joko erillisellä johtovärityksellä tai tekstimaininnalla liittimen pinnassa (esim "Fan" tai "Fan only"). Tällaisten liittimien kautta virtalähde voi esim säätää tuulettimien saamaa jännitettä ja samalla tuulettimien pyörimisnopeutta lämpötilan mukaan.

Virtalähteessä olevissa tuuletinliittimissä on usein vain yksi maajohto ja yksi virtajohto.

Huom 1: Muun laitteen kuin tuulettimen kytkeminen tämänkaltaiseen liittimeen voi aiheuttaa laitteistovaurion.

Huom 2: Tuuletinliittimet eivät sisälly ATX-standardiin, joten virtalähteen valmistajan ohjeet/huomautukset niiden käytöstä kannattaa tarkistaa.

Osion alkuun


PWR5500 - ATX-virtalähteet; Jännitelinjat

Viimeksi päivitetty: 31.1.2008

Tietokoneen eri komponentit vaativat erisuuruista jännitettä virransyötön osalta ja ATX-virtalähde antaa jonkin verran valinnanvaraa.

PWR5510 - ATX-virtalähteet; Jännitelinjojen listaus

ATX-virtalähteestä löytyy virransyöttöä seuraaviin jännitelinjoihin; +12V, +5V, +3.3V, -5V ja -12V. +5VSB ( +5V Stand By ) voidaan tietyissä tapauksissa laskea omaksi jännitelinjaksi. Uudemmista laitteista -5V linja on poistettu kokonaan, koska se on poistettu myös uudemmista ATX-virtalähdemäärityksistä. Uusimmista ATX-virtalähdemäärityksistä löytyy edelleen -12V määritys, se saatetaan tulevaisuudessa poistaa.

PWR5520 - ATX-virtalähteet; Jännitelinjojen käyttö

Yleistaulukko eri liittimien linjojen käytöstä. Poikkeuksia saattaa esiintyä varsinkin erikoisemmissa emolevyratkaisuissa.

X = Käyttää

- = Ei käytä

(X) = Käyttää harvoin / käyttää lähinnä uudemmissa emolevyissä
 
Liitin
+3,3V
+5V
+12V
ATX 20-pin
X
X
X
ATX 24-pin
X
X
X
+12V_ATX
-
-
X
EPS12V
-
-
X
PCI korttipaikka
-
X
-
Serial ATA
X*
X
X
Levykeasema
-
X
X
Oheislaiteliittin
-
X
X
AGP korttipaikka
X
X
X
PCI Express virtaliitin
-
-
X
PCI Express korttipaikka
X
-
X
USB
-
X
-
DIMM ( Muisti )
(X)
(X)
-
FAN ( Tuuletin )
(X)
(X)
X

* Katso #PWR 5360 - ATX-virtalähteet; Serial ATA-virtaliitin

PWR5521 - ATX-virtalähteet; Jännitelinjojen käytön nykytilanne

Uudet tietokoneet kuormittavat selvästi eniten +12V-linjaa. Muut jännitelinjat ovat melkoisen vähäisessä käytössä.

PWR5530 - ATX-virtalähteet; Jännitelinjojen sallittu ero optimaaliseen

ATX-määritysten mukaan jännitelinjojen jännitearvot saavat erota 5 prosenttia optimaalisesta arvosta, poikkeuksena -12V - ja -5V -linjat jolle sallitaan 10 prosentin poikkeama. Siten esimerkiksi +5V-linjan sallitut arvot ovat +4.75 V ja +5.25 V välissä optimaalisen ollessa +5.00 V. Taulukossa arvot valmiiksi laskettuna.
 
Jännitelinja ( V ) Sallitut arvot min / max ( V )
+3.3 +3.17 / +3.47
+5 +4.75 / +5.25
+12 +11.40 / +12.60
-5 -4.5 / -5.5
-12 -10.80 / -13.20

PWR5540 - ATX-virtalähteet; Jännitelinjojen mittaaminen

Jännitelinjojen jännitearvoja voi mitata esim yleismittarilla, ns pihtimittarilla tai muulla käyttöönsopivalla laitteella. Ohjelmat, jotka näyttävät jännitelinjojen arvoja, ottavat lukemat melko varmasti emolevyn kautta ja kyseisten arvojen paikkansapitävyys on usein huono eikä niihin kannata liiemmin luottaa. Sama pätee BIOS:n ilmoittamiin arvoihin.

PWR5550 - ATX-virtalähteet; Jännitelinjojen ja tehon riittävyys

ATX-virtalähteen tehon riittävyys voidaan karkeasti jakaa 3 osaan. 1. virtalähteen kokonaistehon riittävyys, 2. virtalähteen yksittäisen jännitelinjan riittävyys ja 3. virtalähteen samansuuruisten jännitelinjojen yhteenlaskettu kuormitus. Jos yksikin em asioista on riittämätön, virtalähteen voidaan sanoa olevan virransyötöltään "riittämätön".

PWR5555 - ATX-virtalähteet; Virtalähteen kokonaistehon riittävyys

Jos virtalähteen tehosta kerrotaan vain yksi asia, se yleensä on virtalähteen kokonaisteho. Teoriassa osien yhteenlaskettu kokonaisteho ei saa ylittää virtalähteen kokonaistehoa.

PWR5560 - ATX-virtalähteet; Virtalähteen yksittäisen jännitelinjan riittävyys

Teoriassa myös yksittäisen jännitelinjan tehonsyötön pitää olla vähintään yhtä suuri kuin virtalähteeseen liitettyjen osien yhteenlaskettu tehonkulutus. Erityisesti virtalähteessä, jossa on useita +12V-linjoja, yksittäiselle linjalle saattaa tulla liian suuri kuormitus. Asialle ei käytännön standardia ole, lisätietoa #PWR5150.

PWR5565 - ATX-virtalähteet; Virtalähteen samansuuruisten jännitelinjojen yhteenlaskettu kuormitus

Koskee lähinnä tapausta, jossa virtalähteessä on useita +12V-linjoja. Tässä tapauksessa linjojen tehonsyöttö voidaan periaatteessa laskea yhteen, silti kannattaa huomioida myös #PWR5560.

PWR5590 - ATX-virtalähteet; Osien arvioituja tehonkulutuksia

Seuraavassa esitetty muutamia esimerkkilaskentoja erilaisille kokoonpanoille ja arvioitu niiden tehotarvetta. Tarkoituksena on lähinnä kertoa millaisissa suuruusluokissa nykyisten kokoonpanojen tehontarve on ja ovatko yli 1000 watin virtalähteet yleisesti ylimitoitettuja.

Selvennyksiä:

Osa = Tietokoneen osa jota tarkastellaan.

+3.3V Kevyt/Tyypillinen/Extreme = Arvioitu +3.3V-linjan virtakuormitus kevyelle, tyypilliselle ja kovan tason kokoonpanolle. Joissakin tapauksissa on annettu vaihteluvälinä minimi ja maksimiarvo.

+5V Kevyt/Tyypillinen/Extreme = Arvioitu +5V-linjan virtakuormitus kevyelle, tyypilliselle ja kovan tason kokoonpanolle. Joissakin tapauksissa on annettu vaihteluvälinä minimi ja maksimiarvo.

+12V Kevyt/Tyypillinen/Extreme = Arvioitu +12V-linjan virtakuormitus kevyelle, tyypilliselle ja kovan tason kokoonpanolle. Joissakin tapauksissa on annettu vaihteluvälinä minimi ja maksimiarvo.

Yhteensä (AGP) = Yhteenlaskettu virtamäärä AGP-korttipaikan ollessa käytössä, pienempi arvo saatu laskemalla kaikista vaihteluväleistä pienimmät arvot yhteen ja suurempi arvo on saatu laskemalla kaikista vaihteluväleistä suurimmat arvot yhteen.

Yhteensä (PCI Express) = Yhteenlaskettu virtamäärä PCI Express -korttipaikan ollessa käytössä, pienempi arvo saatu laskemalla kaikista vaihteluväleistä pienimmät arvot yhteen ja suurempi arvo on saatu laskemalla kaikista vaihteluväleistä suurimmat arvot yhteen.

Oletuksia: Prosessorin virransyöttö tulee kokonaan +12V-linjasta. AGP-korttipaikan +12V-tehonsyötön maksimiksi otettu datasheetin mukainen 1A. Jako +5V ja +3.3V linjojen välillä voi riippua emolevystä. AGP-lisävirtaliittimeksi oletettu Oheislaiteliitin josta oletuksena kuormitetaan vain +12V-linjaa. Jos emolevyssä on AGP-liitin, siinä ei ole PCI Express-liitintä ja toisin päin. Molempien korttipaikkojen tehonkulutukseen oletetaan sisältyvän näytönohjaimen tehonkulutus. Emolevyn virrankulutus voi riippua paljon siihen valmiiksi liitetyistä osista. DDR-muistikampojen oletetaan kuormittavan +3.3V-linjaa ja DDR2-muistikampojen +5V-linjaa. Kovalevyjen ja DVD-asemien oletetaan kuluttavan jatkuvasti mainittu virtamäärä. Lukuja on monissa tapauksissa hieman pyöristelty.
 
Osa
+3.3V
Kevyt/Tyypillinen/Extreme
+5V
Kevyt/Tyypillinen/Extreme
+12V
Kevyt/Tyypillinen/Extreme
Prosessori
0/0/0
0/0/0
2-4A/5-8A/9-12A
AGP korttipaikka
1-2A/3-4A/5-8A
1A/2A/3A
0.5A/0.75A/1A
AGP lisävirtaliitin
0/0/0
0/0/0
0/0-3A/4-8A
Emolevy
1A/1-2A/1-3A
1-2A/2-3A/3-4A
1A/1-2A/2-3A
PCI Express korttipaikka
1A/1-2A/1-2A
0/0/0
1-2A/3-5A/6A
PCI Express lisävirtaliitin 6 pin
0/0/0
0/0/0
0/1-3A/4-6A
PCI Express lisävirtaliitin 8 pin
0/0/0
0/0/0
0/0/7-9A
USB-liitin 5 kpl
0/0/0
0.1A/0.25A/0.5A (*5)
0/0/0
Tuuletin
0/0/0
0/0/0
0.1A/0.2-0.5A/0.5-2A
Muistikampa DDR 2 kpl
1-2A/2-3A/3-4A (*2)
0/0/0
0/0/0
Muistikampa DDR2 2 kpl
0/0/0
1A/1-2A/2-4A (*2)
0/0/0
Kovalevy 2 kpl
0/0/0
0.7A/0.8A/1.1A (*2)
0.4A/0.6A/0.8A (*2)
DVD-asema 2 kpl
0/0/0
1A/1A/1A (*2)
1A/1A/1A (*2)
Yhteensä (AGP)
4-7A/8-12A/12-19A
7-10A/11-14A/16-20A
6.5-9A/ 10-17A/ 20A-30A
Yhteensä (PCI Express)
4-6A/6-10A/8-13A
7-8A/9-12A/14-19A
7-10A/13-22A/27-35A
Muutettuna wateiksi (AGP)
13-23W/26-40W/40-62W
35-50W/55-70W/80-100W
78-108W/120-204W/240-360W
Muutettuna wateiksi (PCI Express)
13-20W/20-33W/26-43W
35-40W/45-60W/70W-95W
84-120W/156-264W/324-420W

Tehonkulutus yhteenlaskettuna saadaan seuraavaa suuruusluokkaa.

Kevyt AGP: 126-181W
Kevyt PCI Express: 122-180W
Tyypillinen AGP: 201-314W
Tyypillinen PCI Express: 221W-357W
Extreme AGP: 360-522W
Extreme PCI Express: 420-558W

Tuomio:

Edes Extreme PCI Express -kokoonpanolla ei päästä yli 600 watin, vaikka prosessorin tehonkulutukseksi on oletettu huikea 12A (=144W) ja näytönohjaimen 15A (=180W). Myös muistikammalle 20 watin tehonkulutus on todella kovaa luokkaa. Kun vielä ottaa huomioon, että harvoin DVD-asemia, kovalevyjä, muisteja, prosessoria ja näytönohjainta kuormitetaan täydellä teholla samaan aikaan, voidaan vetää seuraavanlaisia johtopäätöksiä.

Vähän virtaa kuluttavalle tietokoneelle pitäisi riittää hyvin 250 watin tehonsyöttö virtalähteen osalta.

Keskitason tietokoneelle pitäisi riittää hyvin 400 watin tehonsyöttö virtalähteen osalta.

Tehokkaalle kokoonpanolle (oletuksena yksi prosessori ja yksi näytönohjain eikä kymmentä kovalevyä jne) pitäisi riittää 600 watin tehonsyöttö virtalähteen osalta tai jos osien virrankulutukseen on kiinnitetty huomiota, pitäisi riittää 500 watin tehonsyöttö virtalähteen osalta.

Osion alkuun


PWR5700 - Virransyöttö eri osille

Viimeksi päivitetty: 31.1.2008

Osittain erillään ATX-virtalähteet -osiosta, koska pätee varsin hyvin myös muihin kuin ATX-virtalähteisiin.

PWR5710 - Virransyöttö; IDE-laitteet

Yleensä IDE-laitteiden virransyöttö hoidetaan tavallisen #Oheislaiteliittimen liittimen avulla. Poikkeukset harvinaisia.

PWR5720 - Virransyöttö; Serial ATA-laitteet

Serial ATA-laitteiden virransyötössä käytetään nykyisin lähinnä #Serial ATA-virtaliitintä. Tietyissä vanhemmissa laitteissa virransyötöstä huolehti #Oheislaiteliitin. Serial ATA -laitteista voi myös löytyä tuki molemmille mainituille liittimille, tällaisessa tapauksessa vain toista liitintä pitää käyttää.

PWR5730 - Virransyöttö; Näytönohjaimet

Näytönohjaimien virransyöttö voidaan karkeasti jakaa kahteen kastiin. Heikkotehoisemmat näytönohjaimet saavat usein tarvitsemansa virran korttipaikan kautta, tehokkaammat tarvitsevat erillisen lisävirtaliittimen kautta enemmän virtaa.

Tällaisissa tapauksissa näytönohjaimeen tarvitsee liittää yksi tai useampi lisävirtaliitin, joka yleensä on joko #Oheislaiteliitin, levykeasemaliitin tai #PCI Express-liitin.

PCI Express-korttipaikan suurimmaksi virransyötöksi on määritelty 75 wattia, suurempi virransyöttö hoidetaan lisävirtaliittimen avustuksella.

PWR5740 - Virransyöttö; USB-laitteet

USB-laitteiden maksimikuormitukseksi on määritelty 0.5A. USB-väylän jännite on 5V, joten jos USB-laite tarvitsee enemmän kuin 2.5W tehoa, se määritysten mukaan tarvitsee lisävirransyöttöä. Koska USB-laitteet yleensä ovat ulkoisia, lisävirta saadaan monesti pistorasiaan liitetyn virta-adapterin avulla.

Ns. passiivisella USB-hubilla tarkoitetaan usein hubia, joka ei sisällä lisävirransyöttöä ja siten siihen liitettyjen laitteiden yhdistetty tehonkulutus saa olla maksimissaan 2.5W. Aktiivinen USB-hubi sisältää jonkinlaisen lisävirransyöttömahdollisuuden.

PWR5750 - Virransyöttö; Emolevy

Käsitelty osiossa #PWR5300.

Osion alkuun


PWR5900 - ATX-virtalähteet; Valmistajalistaus

Lista päivitetty: 23.11.2008

- Varsinaisia virtalähdevalmistajia on melkoisen vähän. Tietyissä tapauksissa saman valmistajan valmistamia virtalähteitä myydään monella eri nimellä ja/tai kuorilla ja/tai tuulettimella varustettuna. Tässä hyvin epävirallinen listaus virtalähdemerkeistä ja virtalähteiden oikeista valmistajista. Kannattaa myös huomioida että samalla "valmistajanimellä" saatetaan myydä usean valmistajien tuotoksia jopa samanaikaisesti.

- Lihavoituna päävalmistaja ja sen alla merkit, joilla kyseisen valmistajan tuotoksia myydään. Lista on siis epävirallinen ja tilanne muuttuu jatkuvasti.

- Ilmeisesti kaikkien USA:ssa myytävien virtalähteiden tyyppikilvestä pitää löytyä UL File Number, jonka avulla voi täältä tarkistaa virtalähteen todellisen valmistajan. Lisätietoa esim Hardware Secrets-sivustolla.

AcBel Polytech

- CoolerMaster (?)
- SilverStone (??)

Andyson

- Sunbeam (osa malleista)
- Ultra (osa malleista)
- Hiper (osa malleista)
- BFG (osa malleista)

Channel Well Tech

- Channel Well Tech = CWT
- Antec (ainakin Truepower-, Smartpower-, Neopower- ja Phantom-sarjat)
- Corsair (osa HX-, VX- ja TX-sarjoista, ainakin VX-550, TX-750 ja HX-1000))
- ThermalTake
- Foxconn
- Scythe
- Hiper (osa malleista?)
- A.C. Ryan (?)
- Xigmatek

Codegen

- Codegen
- Tricod (?)

Compucase / HEC

- HEC
- Antec (??) (vanhempia malleja)

Delta electronics

- Chieftec (?) (osa malleista)
- Antec NeoHE (?) (osa malleista)

Enermax

- Enermax
- Maxpoint

Enhance Electronics

- Akasa (suurin osa malleista)
- Silverstone (osa malleista)
- Chieftec (?) (osa malleista)
- CoolerMaster (osa malleista)
- Zalman (ilmeisesti ainakin ZM-850 HP ja ZM-1000 HP)
- Antec (??) (vanhempia malleja)

Fortron / FSP-Group

- Fortron = FSP-Group
- Nexus
- Fortron / FSP group (suurin osa malleista, mukaanlukien ZM-500 HP ja ZM-600 HP)
- Aopen
- OCZ (ainakin PowerXStream-, GameXStream- ja EvoStream-sarjat) (myös muut XStream-sarjan laittet?)
- Sharkoon
- BeQuiet (ainakin osa StraightPower-sarjasta, 500W ja ylöspäin)
- Sparkle
- Silverstone (osa malleista)
- Antec (Basic/Basiq-sarja)

Hiper

- High Performance Group (= Hiper)
- Hiper

Q-Tec

- Q-Tec
- Macron (?)
- DTK (??)

Seasonic

- Seasonic
- Antec (ainakin NeoHE-, Truepower Trio-, Earthwatts- ja Signature-sarjat) (Neopower HE ?)
- Corsair (osa HX- TX- ja VX-sarjoista, pois lukien ainakin VX-550, TX-750 ja HX-1000)
- CoolerMaster (?)

Seventeam

- XG (?)
- CoolerMaster (??)
- Sunbeam (??)

Sirtec

- Sirtec
- ThermalTake (??) (mahdollisesti osa malleista)
- Chieftec (?) (osa malleista)

ToPower

- BeQuiet (ainakin Color- ja Blackline -sarjat) (DarkPower-sarja ?)
- Tagan
- OCZ (ainakin ModStream- ja PowerStream-sarjat)
- Mushkin
- Spire
- Raidmax (?)
- BFG (?)

Wintech

- Ultra Products
- MGE
- Xion
- Chieftec (ilmeisesti suurin osa malleista)
- Sunbeam (??)

Kysymysmerkkejä

mm.

- NZXT


PWR5950 - ATX-virtalähteet; Vapaa sana

ATX-virtalähteiden aikakautena "tehokkaat ja halvat" virtalähteet ovat yleistyneet. 40 euron kotelon mukana saattaa hyvinkin tulla mukana "550W" virtalähde, jonka laadusta ei ole juurikaan takeita. Osasyy heikentyneeseen laatuun voi olla turvallisuus. ATX-virtalähteiden tukema ohjelmallinen käynnistys ja sammutus eivät käytännössä näytä vaativan aivan yhtä hyvää turvallisuutta kuin AT-virtalähteiden yleinen käytäntö liittää virtalähde kotelon virtakytkimeen.

"Superhalpoja ja superlaadukkaita" virtalähteitä kannattaakin välttää. Suomessa myytävien virtalähteiden valikoimat eivät välttämättä ole samaa tasoa kuin ulkomailla. Omana mielipiteenä suosittelen ylläolevasta listasta ( #PWR5900 ) mm. valmistajien Compucase, Enermax, Fortron ja Seasonic tuotoksia, joita saatetaan myydä eri alamerkeillä.

Osion alkuun


PWR5990 - ATX-virtalähteet; Linkkejä

ATX-standardit jne; http://www.formfactors.org/.

Virtalähdelaskureita;

http://www.extreme.outervision.com/psucalculator.jsp

http://www.journeysystems.com/power_supply_calculator.php

http://web.aanet.com.au/SnooP/psucalc.php

Virtalähdeoppaita;

Powering Your PC: Truths and Misconceptions A Guide To Power Supplies

Anatomy of Switching Power Supplies.

Osion alkuun


IDE6000 - IDE-liitäntä

Viimeksi päivitetty; 14.7.2008

Synonyymejä; EIDE, eIDE, Ultra ATA, Ultra DMA, PATA, Paraller ATA, "ATAPI"...

IDE-liitäntä juontaa juurensa kaukaa menneisyydestä. Päivitysten ansiosta se on edelleen laajalti käytössä ja liitännän nopeus on moninkertaistunut.

Termi "IDE" kattaa myös Serial ATA -liitännän, mutta käytännön terminä IDE on lähes synonyymi Paraller ATA:lle. Käytetään siis tässä IDE-termiä.

Valikko

IDE6010 - IDE-Liitäntä; Yleistä

IDE6020 - IDE-liitäntä; Laitteet

IDE6100 - IDE-liitäntä; Nopeus

IDE6110 - IDE-liitäntä; Liitännän vaikutus kovalevyn nopeuteen käytännössä

IDE6200 - IDE-liitäntä; Nimeäminen

IDE6300 - IDE-liitäntä; Monta laitetta samassa kaapelissa ( Tai useampi kuin yksi laite... )

IDE6310 - IDE-liitäntä; Master-/Slave-asetukset

IDE6400 - IDE-liitäntä; Virransyöttö

IDE6500 - IDE-liitäntä; Liittäminen / irrottaminen koneen ollessa päällä

IDE6600 - IDE-liitäntä; Kaapelit

IDE6950 - IDE-liitäntä; Vapaa sana


IDE6010 - IDE-Liitäntä; Yleistä

IDE-liitäntä on poistumassa käytöstä. Sitä tukevia laitteita on kuitenkin markkinoilla valtavasti. IDE-liittimen huonoin ominaisuus lienee liittimen (ja litteän kaapelin) suuri koko.

IDE6020 - IDE-liitäntä; Laitteet

IDE-liitäntää käytetään lähinnä #kovalevyjen ja #CD-/DVD-asemien liittämisessä tietokoneeseen. Muu käyttö on hyvin vähäistä.

IDE6100 - IDE-liitäntä; Nopeus

Nykyisin on käytössä lähes pelkästään 33 MB/s-nopeutta tai nopeampia tukevia IDE-laitteita, vanhempia IDE-laitteita esiintyy enimmäkseen laitteissa joissa on AT-tason virtalähde. Ja koska AT-virtalähteitä oppaassa ei käsitellä, jätetään ATA33:a vanhemmat pois. Muita nopeuksia ovat 66 MB/s, 100 MB/s sekä tietyllä tavalla epävirallinen 133 MB/s. Liitäntöjen nopeudet ilmaistaan nykyisin monella eri tavalla. Yleisimmistä taulukko alempana.
 
Nopeus
"Termi 1"
"Termi 2"
"Termi 3"
33 MB/s
UDMA 2
ATA33 tai ATA/33
UDMA33
66 MB/s
UDMA 4
ATA66 tai ATA/66
UDMA66
100 MB/s
UDMA 5
ATA100 tai ATA/100
UDMA100
133 MB/s
UDMA 6
ATA133 tai ATA/133
UDMA133

IDE6110 - IDE-liitäntä; Liitännän vaikutus kovalevyn nopeuteen käytännössä

IDE-kovalevyjen tiedonsiirtonopeudet ovat yleensä maksimissaan luokkaa 70-80 MB/s. Siten ATA66-liitäntä on monissa tapauksissa riittävä ja ATA100-liitännän kapasiteetin ei pitäisi loppua yhtä kovalevyä käytettäessä. ATA33-liitäntä ja hitaampi rajoittaa uudempien kovalevyjen suorituskykyä.

IDE6200 - IDE-liitäntä; Nimeäminen

IDE-liitäntä nimetään yleensä ATAxxx-litannialla, jossa xxx on liitännän siirtonopeus. Esim ATA66. Lisäksi voidaan laittaa kirjaimien ja numeron väliin esim "-" tai "/"-merkit. Esim ATA-66 tai ATA/66. UDMA-termejä käytetään vähemmän, tietynlaisia vaihtoehtoja taulukosta #IDE6100.

IDE6300 - IDE-liitäntä; Monta laitetta samassa kaapelissa ( Tai useampi kuin yksi laite... )

IDE-laitteet yhdistetään kaapelilla emolevylle tai muulle laitteelle, josta löytyy IDE-ohjain ja -liitäntä. Yhteen IDE-ohjaimeen voidaan liittää KAKSI IDE-laitetta, esim kovalevyä. Tämä vaatii sen, että kaapelissa on KOLME liitintä. Kaksi liitetään IDE-laitteeseen ja yksi emolevyltä löytyvään IDE-liittimeen. Jos IDE-kaapelissa on kaksi liitintä, siihen voi liittää yhden IDE-laitteen.

IDE6310 - IDE-liitäntä; Master-/Slave-asetukset (Esimerkkikuva Cable select -toimintoa tukevasta kaapelista)

Liitettäessä kaksi IDE-laitetta samaan kaapeliin, toisen laitteen on oltava Master (usein lyhennetty MA) ja toisen Slave (usein lyhennetty SL). Kaksi Master tai kaksi Slave laitetta samassa kaapelissa ei toimi. Asia säädetään lähes poikkeuksetta jumpperilla aseman takaa. Monet laitteet tukevat Cable Select (usein lyhennetty CS) -toimintoa, jolloin asetukset säätyvät automaattisesti sen mukaan, kumpaan kaapelin liittimeen tietty laite on kiinnitetty. Yleensä yksi liitin on tarkoitettu emolevylle (esimerkkikuvassa mainittu "System"), toinen Slave-laitteelle ja kolmas Master-laitteelle.

Huom 1: Käytettäessä Cable Select-toimintoa täytyy molemmat laitteet säätää jumpperilla Cable Select -toimintoa tukemaan.

Huom 2: Lähes poikkeuksetta Cable Select -toiminnon voi ohittaa jumpperoimalla asemat Masteriksi tai Slaveksi, tällöin Cable select -toimintoa tukevan kaapelin merkinnöistä ei tarvitse välittää.

Huom 3: Joissakin IDE-kaapeleissa on vain kaksi liitintä, jolloin vain yhden laitteen liittäminen kaapeliin onnistuu (toinen liitin liitetään esim emolevylle).

IDE6400 - IDE-liitäntä; Virransyöttö

Katso #PWR5710 - IDE-laitteet; Virransyöttö.

IDE6500 - IDE-liitäntä; Liittäminen / irrottaminen koneen ollessa päällä

IDE-laitetta ei määritysten mukaan voi irrottaa tai liittää koneen ollessa käynnissä. Jos laite on liitetty tietokoneeseen USB-liitännän avulla, esim ulkoisen kovalevyräkin kautta, katso osio #USB10050.

IDE6600 - IDE-liitäntä; Kaapelit (Esimerkkikuva jossa 80 ja 40 johtiminen kaapeli päällekkäin, 80-pin alla)

Käytettäessä IDE-liitäntää nopeudella 33 MB/s tai alemmalla, tarvitaan ns. 40-johtiminen IDE-kaapeli. Suuremmilla nopeuksilla tarvitaan ns. 80-johtiminen IDE-kaapeli (englanniksi esim 80 conductor IDE-cable).

Huom: Joissakin IDE-kaapeleissa on vain kaksi liitintä, jolloin vain yhden laitteen liittäminen kaapeliin onnistuu.

Huom 2: Vaikka usein puhutaan "80-pinnisestä IDE-kaapelista", pinnien määrä on sama kuin 40-pin kaapelissa, mutta johtimien määrä on kaksinkertainen. Oikeampi termi onkin esim80-johtiminen IDE-kaapeli.

IDE6950 - IDE-liitäntä; Vapaa sana

IDE-liitäntä on vähitellen poistumassa markkinoilta. Jos pakottavaa syytä ei IDE-liitäntäisen laitteen hankkimiseen ole, kannattaa hankkia Serial ATA -liitäntäinen laite. Tämä koskee myös DVD-asemia. Esim Intelin ICH8(R)- ja ICH 9(R) -South Bridget (esim useimmat P965- ja P35 -piirisarjaiset emolevyt käyttävät kyseistä piiriä) ei tue IDE-liitäntää ja siksi Serial ATA -väyläinen laite on erittäin suositeltava.

Osion alkuun


SATA7000 - Serial ATA -liitäntä

Viimeksi päivitetty; 14.7.2008

Synonyymejä; SATA, S-ATA, Sarja-ATA...

Serial ATA-liitäntä on kehitetty #IDE-liitännän korvaajaksi. Standardi on jo alle neljän vuoden ikäisenä todellinen sekasotku.

Valikko

SATA7010 - Serial ATA-liitäntä; Yleistä

SATA7020 - Serial ATA-liitäntä; Laitteet

SATA7100 - Serial ATA-liitäntä; Nopeus

SATA7110 - Serial ATA-liitäntä; Liitännän vaikutus nopeuteen käytännössä

SATA7200 - Serial ATA-liitäntä; Määritelmät

SATA7300 - Serial ATA-liitäntä; Monta laitetta samassa kaapelissa ( Tai useampi kuin yksi laite... )

SATA7400 - Serial ATA-laitteet; Virransyöttö

SATA7500 - Serial ATA-liitäntä; Liittäminen / irrottaminen koneen ollessa päällä

SATA7600 - Serial ATA-liitäntä; Kaapelit

SATA7610 - Serial ATA-liitäntä; SATA1 ja SATA2 yhteensopivuus

SATA7950 - Serial ATA-liitäntä; Vapaa sana

SATA7990 - Serial ATA-liitäntä; Lisätietoa


SATA7010 - Serial ATA-liitäntä; Yleistä

Serial ATA on syrjäyttämässä IDE-liitännän käytännössä kokonaan tietokoneen sisäisten massamuistien liitäntänä. Sen suurimmaksi eduksi IDE-liitäntään nähden voitaneen laskea hotswapin ( #SATA7500 ) lisäksi kaapelin ja liittimen pieni koko.

SATA7020 - Serial ATA-liitäntä; Laitteet

Serial ATA-liitäntää käytetään lähinnä #kovalevyjen ja #CD-/DVD-asemien liittämisessä tietokoneeseen.

SATA7100 - Serial ATA-liitäntä; Nopeus

Serial ATA-liitäntöjä on tällä hetkellä nopeuksilla; 150 MB/s ja 300 MB/s. Käytetään myös merkintätapoja 1.5 Gb/s ja 3 Gb/s. Vaikka suoraan laskettuna 1.5 Gb/s = 187.5 MB/s ( Ja 3 Gb/s = 375 MB/s ), siirtonopeus tässä tapauksessa on 150 MB/s / 300 MB/s, koska Serial ATA-liitäntä käyttää tiedonsiirrossa hyödyksi 8 bittiä kymmenestä mahdollisesta. Lisätietoa b/s ja B/s #FAQ99920.

SATA7110 - Serial ATA-liitäntä; Liitännän vaikutus nopeuteen käytännössä

Nykyisillä kovalevyjen siirtonopeuksilla hitainkin Serial ATA-liitäntä (150 MB/s) on riittävän nopea eikä 300 MB/s-liitäntä anna juurikaan nopeusetua.

Nykyisillä CD-/DVD-asemien siirtonopeuksilla hitainkin Serial ATA-liitäntä (150 MB/s) on riittävän nopea eikä 300 MB/s-liitäntä anna juurikaan nopeusetua.

SATA7200 - Serial ATA-liitäntä; Määritelmät

Serial ATA-liitäntöjen merkitsemistavat ovat varsin kirjavat. Lisäksi Serial ATA2 -laitteet eivät käytännössä tue kaikkia standardin mahdollistamia ominaisuuksia.

SATA7210 - Serial ATA-liitäntä; 150 MB/s

Synonyymejä; SATA, SATA-150, SATA1, SATA1.5G, SATA 1.st generation...

Ensimmäisen sukupolven Serial ATA-liitäntä sisältää tuen SATA:n perusominaisuuksille ( #SATA7010 ). Tiedonsiirtokyky 150 MB/s.

SATA7220 - Serial ATA-liitäntä; 300 MB/s

Synonyymejä; SATA2, SATA-300, SATA3G, SATA 1.st generation...

Toisen sukupolven Serial ATA-liitäntä lisää perusominaisuuksiin ( #SATA7010 ) paremmin kiinnittyvät kaapelit. Tiedonsiirtokyky 300 MB/s. Katso myös #Serial ATA 2.5.

SATA7230 - Serial ATA-liitäntä; Serial ATA 2.5

Synonyymejä; Serial ATA-liitäntä versio 2.5:sta ei tiettävästi ole erikoisnimityksiä yleisesti käytössä.

Serial ATA 2.5:n määritelmä: Serial ATA 2.5 sisältää 3 Gb/s-nopeuden lisäksi tuen kaikille Serial ATA 2:n ominaisuuksille, kuten NCQ:lle ( Native Command Queuing ) kun Serial ATA 2 sisältää varmasti vain tuen 3 Gb/s-siirtonopeudelle.

SATA7240 - Serial ATA-liitäntä; Serial ATA 3

Synonyymejä; -

Tulevaisuuden liitäntä, jonka siirtonopeudeksi luvataan 600 MB/s.

SATA7250 - Serial ATA-liitäntä; eSATA

eSATA tai External SATA-liitäntä on tarkoitettu ulkoisten kovalevyjen tai massamuistien liitännäksi. Käytännössä eSATA vastaa toiminnaltaan normaalia SATA-liitäntää. eSATA-kaapelien liittimet eivät välttämättä ole suoraan yhteensopivia SATA-kaapelien liittimien kanssa.

Huom: eSATA vaatii sekä eSATA-yhteensopivat liitännät että kaapelin. eSATA-kaapelit ja liittimet eivät ole samanlaisia kuin SATA-liittimet.

Huom 2: Joissakin tapauksissa on mahdollista käyttää erillistäkotelon ulkopuolelle sijoitettavaa liitinkehikkoa, jossa on SATA-liitäntä. Itse liitettävyys saavutetaan esim liittämällä liitinkehikkoon normaali SATA-kaapeli ja liittämällä kaapelin toinen pää emolevyllä olevaan SATA-liitäntään. Tällaisessa tapauksessa liittimeen voidaan liittään normaali SATA-laite, mutta tällainen liitäntä ei ulkoisuudestaan huolimatta ole sama kuin eSATA

SATA7300 - Serial ATA-liitäntä; Monta laitetta samassa kaapelissa ( Tai useampi kuin yksi laite... )

Serial ATA-määritys, joka tuli voimaan vasta ensimmäisen Serial ATA-määrittelyn jälkeen, määrittelee usein laitteen liittämisen samaan liittimeen mahdolliseksi. Toistaiseksi toteutuksia ei ole näkynyt.

SATA7400 - Serial ATA-laitteet; Virransyöttö

Katso #PWR5720.

SATA7500 - Serial ATA-liitäntä; Liittäminen / irrottaminen koneen ollessa päällä

Serial ATA-laitteen voi määritysten mukaan irrottaa tai liittää koneen ollessa käynnissä (ns "hotswap"), jos laite on liitetty #Serial ATA-virtaliitimeen. Jos laite on liitetty tietokoneeseen USB-liitännän avulla, esim ulkoisen kovalevyräkin kautta, katso osio #USB10050.

SATA7600 - Serial ATA-liitäntä; Kaapelit (Esimerkkikuva)

Käytettäessä Serial ATA-liitäntää nopeuksilla 150 MB/s ja 300 MB/s, riittää standardi Serial ATA-kaapeli. Suuremmilla nopeuksilla tarvitaan erilainen kaapeli, mutta laitteita/kaapeleita ei toistaiseksi ole myynnissä.

SATA7610 - Serial ATA-liitäntä; SATA1 ja SATA2 yhteensopivuus

Vaikka Serial ATA -laitteiden pitäisi olla ristikkäin yhteensopivia, ts Serial ATA 1 -kovalevyn pitäisi toimia emolevyn Serial ATA2 -liittimessä ja toisin päin, yhteensopivuusongelmia esiintyy. Joissakin Serial ATA 2 -kovalevyissä on jumpperi tai kytkin, jolla levyn saa Serial ATA 1 -toimintatilaan ja tämä teoriassa parantaa yhteensopivuutta liitettäessä kovalevy emolevyn Serial ATA 2 -liittimeen.

SATA7950 - Serial ATA-liitäntä; Vapaa sana

Pahoista lastentaudeistaan ja pienestä kehityksestä huolimatta Serial ATA on vakiinnuttanut asemansa kovalevyjen pääasiallisena liitäntänä ja #IDE/PATA-liittimiä ei monesta uudesta emolevystä löydy. Jatkossa kyseiset liittimet oletettavasti katoavat täysin ja tulevaisuudessa mennään entistä enemmän Serial ATA:n merkeissä.

SATA7990 - Serial ATA-liitäntä; Lisätietoa

http://www.serialata.org/

Osion alkuun


HD8000 - Kovalevyt

Viimeksi päivitetty: 23.3.2008

Synonyymejä; Kiintolevy, kovo, winsu...

Tässä osiossa käsitellään kovalevyjä lähinnä ongelmatapausten kannalta, koska yhteensopivuus liittyy pitkälti käytettävään liitäntään (#IDE-liitäntä , #Serial ATA -liitäntä )

Valikko

HD8100 - Kovalevyt; Liittäminen tietokoneeseen

HD8200 - Kovalevyt; TARKKA kapasiteetti

HD8300 - Kovalevyt; Asennus / kapasiteettiongelmat

HD8400 - Kovalevyt; Käyttöjärjestelmän asennus Serial ATA-kovalevylle

HD8990 - Kovalevyt; Lisätietoa


HD8100 - Kovalevyt; Liittäminen tietokoneeseen

Kovalevyt liitetään tietokoneeseen yleensä #IDE-liitännän tai #Serial ATA-liitännän avulla. Monissa tapauksissa voidaan käyttää myös USB- ja/tai Firewire-liitäntää kovalevyn liittämisessä koneeseen. USB-liitäntäisiin kovalevyihin pätevät pitkälti #USB:n ominaisuudet liitännän osalta.

HD8200 - Kovalevyt; TARKKA kapasiteetti

Tämä on erittäin usein kysytty asia. Käyttöjärjestelmä ilmoittaa esim 200 gigatavun kovalevyn kapasiteetiksi luokkaa 185 gigatavua. Valmistajan mukaan kovalevy on 200 gigatavua, mutta kuitenkin käyttöjärjestelmä ilmoittaa sen olevan lähes 10 prosenttia vähemmän. Valmistajan mukaan kaikki on OK. Mistä on kyse?

Kovalevyvalmistajat ilmoittavat yleensä kapasiteetin 1000-kertoimien (voidaan sanoa myös kymmenjärjestelmä) avulla, eli tässä tapauksessa kilotavu on 1000 tavua, megatavu 1 000 000 (10^6) tavua ja siten gigatavu on 1 000 000 000 tavua (10^9) tavua. Siten 200 gigatavua on heidän mukaansa 200*1000*1000*1000 tavua = 200*10^9 eli 200 000 000 000 tavua. Taasen käyttöjärjestelmä saattaa ilmoittaa kapasiteetin 1024-kertoimen (voidaan sanoa myös binäärijärjestelmän) avulla. Binäärijärjestelmässä kilotavu on 1024 (=2^10) tavua ja siten binäärijärjestelmässä gigatavu on (2^10)^3 = 2^30 = 1 073 741 824 tavua. Jos otetaan kymmenjärjestelmän 200 gigatavua eli 200*(10^9) ja muutetaan se binäärijärjestelmän gigatavuiksi (eli 200*(10^9) / 2^30), saadaan noin 186.26 gigatavua. Tästä johtuu ero.

Toisin sanoen 1024 kantaisessa systeemissä 200 gigatavua olisi 2^30 (= 1024^3) kerrottuna 200 eli 214 748 364 800 tavua ja 1000-kantaisessa systeemissä se olisi mainittu 200 000 000 000 (= 200*(10^9)) tavua.

HD8300 - Kovalevyt; Asennus / kapasiteettiongelmat

Seuraavassa yleisimpiä kovalevyihin liittyviä ongelmia Windows 2000/XP-käyttöjärjestelmissä. Jos joku haluaa kirjoittaa ohjeita muiden käyttöjärjestelmien osalta, niin kannattaa ottaa yhteyttä.

Oletuksena luonnollisesti, että laitteistopuoli on kunnossa.

- Käyttöjärjestelmä ilmoittaa kovalevyn kooksi noin 127-128 gigatavua, vaikka se on suurempi.

Ongelman aiheuttaa 28-bittinen levynosoitus, joka tunnistaa kovalevytilan noin 128 gigatavuun asti. Ratkaisu on asettaa päälle 48-bittinen levynosoitus.

Tämän saa tehtyä Windows-käyttöjärjestelmässä rekisteriä muokkaamalla tai käyttämällä ohjelmaa joka tekee rekisterimuutokset ( Esim Maxtor Big Drive Enabler ).

Jos kovalevy on tyhjä ja sille asennetaan uusi käyttöjärjestelmä, on helpointa osioida käyttöjärjestelmää asennettaessa vain yksi osio ja 48 bit LBA:n päällelaittamisen jälkeen osioida loput osiot.

HD8400 - Kovalevyt; Käyttöjärjestelmän asennus Serial ATA-kovalevylle

Syynä on lähes varmasti Serial ATA-ohjaimen ajurien puuttuminen. Kannattaa huomata, että Serial ATA-ohjain löytyy yleensä emolevyltä ja se on lähes poikkeuksetta eri valmistajalta kuin kovalevy.

Ratkaisu 1; Asennuksen käynnistyessä paina F6 kun ruudulla lukee "Paina F6 jos haluat asentaa kolmannen osapuolen SCSI- / RAID-ohjaimen" tms. Kun asennus pyytää, laita disketti ( "Korppu" ) diskettiasemaan ( "Korppuasemaan" ) ja valitse oikeat ajurit. Jos koneessa ei ole korppuasemaa, asennus ei tällä tavalla useinkaan onnistu.

Ratkaisu 2; Käyttöjärjestelmä asennetaan CD:lta, jossa on Serial ATA-ajurit valmiina. Windows XP asennusCD jossa on Service Pack 2 integroituna riittää usein. Windows 2000-puolella Service Pack 4:lla höystetty asennusCD ajaa usein saman asian.

Jos käyttöjärjestelmän sisältävä CD on "vanha" eikä sisällä Service Pack-tiedostoja, niin hyvä hakusana on "Slipstream". Ohjelma nimeltä "nLite" osaa usein tehdä homman graafisen käyttöliittymän avustuksella.

HD8990 - Kovalevyt; Lisätietoa

48-bit LBA; Esim Google hakusanalla "48 bit LBA". http://www.48bitlba.com/.

Osion alkuun


DVD9000 - CD-/DVD-asemat

Viimeksi päivitetty: 14.7.2008

Synonyymejä; CD-ROM, CD-asema, CD-polttava, kirjoittava CD-asema, polttava CD-asema, romppuasema, CD, kirjoittava CD, polttava CD, romppu...

CD- ja DVD-levyistä riittäisi asiaa loputtomasti, joten tässä keskitytään yhteensopivuuteen.

Valikko

DVD9100 - CD-/DVD-asemat; Liittäminen tietokoneeseen

DVD9200 - CD-/DVD-asemat; Virransyöttö

DVD9300 - CD-/DVD-asemat; CD standardit

DVD9400 - CD-/DVD-asemat; DVD standardit

DVD9500 - CD-/DVD-asemat; CD-/DVD-asemien tyyppimerkinnät


DVD9100 - CD-/DVD-asemat; Liittäminen tietokoneeseen

- CD-asemat liitetään lähes poikkeuksetta emolevylle #IDE-liitännän avulla. DVD-asemat samaten #IDE-liitännän avulla, joskin uusimpia DVD-asemia saa myös #Serial ATA-liitäntäisinä, tämä koskee lähinnä kirjoittavia DVD-asemia. Vanhempia malleja saa hyvin rajoitetusti SATA-liitänällä. USB-liitäntäisiin CD-/DVD -asemiin pätevät pitkälti #USB:n ominaisuudet liitännän osalta.

DVD9200 - CD-/DVD-asemat; Virransyöttö

- Katso #IDE-liitäntä; Virransyöttö tai #Serial ATA-laitteet; Virransyöttö.

DVD9300 - CD-/DVD-asemat; CD standardit

- CD-ROM ( ROM = Read Only Memory ) levyille tieto on valmiiksi kirjoitettu eikä levylle voi kirjoittaa tietoa lisää. CD-ROM levyiltä ei voi pyyhkiä tietoa eikä niille voi kirjoittaa lisää tietoa. Yleisnimitys romppu. Lähes kaikki tietoa sisältävät ja kaupassa myytävät CD-levyt ovat tätä tyyppiä. Esimerkkejä musiikkiCD:t ja pelit. Yhteensopivuusongelmat CD-ROM levyjen tapauksessa rajoittuvat yleensä kopiointisuojauksiin. CD-ROM on eräänlainen yleisnimitys johon sisällytetään useita erilaisia levytyyppejä.

- CD-R levyt ovat "kertakirjoitettavia" eli tietoa voidaan kirjoittaa kerran. CD-R levyjen pinta monesti heijastaa valoa huonommin kuin CD-ROM -levyjen tapauksessa ja siksi erityisesti vanhemmilla CD-asemilla voi olla vaikeuksia CD-R levyjen lukemisessa.

- CD-RW levyille voidaan tietoa kirjoittaa ja sitä pyyhkiä useita kertoja ("uudelleenkirjoitettavia"). CD-RW levyjen pinta monesti heijastaa valoa huonommin kuin CD-R-levyjen tapauksessa. Tästä syystä CD-asemilla on todennäköisesti vieläkin enemmän vaikeuksia CD-RW levyjen lukemisessa kuin CD-R levyjen lukemisessa.

- CD-levyjen maksimikapasiteetti on noin 700 megatavua.

DVD9400 - CD-/DVD-asemat; DVD standardit

- Standardeja on DVD-levyjen puolella suuri määrä, taas kerran jätetään harvinaisimmat pois.

- Kertakirjoitettavia DVD-levyjä useimmat asemat lukevat ongelmitta, joskin kopiointisuojaukset voivat aiheuttaa ongelmia. Esimerkkejä DVD-elokuvat ja DVD-pelit.

- Kirjoitettavien DVD-levyjen puolella kaksi yleisintä standardia ovat plus- ja miinus-formaatit. Niiden mukaisista kertakirjoitettavista levyistä käytetään yleensä merkintöjä DVD-R ( "Miinus" ) ja DVD+R ( "Plus" ). CD-RW -levyjen tapaan toimivista, monta kirjoituskertaa mahdollistavista, levyistä käytetään merkintöjä DVD-RW ( "Miinus" ) ja DVD+RW ( "Plus" ).

- Yksikerroksisten DVD-levyjen maksimikapasiteetti on noin 4.7 gigatavua ja kaksikerroksisten noin 8.5 gigatavua.

DVD9500 - CD-/DVD-asemat; CD-/DVD-asemien tyyppimerkinnät

- Lukevat CD-asemat, yleensä käytetään yksinkertaista nimitystä CD-ROM asemat, vain lukevat CD-levyjä. Yleensä aseman yhteydessä mainitaan suurin CD-levyn lukunopeus, tyyliin 48X. CD-levyn lukunopeudessa 1X tarkoittaa 150 KB/s, joten 48X aseman pitäisi teoriassa lukea nopeudella 7200 KB/s. Teoreettiseen nopeuteen asemat pääsevät harvoin.

- Kirjoittavat CD-asemat voidaan jakaa kahteen tyyppiin. CD-R asemiin jotka osaavat kirjoittaa vain kertakirjoitettaville levyille ja CD-RW asemiin, jotka osaavat kirjoittaa sekä kertakirjoitettaville että uudelleenkirjoitettaville CD-levyille. Yleensä CD-R -aseman yhteydessä ilmoitetaan lukunopeus ja kirjoitusnopeus tyyliin 48X/24X ja CD-RW -aseman tapauksessa lukunopeus, kirjoitusnopeus uudelleenkirjoitettaville CD:lle sekä kirjoitusnopeus kertakirjoitettaville CD:lle. Yleensä järjestys on nimenomaan CD:n lukunopeus-CD-RW kirjoitusnopeus-CD-R kirjoitusnopeus. Esim 48X/24X/48X. Kirjoittavat CD-asemat lukevat CD-levyjä.

- DVD/CD-RW "Combo" ( Tai lyhyesti vain "Combo" ) asemilla tarkoitetaan yleensä asemaa, joka lukee ja kirjoittaa CD-levyjä, mutta vain lukee DVD-levyjä. Nopeuskertoimet mainitaan esim tapaan CD:n lukunopeus, DVD:n lukunopeus, kirjoitusnopeus uudelleenkirjoitettaville CD:lle sekä kirjoitusnopeus kertakirjoitettaville CD:lle. Esim 48X/16X/24X/48X. DVD:n 1X-lukunopeus on noin 1.32 KB/s.

- Kirjoittavat DVD-asemat varustetaan yleensä merkinnöillä DVD+RW, DVD-RW tai DVD+-RW. Asemat jotka eivät tue uudelleenkirjoitettavia DVD-levyjä, eivät sisällä W-merkintää, esim DVD+R, DVD-R. Nykyään käytännössä kaikki uudet kirjoittavat DVD-asemat tukevat sekä plus- että miinus -formaatien levyjä, kyseinen asia ilmaistaan joskus termillä "Dual format". Jos asema tukee monikerroksisia DVD-levyjä, käytetään usein termejä Double Layer ja Dual Layer.

Osion alkuun


USB10000 - USB-liitäntä