Päävalikko

Pääsivu
Keskustelu / BBS
Vieraskirja
Opaskokonaisuus
Copyright JAT Hardware
Mainostus/bannerilistaus
Virhe-/bugiraportti/palaute

Yhteystiedot
Uutisarkisto

Hosting

Opaskokonaisuus


- Näytönohjaimien nopeusjärjestys
- Prosessorien nopeusjärjestys
- Prosessoriopas: AMD
- Prosessoriopas: Intel
- Ylikellotus FAQ
- Osien yhteensopivuus
- Odotuslista
- Prosessorikantojen päivitettävyys

History in a making

English
Linkkilistat
Suomalaisten Hardware sivustojen historia
Konepakettisuosituksia


Opaspäivitysinfoa 10-12/2009 - JAT
Tässä päivittyvässä viestissä kerrotaan tulevista opaspäivityksistä lokakuun, marraskuun ja joulukuun 2009 osalta.

20.12.2009: Prosessoriuutuudet tuntuvat olevan vähissä. Tammikuun alussa ainakin Inteliltä on tulossa kasa uutuuksia. Core i9:a ei ilmeisesti tulekaan, Core i3:a, Core i5:a ja Core i7:a senkin edestä. Prosessorien nopeusjärjestys -listalla on nyt kerrottu prosessorin perässä mihin arkkutehtuuriin kyseinen prosessori pohjautuu. Nykyisin sen päätteleminen nimestä on usein varsin hankalaa.

16.12.2009: Prosessorien nopeusjärjestys -listan uusiminen on käytännössä valmis. Valitettavasti uusia "hiljaisia" julkaisuja on saattanut tulla, katselen niitä ensin.

Konepakettisuositukset saivat joulun kunniaksi ylimääräisen päivityksen.

10.12.2009: Konepakettisuosituksissa on ollut kireämpi päivitystahti lähestyvän joulun takia. Laitetaan vielä lisää Konepakettivaihtoehtoja jouluksi.

Prosessorien nopeusjärjestys -listan uusiminen ei olekaan niin paha homma kuin miltä se vaikutti. Loppujen lopuksi saman arkkitehtuurin sisällä ei ole "eri malli, minimalistinen ero" -prosessoreita niin paljoa kuin vaikutti olevan. Listaan toteutetaan myös eräs ehdotus, eli lisätään prosessorin perään tieto, mitä arkkitehtuuria se edustaa. Esim Pentium Processor for Desktop edustaa "Core 2 -arkkitehtuuria" siinä missä Pentium D ei. Vastaavasti Athlon X2 edustaa "Athlon64-arkkitehtuuria" ja Athlon II X2 taasen "Phenom-arkkitehtuuria". Nämä lisätään listalle ainakin Dual core -mallien ja uudempien osalta. Single Core osuuteen tuskin tulee enää tässä vaiheessa muutosta.

Odotuslistalle myös pientä päivitystä. Pari julkaisua siirrettiin ensi vuodelle. Pienempiä saattaa tulla vielä ennen joulua, tuskin mitään merkittävää kuitenkaan. Intel Larrabee:ta ei listalla aiemminkaan ollut eikä sitä lisätäkään, koska julkaisu siirrettiin "jonnekin hamaan tulevaisuuteen". 2012-2013 voisi olla jonkinlainen arvio.

29.11.2009: Positiivisiin uutisiin on runsaasti aihetta. NVIDIA iski GeForce 300 -sarjaisen näytönohjaimen. Paitsi että kyseessä on uudelleennimetty GeForce 210. Jotain NVIDIA sentään teki oikein, Fermi-arkkitehtuurin GeForce-edustajan nimeksi on huhuttu GeForce GT300. Nyt on kun vain GeForce 300, eihän sitä voi sekoittaa GeForce GT300:n. Loistavaa. Myös GT240:sta näyttää tulevan myös GDDDR5-muisteilla varustettuja versioita, tässä on lähes GeForce 7300 GT osa 2. Keksitään sille jotakin seuraavan päivityksen yhteydessä.

Konepakettisuositukset päivittyivät taas ja varmaankin jo ensi viikolla seuraavan kerran, vielä ehtii hankkia jouluksi koneen.

Prosessoriopas: AMD sai pari bugikorjausta. Prosessorien nopeusjärjestys on pahempi tapaus luokkajakojen uusimisen takia, josta mainittiin viikko sitten. Toisaalta siellä on jo valmiiksi aika hyvin eri "arkkitehtuurien" tuotoksia ryhmiteltynä, joten katsotaan. Lähden uusimaan ensiksi Dual Core osuutta. Valmista tulee jossakin vaiheessa.

22.11.2009: Tällä kertaa pääosaan pääsevät ATI ja NVIDIA. Radeon HD 5970 sisältää nimestään huolimatta kaksi piiriä. Aiemmin ATI:lla oli pidemmän aikaa tapana laittaa X2 kaksi piiriä sisältävien näytönohjaimien nimen perään. Virallinen selitys lienee Radeon HD 5870:a alemmat kellotaajuudet, jonka takia näytönohjainta "ei voi" nimetä Radeon HD 5870 X2:ksi. NVIDIA:lla on ollut tämä hieman hakusessa, esim GeForce GTX 295 sisältää kaksi piiriä siinä missä GeForce GTX 285 yhden. Sekoilukisan voiton näyttäisi tällä kertaa vievän ATI, NVIDIA:n vastaisku on kuitenkin armoton; GeForce GT 240.

NVIDIA:n sivuilta copypaste. Memory Clock (MHz): 1700 MHz GDDR5, 1000 MHz GDDR3, 900 MHz DDR3. Jaha selvä, eli näyttistä tarjotaan "hieman" erilaisilla muistinopeuksilla. NVIDIA taisi voittaa tämän erän. Sikäli myös huvittavaa, ettei erilainen muistiratkaisu sivujen tietojen mukaan vaikuta muistin kaistanleveyteen.

Näytönohjaimien nopeusjärjestys- ja Prosessorien nopeusjärjestys -listat kärsivät tietyistä ongelmista, joille ei valmistajien julkaisukäytännön takia juuri mitään voi. Jos näytönohjaimista julkaistaisiin uusien DirectX-versioiden myötä vain selvästi aiempaa tehokkaampia versioita, voisi piirit kätevästi ryhmitellä DirectX-tuen mukaan. Nyt se ei juurikana onnistu, koska esim uudella GeForce GT 220:lla (tukee DirectX 10.1) ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia pärjätä nopeudessa GeForce 7800 GTX:lle (joka tukee vain DirectX 9:a). Tai mikäs siinä, jos todetaan Futuremarkin tyyliin 7800 GTX:n nopeuden olevan DirectX 10 ja DirectX 10.1 ohjelmistoissa nolla.

Prosessoripuolella ongelmia aiheuttavat "lähes sama prosessori, kuitenkin hieman eri" -julkaisut. Jos prosessoreista julkaistaisiin jatkuvasti vain nopeampia versioita, tämä ongelma poistuisi. Käytäntönä on kuitenkin julkaista "tämä prosessori korvaa x vuotta sitten julkaistun prosessorin, tässä on uusi valmistustekniikka ja niin edelleen" -malleja. Kun näitä alkaa jälkikäteen lisäämään listaan, ongelmat ovat taattuja. Ja juuri siksi ainakin Prosessorien nopeusjärjestys -listan luokittelut uusitaan lähitulevaisuudessa. Odotellaan kuitenkin ensin seuraavaa massajulkaisua. Se lienee Intelin Core i3 ja/tai Core i9. AMD:lta alkavat onneksi loppua versiot, nyt löytyy jo kahden, kolmen ja neljän ytimen mallistot L-3 välimuistilla ja ilman. Prosessorilistalla ryhmittelyä onneksi helpottavat aikanaan hakasulkuihin laitetut, kryptisen näköiset litanniat tyyliin "[283/6/333-266/6/333-25/6/333-266/4/333-24/8/266]". Ei niissä tosin mitään kovin ihmeellistä ole, esim tuossa tapauksessa prosessorin kellotaajuus/L-2 välimuisti/väylätaajuus, eli ei tarvitse tarkistella prosessorien speksejä moneen kertaan.

15.11.2009: Julkaisupuolella on edes vähän hiljaisempaa, joten liiskasin kasan bugeja oppaista Ylikellotus FAQ ja
Osien yhteensopivuus. Myös Konepakettisuositukset päivitetty. Laittelin Odotuslistaankin muutaman lisäyksen.

Tietokoneet kehittyvät nopeasti, varsinkin komponenttien osalta. Näinhän usein sanotaan. Katsotaan millaista kehitystä on noin neljässä vuodessa tapahtunut emolevypuolella.

Verrokkiemolevy on vuodelta 2005: Asus A8N-SLI Premium. Se maksoi aikanaan "noin 160 euroa". Otetaan vertailuun samasta hintaluokasta nykyaikaisia emolevyjä ja sitten verrataan ominaisuuksia, jotka ovat verrattavissa. Luonnollisesti esimerkiksi prosessorituki ja muistituki jätetään vertailuista pois. Emolevyt on vieläpä valittu samalta valmistajalta.

AMD AM3: Asus M4A79T Deluxe. Emolevystä löytyy viisi SATA2-liitintä (verrokissa 4+4), nykytyyliin yksi PATA-liitin (verrokissa 2), 12 USB 2.0 -porttia (verrokissa 10), eSATA-liitäntä sentään on, verrokissa sitä ei ole. Jostain syystä Dual Lan (eli kaksi verkkoliitintä puuttuu), verrokissa sellainen on (vaikka Asuksen sivut muuta väittävätkin). S/PDIF liitännät ovat nykyisin itsestäänselvyys, verrokissa on myös niitä. Äänipuolella suurimman eron tekee nykyisin perustason HD-audio, joka verrokista puuttuu. Firewire/IEEE-1394 portteja tarjoillaan 2, verrokissa on vain 1. Perusliitäntäpuolella uutuus vie niukan voiton, varsin säälittävää ottaen huomioon mallien 4 vuoden ikäeron.

Katsotaan sitten järeämpiä liitäntöjä. Uutuus tarjoaa peräti 4 kappaletta PCI Express x16 -liitäntöjä, kahta näytönohjainta käytettäessä molemmat x16-moodissa. Linjoja on tarjolla yhteensä 34. Periaatteessa emolevyyn saisi kiinni yhden näytönohjaimen lisäksi ensisilmäyksellä tulevaisuudessa erittäin tarpeelliset Serial ATA 3- ja USB 3.0 ohjaimet. USB 3.0 ohjaimia kun ei piirisarjoihin huhujen mukaan olla lisäämässä ennen vuotta 2011 ja Serial ATA 2.0/2.5 on jo nyt vanhentunut. Tarkempi katsaus paljastaa, että yhtä näytönohjainta käytettäessä vain yksi PCI Express -sloteista toimii x16 nopeudella, kaksi muuta toimivat x1 nopeudella. PCI Express 2.0 on luonnollisesti tuettuna. Lisänä on kaksi PCI-liitäntää.

Ja sitten verrokkiemolevy. Kaksi PCI Express x16 -slottia, kahta näytönohjainta käytettäessä x8-moodissa. PCI Express generaatio on 1.1. Lisäksi yksi PCI Express x4 -slotti (1 gigatavu sekunnissa yhteensä. Asuksen sivuilla on typo, AGP 4X ei emolevyssä ole), yksi PCI Express x1 -slotti ja kolme PCI-slottia.

Toisin sanottuna, jos emolevyihin olisi tarkoitus myöhemmin laittaa yksi näytönohjain sekä Serial ATA 3- että USB 3.0 -ohjaimet, uudempi emolevy olisi PCI Express 2.0 teknologian ansiosta aavistuksen niskan päällä. Valitettavasti neljä PCI Express x16 -slottia ei paljoa auta, kun vain yksi tarjoaa tarpeeksi kaistaa.

Sisäisiä väyliä tarkasteltaessa, uudemman emolevyn piirisarjojen välinen liikenne on vain 2 gigatavua sekunnissa. Toisaalta sitä eivät kuluta muut kuin emolevyn South Bridgeen liitettävät laitteet (kuten USB 2.0, Serial ATA 2, LAN jne), joten tämä ei ole hirvittävän suuri ongelma. Piirisarjan North Bridgeltä prosessorille tarjotaan tylyt 17 gigatavua sekunnissa.

Verrokkiemolevyssä on vain yksi piirisarja, kaistaa tarjotaan piirisarjalta prosessorille 8 gigatavua sekunnissa, joka on varsin riittävä määrä.

Tuomio: Jos otetaan emolevyjen 4 vuoden ikäero huomioon, kehitystä on tapahtunut niin minimalistisesti, että uuden emolevyn hintaa voi pitää puhtaana ryöstönä.

Katsotaan sitten Intelin puolelle. Core 2 -emolevyt ovat poistumassa, joten tarkastellaan LGA1156 ja LGA1366 emolevyjä.

LGA1156: Asus P7P55D PRO. Perusliitäntöjen puolella tarjoillaan 14 USB 2.0 porttia (10), 6+1 Serial ATA -porttia (4+4), surkeaa PATA-toteutusta yhdellä liittimellä (2), HD-audio ja S/D DIF löytyvät, Dual Lan puuttuu. Firewireä tarjotaan kaksi porttia (1). Myös eSATA:a tarjotaan (0). Perusliitinpuolella ollaan painotuksesta riippuen hieman paremmalla tai huonommalla tasolla kuin verrokissa. Ottaen ikäeron huomioon, heikkoa.

Sitten rankemman luokan liitännät. PCI Express x16 -slotteja tarjoillaan 3. Jos näistä yksi varataan näytönohjaimelle, jäisi välttämättömille Serial ATA 3- ja USB 3.0 vain yksi käyttökelpoinen PCI Express 2.0 x8 korttipaikka. Varsinainen vitsintynkä tulee piirisarjalta, josta kaistaa prosesorille on vain 2 gigatavua sekunnissa (1 gigatavu molempiin suuntiin). Eli toisin sanottuna, liitäntäpuolella emolevy on varsinainen kusetus, koska piirisarjan ja prosessorin väylän saa tukkoon jo pelkästään kahdella PCI Express x1 slotilla ja sitä kaistaa tarvitsevat myös muut piirisarjan laitteet, kuten USB, LAN, SATA2 jne.

Tuomio: Tämä ei ole ryöstö, tämä on tyylipudas huijaus .

LGA1366: Asus P6T SE. Perusliitännät ovat pitkälti samaa tasoa LGA1156 emolevyn kanssa. Vältetään turhaa toistoa ja todetaan että USB 2.0 -portteja löytyy "vain" 12 (10) ja eSATA loistaa poissaolollaan. Dual LAN:a ei näy. Muuten varustelu on todella karua ja häviää LGA1156 tarjokkaalle. Myös verrokkiemolevyn kanssa tekee todella tiukkaa, jos HD Audion laskee plussaksi, niin voisi mennä jopa ohi. Muuten tulee turpaan.

Kovemman luokan liitännöissä onkin sitten eroa. PCI Express x16 -slotteja on edelleen 3, joiden kanssa on jopa käytetty hieman järkeä. Kaksi slottia toimii x16 nopeudella ja yksi x4 nopeudella. Lisäksi löytyy yksi PCI Express x1 -slotti ja kaksi PCI slottia.

PCI Express x16 -slottien kanssa on käytetty järkeä. Jos tehdään edellä mainittu "näytönohjain+USB 3.0+Serial ATA 3" -yhdistelmä, sen saa kiinni PCI Express x16 -slotteihin. Tässä suhteessa emolevy on kolmikosta ylivoimaisesti paras.

Onneksi tässäkin emolevyssä on ryssitty kaista kahden piirisarjan välillä. 2 gigatavua sekunnissa (1 gigatavu molempiin suuntiin) tarkoittaa että emolevyyn pätevät tältä osin käytännössä samat sanat kuin AMD AM3 -emolevyyn. Eli melko turha laittaa kovin paljoa tavaraa kiinni esim SATA 2 -liittimiin. AMD AM3 vie kuitenkin voiton PCI Expressin osalta. AMD AM3 emolevyn South Bridgessä ei ole PCI Express -tukea, joten käyttökelvotonta PCI Express x1 -slottia siinä ei ole, toisin kuin tässä tarjokkaasta.

Tuomio: Emolevy on kolmikosta ehkä paras mutta vain siksi että siihen saa kiinni pätevän näytönohjaimen lisäksi USB 3.0 ja Serial ATA 3 ohjaimet. Varustelultaan se ei pärjää kahdelle muulle eikä edes verrokkiemolevylle. Hinta ja ikäero verrokkiin huomioiden tämäkin on ryöstö.

Summa summarum: Emolevyjen puolella kehitys on mennyt enemmänkin taaksepäin kuin eteenpäin. Monelta osin 4 vuotta vanha verrokkiemolevy hakkaa samanhintaiset nykyemolevyt maanrakoon. Käytännössähän homman pitäisi olla: nykyiset emolevyt hakkaavat KAIKILTA OSIN verrokkiemolevyn maanrakoon. Tietysti prosessorikannat ja muistikannat ovat vaihtuneet, muuten voisi todeta että tällä hetkellä kannattaa ehdottomasti odottaa jos haluaa saada edes kohtalaisen hyvän emolevyn noin 160 euron hinnalla.

31.10.2009: Viikon naurut tarjoilee nykyajan pelleilyilmiö, ylikellotus. Jos aikanaan ylikellotuksella haettiin edes jossakin määrin todellista hyötyä, eli peli pyörii paremmin tai ohjelmat toimivat nopeammin, nykyisin järjestetään ylikellotus"kilpailuja" ja tapahtumia, joissa tarkoituksena on saada ajettua jokin muutaman minuutin kestävä testiohjelma läpi mahdollisimman nopeasti. Vielä surkeammasta päästä ovat "prosessori toimi 2 sekunnin ajan kellotaajuudella x GHz" -maailmanennätykset. Paitsi että kyseiset temput ovat käytännössä täysin hyödyttömiä, ylikellotuskilpailuissa pärjääminen vaatii käytännössä joko huippukalliita tai suhteilla saatuja osia. Ja uusien osien tullessa, vanhat ennätykset menevät lähes poikkeuksetta roskiin.

Ylikellotukseen sisältyy usein myös erittäin sama ilmiö kuin moneen muuhunkin asiaan nykyisin, eli kritiikkiä ei suvaita. Tämähän on sinänsä tuttua esim aiheissa Mac, Linux ja niin edelleen. Silti, erittäin huvittavaa tekstiä voi lueskella täältä ja täältä. Se kertoo samalla oikein hyvin, kuinka huonosti monet ylikellottajat kestävät kritiikkiä tai ylipäätään asioita tajuavat. Kiihkouskovaisuutta löytyy myös tuolta sivustolta. Ja kun sivuston ylläpitäjien mielestä sivuston asioita ei siellä pidä käsitellä, käsitellään sitten vaikka tässä. Varsinkin moderointiosasto vaikuttaa viisivuotiaalta kommenteillaan "ei tässä ketjussa aiemmin keskusteluja asioita pidä keskustella tässä ketjussa, vaan jossakin muualla mutta emme kerro missä". Seleevä. Myös luetunymmärtämisessä on pahoja puuteita. Ja varmuuden vuoksi todettakoon että ketjussa  useasti mainitun "nelikirjaimisen nimimerkin omistajan kanssa" asiat on sovittu eikä tämä kommentti koske häntä.

Uusia virtalähde"valmistajia" tuntuu tulevan tuutin täydeltä. Mahdoton ylläpidettävä -lista, eli ATX-virtalähteiden valmistajalistaus, sai hieman päivitystä. Varsin hankalaksi tapaukseksi osoittautui Nexus Value 430. Nexus on ehkä ainoa "suurempi valmistaja" joka on aina käyttänyt FSP Groupin tuotoksia. Nexus Value 430 ei ainakaan sisätiloiltaan muistuta juuri ollenkaan FSP Epsilonia. Paria Nexus Value:ta käpistelin itsekin, enkä löytänyt UL File Numberia, joten ei siitäkään ole tässä asiassa apua.

Konepakettisuosituksia viilattiin hieman enemmän. DDR2-pohjaiset ratkaisut tiputettiin kokonaan pois, koska DDR2-muistien hinnat ovat nousseet melkoisesti ja muutenkin vain yhden muistityypin käyttö selkeyttää suosituksia huomattavasti.

26.10.2009: Juuri kun pääsin sanomaan prosessoripuolen julkaisutahdin hiljentymisestä, tapahtuu taas. AMD laittoi kehiin uuden prosessorisarjan, Athlon II X3:n ja ison kasan muitakin prosessoreita. Aploodeja siihen suuntaan. Oli tarkoitus päivittää eilen, mutta nyt kun kolmen ytimen prosessoreita alkaa olemaan hieman enemmän ja niissä on selviä eroavaisuuksia (eikä vain "sama prosessori, isompi kellotaajuus" jne), lisäsin niitä Prosessorien nopeusjärjestys -listalle.

Intel tarjoilee vähemmän uutta. Core i7 Processor I7-960 on lähes sama kuin Core i7 Extreme Edition I7-965 (mahtavat kirjoitusasut kieltämättä), ainoa olennainen ero on väylätaajuudessa ja ylikellottajien kannalta lukitussa kertoimessa. Core 2 Duo -sarja ei näytä saaneen uusia prosessoreita. Core 2 Quadista löytyy yksi uutuus. Q9505 on Q9550 puolitetulla L-2 välimuistilla.

Näytönohjaimien nopeusjärjestys sai muutaman pienen lisäyksen. Kuten myös Prosessoriopas: AMD ja Prosessoriopas: Intel.

18.10.2009: Viikon naurut tarjoilee Intel. Testiohjelmia varten on ennenkin tehty ajurioptimointeja, joiden avulla tietty tuote saa testeissä paremman tuloksen. Aikaisessa vaiheessa testiohjelma tunnistettiin tiedoston nimestä, eli vaihtamalla tiedostonimestä yhden merkin, tunnistus ei toiminut. Sittemmin monet valmistajat ovat lisänneet ajureihinsa hieman kehittyneempää tunnistusta kuin pelkän tiedostonimen perusteella tapahtuvan. Intel on tässä suhteessa vielä aloittelijatasolla. Ehkä kehitystä tapahtuu.

Mitä taasen tulee prosessorien kestävyyteen, Intel on parantanut prosessoreidensa kestävyyttä poistamalla prosessoreista pinnit. Valitettavasti emolevyjen kestävyys onkin sitten hieman toista luokkaa. "Vikahan ei tietenkään ole Intelin" voisi joku kommentoida. Noh, jos Intel pitäisi pinnit prosessoreissa, ei tätäkään ongelmaa olisi. Näin siinä käy kun siirretään prosessorien kestävyyden laaduntarkkailu muille tahoille. Intel - luotettavuus kunniaan.

Konepakettisuositukset saivat kuukauden toisen päivityksen.

ATI jatkoi uuden sukupolven näytönohjaimien julkaisujaan Radeon HD 5750- ja HD 5770 malleilla. Samaten NVIDIA laittoi ulos kaksi 40 nanometrin tekniikalla valmistettua piiriä, jotka tukevat DirectX 10.1:a. Eli GeForce 210 ja GT 220. Valitettavasti suuntaus on superhalpoihin koneisiin ja muistipuoli tuntuu vaihtelevan todella paljon. Katselen tuleeko jälkimmäisiin jonkinlaista yleislinjausta muistien suhteen ja ensi viikolla Näytönohjaimien nopeusjärjestys saa viilauksen.

Prosessoripuolella julkaisutahti tuntuu hiljentyneen, hyvä niin. "Hiljaisia" julkaisuja katselen myös ensi viikolla.

11.10.2009: Olen varsin huvittuneena seurannut "erinomaisen suunnittelun tuloksena syntyneen" Atom-prosessorin kehumista. Kun itse suunnittelusta ei paljoa kehumisen aiheita löydy. Prosessorissa otettiin käyttöön "tilan säästämiseksi" In-order execution joka käytännössä tarkoittaa ettei käskyjen suoritusjärjestystä voi vaihtaa. Paluu 1990 luvun alkupuolelle, jo Pentium Pro tuki Out of Order exectionia.

Samaten Pentium Pro:ssa otettiin tosissaan käyttöön "hankalien" x86-käskyjen muuntaminen prosessorin sisäisen logiikan kannalta helpommin käsiteltäviksi käskyiksi. Eli periaatteessa sisään otetaan x86:n CISC-arkkitehtuurin mukaisia käskyjä, jotka muutetaan paljon RISC-arkkitehtuurin prosessoreita muistuttaviksi käskyiksi joita prosessori sisäisesti laskee ja käsittelee. Atomissa on otettu "edistysaskel" ja monet x86 käskyt jätetään muuntamatta "RISC"-muotoon. Taas "kehitystä" 1990 luvun alkupuolelle ja perusteluna on tietysti pienempi virrankulutus.

Muitakin vastaavia "kehittyneitä" ominaisuuksia Atomista löytyy. Käytännössä kehitystä rankasti taaksepäin, mutta jostakin kummallisesta syystä Atomia pidetään jollakin tavalla "kehittyneenä" prosessorina. Pikemminkin voisi sanoa että Atomissa oli tavoitteena "mahdollisimman surkeasti suunniteltu x86-yhteensopiva prosessori kunhan siitä saadaan halpa". Se kieltämättä onnistui. Ja lisäksi kellotaajuutta pari gigahertsiä, paluu Pentium 4 -aikakauteen. Jos Pentium M oli käytännössä paranneltu Pentium Pro, Atomia voisi kuvata parannelluksi Pentium ykköseksi.

Intel on myös pilannut Atom-alustan tarjoamalla sen mukaan surkeaa piirisarjaa. Ehkä koko Atom-prosessorin tarkoitus olikin saada myytyä vanhentuneita piirisarjoja halvalla pois?

Ja lopullisena niittinä Atom-prosessori ei käytännössä pärjää edes virrankulutus/laskentateho suhteessa alikellotetuille "normaaliprosessoreille". Ainoaksi valtiksi jää siis hinta. Eiköhän muutaman kymmenen euron lisäsijoitus olisi kuitenkin varsin kannattava jos sillä saa todella paljon paremman alustan. Koska Atom-alustat yleensä maksavat satasia ja NVIDIA:n ION-alustalle tuntuu olevan kiinnostusta, muutaman kympin hintaeron merkitystä on lähes mahdoton perustella. Atomia voikin pitää lähinnä säälittävänä virityksenä, joka lupaa enemmän kuin pystyy tarjoamaan. Tästä kertovat karua kieltään "miniläppärien" palautusprosentit, kun ne eivät olleetkaan "vain normaaleja kannettavia pienemmässä koossa".

AMD ei ole vielä lähtenyt kilpailemaan Atomin kanssa eikä ehkä lähdekään, vaan suuntaa ennemmin resurssejansa "ultra kevyisiin kannettaviin", ei kuitenkaan "miniläppäreihin". Mitä tulee "normaaliprosessorin alikellottamiseen", ei ole minkäänlainen yllätys että alikellotettu ja alivoltitettu Athlon64 pistää Atomia pataan melko helposti. Ja se mikä Atomista tekee tässä valossa erittäin naurettavan on se ettei kyseinen Athlon64 ilmeisesti ole mitään muuta kuin alikellotettu ja alivoltitettu normaali Athlon64, ilman sen kummempaa erikoissuunnittelua. Se siitä "arkkitehtuurillisesta mestarinäytteestä".

Propaganda näyttää toimivan edelleen varsin hyvin, jos Atomin ilmoitettuihin myyntilukuihin on uskomista.

Ylikellotus FAQ sai päivitystä QPI ja DMI-osioiden osalta.

4.10.2009: Viikon jymypaukku tulee AMD:n blogista, jonka mukaan eräässä uutuuspelissä on käytössä näytönohjaimen tunnistusmenetelmä. Jos näytönohjain on AMD:n tekosia, peli ei käytä "automaattista" AntiAliasingia vaan se joudutaan pakottamana päälle ajureista. Tämä tietysti hidastaa pelin toimintaa ja NVIDIA:n tekeleet näyttävät kyseisessä pelissä nopeammilta. Hommasta pääsee eroon muuttamalla kortin tunnistetiedot ei-AMD:ksi. Tämä ei taida onnistua kuluttajamarkkinoille suunnatuilla korteilla.

Tämähän on sinänsä uskomatonta. Ettäkö peleissä on oikein näytönohjainkohtaisia optimointeja, joilla pystytään suosimaan tiettyjen valmistajien näytönohjaimia? Ei voi pitää paikkaansa, kyllähän benchmarkeissa käytettävät ohjelmat on tutkittu viimeisen päälle eikä niissä suosita tiettyjä valmistajia. No tottahan toki.

Benchmarkkien epäluotettavuus nähdään taas, olettaen että AMD ei huijaa, tuota kortin tunnistetietojen vaikutusta kun on aika vaikea testata. Aina vaan paranee, jo alusta asti sanoin PC Mark 2005:n olevan Intelille optimoitu. Todisteita saatiin odottaa aika kauan, nehän tulivat vihdoin viime vuonna. Tuossakaan asiassa ei mitään epäselvää ole.

Kuten hyvin näkyy, benchmarkkien luotettavuus alkaa lähennellä nollaa, ellei pystytä kunnolla perustelemaan mistä tulokset johtuvat. Enkä juuri koskaan ole kunnollisia perusteluja nähnyt. Benchmarkit ja nopeustestit ylipäätään ovat nykypäivän propagandaa parhaimmillaan.

AMD julkaisi myös Radeon HD 5870:n heikennetyn version Radeon HD 5850:n. Se oli jo viime viikolla Näytönohjaimien nopeusjärjestys ja kun ennakkoon annetut "tiedot"/speksit/arvelut pitivät aika hyvin paikkaansa, pidetään se samalla paikalla kuin se ennen julkaisua oli. Ylikellotus FAQ:n osalta katselen vielä hieman tarkemmin, miten DMI-väylä suhtautuu QPI:n. Jos vaikka prosessoripuolella pidettäisiin edes vähän taukoa "uusien" mallien julkaisun suhteen.

Konepakettisuositukset on myös päivitetty.


Opaspäivitysinfoa 7-9/2009 - JAT
Tässä päivittyvässä viestissä kerrotaan tulevista opaspäivityksistä heinäkuun, elokuun ja syyskuun 2009 osalta.

26.9.2009: AMD julkaisi, ehkä hieman etuajassa, Radeon HD 5870 ja HD 5850 näytönohjaimet. Windows 7 julkaistaan virallisesti vasta vajaan kuukauden päästä, eikä ole vaikea arvata miksi juuri DirectX 11:a tukevan piirin julkaisu haluttiin ajoittaa lähes samoihin aikoihin kuin Windows 7:n julkaisu.

Kaikki oppaat saivat jonkinlaista päivitystä, eli Näytönohjaimien nopeusjärjestys, Prosessorien nopeusjärjestys, Prosessoriopas: AMD, Prosessoriopas: Intel, Ylikellotus FAQ, Osien yhteensopivuus ja Odotuslista. Prosessorioppaita muokattin melko paljon, koska yhteinen muotti ei sovi nykytyyliin (kun eri malleja tulee noin miljoona).

Jätetään tällä kertaa väliin valmistajien haukkuminen mallien osalta ja katsotaan mitä EU on saanut aikaiseksi. EU laittoi vähän aikaa sitten ulos päätöksen liittyen Intelin toimintaan AMD:ta vastaan. Päätös luettavissa täällä. Dokumentista mielenkiintoisimmat osat ovat ehkä Intelin sisäiset ja/tai valmistajille lähettämät sähköpostit. Jos nyt yrittää tiivistää yhteen lainaukseen koko homman, tässä eräs Intelin sisäinen sähköposti.

In a similar vein, in July 2004, Intel stated that "Opteron is real threat today…IBM A PRO Opteron based workstation - may target finance market, IBM claiming it's better than Xeon…SUN WS [workstation] with Opteron and Solaris - potential threat in CAD [Computer Assisted Design] cases. FSC [Fujitsu Siemens Corporation] will have Opteron based WS. Opteron -based single WS-benchmarks beat Xeon in all cases...”

Niinpä niin. Ja kun EU:lta löytyy lähes kiistattomia todisteita Intelin "tarjouksiin" (olkaa myymättä AMD:ta, niin saatte alennusta tai sitten menetätte alennukset joita saatte nyt ), löytyy hyvä selitys Intelin suosiolle myös niissä tapauksissa joissa Intelillä ei ollut laittaa AMD:ta vastaan mitään muuta kuin roskaa (Prescott palvelimeen? Heh heh). Joten "ammattilaisten" selitykset siitä kuinka Intelit olivat "vakaampia ja nopeampia ja siksi niitä käytetään" voidaan tuomita täydeksi pötypuheeksi. Jälleen kerran nähdään, kuinka itseään "ammattilaisina" pitivät ovatkin tässä suhteessa täysiä amatöörejä. Tämähän on palvelinpuolella nähty todella kauan.

Toiminnastaan Intel saa JAT Hardwaren virtuaalisen sitruunapalkinnon. Propagandanne ja huijauksenne eivät tehonneet. Edes FutureMarkin säälittävät yritykset eivät menneet läpi missään vaiheessa.

Tosin homman vaikutukset näyttävät aika pieniltä. Intelille saatetaan mätkäistä EU:n toimesta sakot jotka eivät tunnu yrityksen mittakaavassa missään, ovat saatuun hyötyyn nähden mitättömät ja jos vielä EU kerää sakkorahat iselleen, aina vaan heikommaksi menee.

Tämäkin tapaus osoittaa, samalla tavalla kuin tapaus Microsoft, kuinka kannattavaa on rikkoa lakia. Saatu hyöty on saatuun rangaistukseen nähden monikymmenkertainen yritykselle positiivisessa mielessä. Jos rangaistusta edes saa joskus vuosien päästä kaikkien valitusten jälkeen.

20.9.2009: Prosessorioppaat kokevat suurta muutosta lähitulevaisuudessa. Tarkoitus oli tehdä prosessorioppaat saman kaavan mukaan eri prosessorien pohjalle, se ei onnistu, koska poikkeusten poikkeuksia löytyy enemmän kuin valmistajat itse pystyvät käsittelemään.

Hyvänä esimerkkinä on QPI-väylä (LGA1366), josta ilmoitetaan sirtokyky GT/s (Gigatransfers per second). Samalla tavalla ilmoitetaan myös DMI-väylän siirtotaajuus (LGA1156). Tämä sotkee monia hardissivustoja (esimerkki) koska DMI:n ja QPI:n välinen vertailu GT/s:n avulla ei onnistu. Jos Ylikellotus FAQ:ssa esitetty laskukaava QPI:lle pitää paikkaansa, vastaavalla tavalla DMI:lle laskettuna tulisi 10 GB/s, mutta väylän siirtokyky on vain 2 GB/s. Selvitin asiaa ja parempaa kuin "8/10 (bit) * 2.5 GT/s = 2 GB/s" en keksinyt/löytänyt. Eli tässä tapauksessa GT/s vertailu on täysin turhaa, koska DMI:n GigaTransferssit ovat viisi kertaa "huonompia" kuin QPI:n vastaavat. Palautetta/tietoa asiasta otetaan vastaan.

Oppaissa on uudempien prosessorien osalta käytetty tyyliä: Prosessorisarja X sisältää perusominaisuudet Y. Sen alasarjana voidaan pitää sarjaa Z" jne. Tällä kertaa pilaajana on Intel. Core i7 -prosessorit pystyi aikaisemmin yleistämään tyyliin "kolmen DDR3-muistikanavan tuki, LGA1366 prosessorikanta" jne. Nyt kun löytyy myös LGA1156-prosessoreita kahden muistikanavan DDR3-tuella Core i7 -sarjaan, nämä yleistykset menevät roskiin. Joten jatkossa oppaissa käytetään "siten kuin parhaaksi nähdään" -tyyliä tietyn vakiotyylin sijaan.

Päivitykset tulevat luultavasti ensi viikon päivityksen yhteydessä. Samalla todennäköisesti päivittyvät kaikki muutkin oppaat jos AMD/ATI saa uudet näytönohjaimensa julkaistua...

Viikon "uutuuden" esittelee AMD. Athlon II X4 vastaa Phenom II X4:a, mutta L-3 välimuisti on tiputettu pois. Tietysti tästäkin piti tehdä uusi prosessorisarja. Viikko sitten pelätty uutuus tuli AMD:lta, seuraavana NVIDIA:n vuoro. Veikkaan jonkinlaista "nimetään näytönohjain uusiksi" -pelleilyä.

13.9.2009: Intelin julkaistua LGA1156-prosessorit, Core 2 -pohjaiset prosessorit ovat melko selvästi ylihinnoiteltuja. Tästä syystä Konepakettisuositusten uusimmasta päivityksestä on poistettu kaikki LGA775-pohjaiset tuotteet. Toinen syy tehdä tämä on välttää kolmen prosessorikannan aiheuttamat ongelmat. Nyt siis suosituksissa on Intelin puolelta vain LGA1156- ja LGA1366-pohjaisia tuotteita. Tämä selkeyttää huomattavasti. Toisaalta LGA1156-pohjaiset ratkaisut eivät millään mahdu halpasarjaan, joten prosessorien ja emolevyjen osalta halpasarjassa on vain AMD:ta.

9.9.2009: Otetaan vaihteesta viikkopäivitystä. Intel laittoi, pitäisikö sanoa vihdoinkin, ulos LGA1156-prosessoreita. Kuten ennakkoon arveltiinkin, LGA1156:lle löytyy sekä Core i5 että Core i7 prosessoreita. Enää puuttuu Core i5 -prosessoreita LGA1366 kannalle, niin sitten soppa olisi kunnossa. Ja kappas kummaa, Intel muutti prosessorien nimeämiskäytäntöä. Core i7-920 ei toimi enää, uusi nimi on Core i7 Processor I7-920. Lähes jokainen sivusto muuten kirjoittaa nämäkin väärin :)

JAT Hardware kiittää ja odottaa kauhulla NVIDIA:n ja AMD:n seuraavia "keksintöjä".

Seuraava kysymys tuleekin Core i7 vs Core i5. Jos jo kuopattu Pentium Dual Core, nykyinen Pentium Processor for Desktop, suora "alasarja" Core 2 Duo:lle, Core i5 ei ehkä sitä aivan ole Core i7:lle, eroja on sen verran paljon. Joten eiköhän Core i5 saa oman osion Prosessoriopas: Intel:n, jos/kun prosessoreita tulee sarjaan enemmän. Tällä hetkellähän niitä on vain yksi malli, koska kolmesta uutuudesta kaksi on Core i7 -sarjaa. Myös Prosessoriopas: AMD sai pientä bugikorjausta.

Prosessorien nopeusjärjestys on myös päivitetty uutuuksien osalta. Ja nyt päästään taas mussutusosastolle. Kuten listalla on alusta asti lukenut, "Listalla tarkastellaan lähinnä arkkitehtuuria jos mahdollista" ja "Ylikellottuvuutta tai lämmöntuottoa ei huomioida mitenkään". Tästä seurauksena prosessorien automaattisia ylikellotuksia (Intelin prosessoreista löytyvä Turbo mode/Turbo boost ja mahdolliset ohjelmalliset ylikellotukset mallia AMD Overdrive 3.0 tmv) ei oteta listalla huomioon. Monet sivustot testaavat Core i7- ja Core i5 -prosessoreita turbo mode päällä ja koska kyseessä on ylikellotus, eli prosessorin osan kellotaajuuden nostaminen yli vakion, testitulokset eivät korreloi listan kanssa juuri ollenkaan. (ja hyvä niin). Varsinkin Core i5:n Turbo mode on selvästi aggressiivisempi kuin Core i7:n vastaava. Voidaan tietenkin sanoa ettei kyseessä ole ylikellotus, koska "pysytään valmistajan asettamissa lämmöntuottorajoissa", "vain osaa prosessorista ylikellotetaan" tai "ylikellotus on tässä tapauksessa valmistajan hyväksymä tapa". Mitä tulee ensimmäiseen, lasketaan käyttöjännitettä ja nostetaan kellotaajuutta ei tuolla kaavalla ole ylikellotusta. Toisessa tapauksessa voidaan siis viritellä kaikkea prosessorista löytyvää kunhan yksi osa jätetään vakioksi. Ja kolmannessa tapauksessa, noh, mistäköhän syystä markkinoille on tullut paljon kerroinlukottomia prosessoreita. Tuskin yhteensopivuusongelmat kelpaavat syyksi.

Joka tapauksessa kyse on selvästä ylikellotuksesta ja siksi sitä ei listalla huomioida. Jäljelle jää perusongelma, korvaako Core i5:n integroidun PCI Express väylän hyödyt yhden muistikanavan vähenemisen ja huomattavasti heikomman väyläratkaisun. Niin ristiriitainen asia, että  Core i5:t ovat samalla viivalla saman kellotaajuuden Core i7:n kanssa ja varustettuna kysymysmerkeillä, jos perusominaisuudet ovat muuten samat. Painotus jätetään siis lukijan päätettäväksi, ainakin toistaiseksi. Jos omaa mielipidettäni haetaan, laittaisin Core i7:n Core i5:n yläpuolelle. Mutta koska integroitu PCI Express ohjain teoriassa on kova sana monissa tapauksissa, tämä on erittäin "tapauskohtainen" asia.

30.8.2009: Valmistajien nimisekoilut tekevät päivityshommat varsin vaikeiksi. Kun nyt myös AMD päätti pistää kehiin "uuden" prosessorisarjan, Athlon II X2:n, tulee väkisin mieleen Celercon 400 Sequence joka haudattiin parin julkaisun jälkeen kaikessa hiljaisuudessa. Ehkä tähänkin "sarjaan" tulee vain muutama prosessori. Kun myös Intel julkaissee Core i7-prosessoreita myös tulevalle Core i5:n käyttämälle LGA1156 prosessorikannalle, soppa senkuin sakenee.

Katselen prosessorijuttuja tarkemmin kunhan Core i5:t virallisesti julkaistaan. Prosessoriopas: AMD:ssa pikkupäivityksiä ja korjauksia.

Konepakettisuositukset päivitetty taas normaaliin tapaan. Konepakettien mussutusosasto Intelin syrjimisen osalta voitaneen käsitellä tässä. Kerrankin olen samaa mieltä AnandTechin kanssa, Core 2 Quadien hinnoittelussa ei ole mitään järkeä. Toisaalta Core 2 tarvitsee suuren L-2 välimuistin, muuten se ei ole nopea ja se taasen tiputtaa pienen L-2 kakun Core 2:t varsin pahasti suositeltavien joukosta. Mitä taasen tulee suuren välimuistin kaksiytimisiin Core 2:n, ei muuta vikaa kuin se että samalla hinnalla saa erittäin pätevän neliytimisen prosessorin.

Ja muutenkin Intelille annetaan aika paljon anteeksi nykyisissä suosituksissa. Niissä kun katsotaan myös hintaa ja vähän tiukemmalla linjalla Core i7:a ei suosituksissa olisi ollenkaan. Siitä yksinkertaisesta syystä että LGA1366-emolevyt tarjoavat korkean hinnan vastineeksi hyvin vähän, ts ovat niin rankasti ylihinnoiteltuja suhteessa varusteluun, ettei puhtaasti tältä pohjalta pitäisi listata ollenkaan. Eli tälläkin kertaa konepaketeissa on käytetty "järkeä" ja yritetty olla tasapuolinen. Ja kuten ennenkin, AMD/ATI/NVIDIA/Intel vaihtoehtoja annetaan, oli sitten "markkinatilanne" mikä hyvänsä.

16.8.2009: AMD julkaisi uuden prosessorin joka vie sen kellotaajuuskisan johtoon, 3.4 GHz kun Intelin "paras" on vain 3.33 GHz. Pentium 4:a ei liiemmin kaupasta saa, joten niitä lienee turha laskea tähän. Itse asiassa 3.8 GHz.n Pentium 4 johtaa edelleen kellotaajuuskisaa Intelinkin puolelta, vaikka julkaistiin noin 4 vuotta sitten.

Muutenkin aika vahvojen huhujen perusteella syyskuun alkupuolella tulee Inteliltä Core i5 -prosessoreita ja AMD:lta DirectX 11 -näytönohjaimia. Molemmat hoideltu Odotuslistaan.

Konepakettisuositukset päivitetty.

Samalla päivitystä Prosessoriopas: AMD:n ja Prosessorien nopeusjärjestys -listaan. Ja kun varsinkin noihin nopeusjärjestys -listojen järjestyksiä kommentoidaan jatkuvasti ja perusteluina käytetään "testejä", niin otetaan taas pieni mussutusosasto käyntiin.

On ihan tarpeeksi monta kertaa nähty, etteivät varsinkaan prosessorien testaajat yleensä tiedä mitään olennaista käyttämistään testiohjelmista. Esim "prosessori A on tässä ohjelmassa nopea koska prosessori suorittaa hyvin SSE-laskuja". Kun tarkemmin katsellaan, niin kyseinen ohjelma ei tue SSE:ta, joten prosessorin nopeus ko ohjelmassa ei taatusti johdu mistään "hyvästä SSE-laskentanopeudesta". Ja jos testaajat eivät edes tällaisia asioita jaksa (vai pitäisikö sanoa: osaa) selvittää, niin mitähän tuollaisillakin "testeillä" tekee. Homma tuntuu menneen massatuotannoksi, jossa laitetaan softa pyörimään ja luetaan ruudulta tulos. Ja hyväksytään se, oli se sitten kuinka järjetön tahansa.

Lisäksi Core i7:n osalta voidaan spekuloida oikein kunnolla. Intel tunnetusti laittoi prosessoriin Turbo boost -ominaisuuden, joka nostaa yksittäisten ytimien kellotaajuutta, jos useaa ydintä ei kunnolla kuormiteta. AMD:lla on  tarjolla mm. vastaavaa asiaa tekevä Overdrive 3.0 -ohjelma, jota testeissä harvemmin käytetään. Jos selitys on se että kyseessä on erillinen ohjelma eikä prosessoriin sisäänrakennettu ominaisuus, niin miksi sitten testejä varten asennellaan yleensä Windows kaikilla mahdollisilla päivityksillä ja ajurit jokaiseen osaan? Eiköhän näytönohjaimetkin pitäisi sitten testata ilman ajureita, nehän täysin selvästi ovat ihan muuta kuin "osaan sisäänrakennettu ominaisuus". Kyllähän näytönohjaimetkin toimivat ilman ajureita Windowsissa, joten edes toimivuudella asiaa ei voi perustella.

Prosessorien nopeusjärjestys -listan kärkipää aiheuttaa ehkä keskustelua, mutta kolmesta täysin erilaisesta on täysin mahdoton sanoa mikä on paras. Jo pelkästään kakkostason ja väylien tarkastelu tekee tiukkaa. Core i7 tarjoaa surkean kakkostason välimuistin siinä missä Phenom II tarjoaa edes kohtalaisen, molemmat tarjoavat erinomaisen väyläratkaisun. Kun taas Core 2 -pohjainen tarjoaa huikean suuren ja nopean kakkostason välimuistin antiikkisella väylällä. Meillä on vakio-ongelma, aina löytyy sovellus jossa jokin kolmikosta on nopein. Ja sitten kun mennään siihen "kuinka suuressa osassa softia on nopein", ollaankin jo peli menetetty.

2.8.2009: Heittelin korjauksia erinäisiin oppaista löytyneisiin rikkinäisiin linkkeihin. Samalla pientä korjausta Pentium Processor for Desktopin osalta, Intel on selvästi halunnut erottaa Core 2 Duo:n ja Pentiumin toisistaan, joten "suuren" eron tekee se ettei Pentium Dual Core tue SSE4.1:a. Mahtavaa.

Odotuslistaan pientä päivitystä. Kesä on usein hiljaista aikaa.

Konepakettisuositukset on jälleen päivitetty. Konepakettisuositusten "muoto" on varsin vapaa, joten jos on muutosehdotuksia, niitä voi esittää vaikkapa tätä kautta.

18.7.2009: Julkaisupuolella odotellaan koulunalussesonkia, Windows 7:a ja DirectX 11:a, luulisin. Tosin tuttuun tapaan valmistajat laittavat hiljaisia julkaisuja kehiin. Päivittelin Prosessorien nopeusjärjestys -listaan toivottavasti aika paljon puuttuneita malleja. Varmasti joitakin vielä puuttuu ja palautetta saa antaa. Päivitystä saivat myös Konepakettisuosituksia, Prosessoriopas: Intel, Prosessoriopas: AMD ja Osien yhteensopivuus.

Intelin prosessoreihin liittyen tuli myös varsin hyvä kysymys, eli onko Pentium Processor for Desktop (entinen Pentium Dual Core) E6300 oikeassa paikassa. Noh, kuten Intelin sivuilta voidaan todeta, E6300:a löytyy sekä Core 2 Duo että Pentium Processor for Desktop versioina. Uusittu nimeämiskäytäntö toimii siis loistavasti.

5.7.2009: Prosessori ja näytönohjainpuolella julkaisutahti on rauhoittunut edes vähän. Nyt odotellaankin sekä käytännöllisiä että nopeuden suhteen päteviä parannuksia. Esimerkiksi "BIOS:n korvike" EFI:ta odotellaan edelleen laajemmassa määrin PC-koneisiin. Apple on sitä käyttänyt jo kauan. Lisäksi USB 3.0 tarjoaa edes vähän paremman vaihtoehdon USB 2.0:lle. Firewirehän on periaatteessa paljon parempi kuin USB, toisaalta esim hiiren liittäminen tietokoneeseen Firewiren kautta olisi aika overkilliä ja siksi USB lienee jatkossakin hyvin suosittu.

Serial ATA 3.0 on lähes täysin turha, sen sijaan nopea, kohtuukokoinen, hyvin toimiva ja kohtuuhintainen SSD-levy voi olla tulevaisuuden superhitti.

Kasa pikkupäivityksiä seuraaviin oppaisiin:

Näytönohjaimien nopeusjärjestys, Prosessoriopas: Intel, Ylikellotus FAQ, Osien yhteensopivuus, Konepakettisuosituksia ja Odotuslista.


Opaspäivitysinfoa 4-6/2009 - JAT
Tässä päivittyvässä viestissä kerrotaan tulevista opaspäivityksistä huhtikuun, toukokuun ja kesäkuun 2009 osalta.

21.6.2009: Taas nähdään ettei varhaisiin tietoihin ole luottamista. SATA3:n (tai miten se jatkossa tullaankaan kirjoittamaan) "piti" vaatia uudenlaiset kaapelit. Nyt sanotaan että normaalit SATA-kaapelit sopivat myös SATA3-käyttöön, tosin niiden pitää olla riittävän hyvälaatuisia. Odotettavissa mielenkiintoisia yhteensopivuusongelmia, olettaisin.

USB 3.0 ei arvioiden mukaan pääse luvattuihin nopeuksiin kuparikaapelilla, vaan 500 megatavua/sekunti nopeuteen vaaditaan todennäköisesti optinen kaapeli tai vastaavaa. Standardissa halutaan ilmeisesti jättää tilaa tulevaisuuden varalle. Myös yhteensopivuuden suhteen tulee kylmää vettä niskaan. B-tyypin liittimissä ja Micro USB -liittimissä yhteensopivuus ristiin eri standardin liittimien välillä ei ole lähelläkään täydellistä. Vaikka virallinen spesifikaatio näin sanoo, tilanne saattaa muuttua.

Molemmista uutuuksista päivitystä Osien yhteensopivuus -oppaaseen.

14.6.2009: USB 3.0 ja uusin Serial ATA -määritys, onko se nyt sitten SATA3 vai SATA 6 Gb/s vai SATA 6 GB vai jonki muu, ovat tietyllä tavalla kiinnostavia uutuuksia. USB 3.0 ei ole ihan niin helppo kuin äkkiseltään voisi kuvitella, päivitystä tulossa ensi viikolla.

Konepakettisuositukset saivat päivityksen ja kannattaa tarkistaa myös Jimm's PC Store:n uusiutuneet sivut.

7.6.2009: Päivän sekoiluista vastaa AMD uudella prosessorisarjallaan. Kun kahden ytimen Phenomit laitettiin Athlon X2 -merkinnän alle, kahden ytimen Phenom II on "tietenkin" Phenom II X2. Juuri näin. Prosessoriopas: AMD sai parit päivitykset ja koska myös Intel sai pihalle pari uutta mallia, Prosessoriopas: Intel päivitetty.

ATX-virtalähteiden valmistajalistaukseen laitoin hieman päivitystä. Virtalähteiden tapauksessa on turha puhua  merkkiuskollisuudesta.

Jos prosessori-/näyttispuoli vähän rauhoittuu, voisi katsella jotain uutta osiota.

31.5.2009: Quad core -prosessorien yleistyessä arvelin, että edes Dual core -prosessorien kohdalla päästään eroon näytönohjaimia vaivaavasta "lähes sama malli ja käytännössä yhtä nopea mutta kuitenkin eri kortti" -floodauksesta. Väärin arvattu. Prosessorien nopeusjärjestys -listalla on päivityksen jälkeen melkoinen kasa "käytännössä sama, rakenteeltaan hieman eri, käytännössä yhtä nopea" -malleja. Jonkinlaisen hämärän muistikuvan mukaan tietyt valmistajat ovat luvanneet yksinkertaistaa tuotevalikoimaansa. Näyttää menevän toiseen suuntaan...

Konepakettisuositukset saivat normaalin päivityksen. Seuraavaksi katsastan mitä on tapahtunut virtalähteiden puolella. Eli päivityksen alle täysin mahdoton päivitettävä "ATX-virtalähteiden valmistajalistaus".

24.5.2009: Nykyinen taloudellinen tilanne ainakin tuntuu vaikuttavan prosessorimarkkinoiden julkaisutahtiin. Ns "juppimalleja" tulee entistä vähemmän siinä missä "keskisarjaan" tulee jatkuvasti uutta. Prosessoriopas: AMD ja  Prosessoriopas: Intel päivitetty tiettyjen "hiljaisten uutuuksien" osalta. Nimisekoiluissa kunnostautuu tällä kertaa Intel. "Pentium Dual Core" onkin nykyisin "Pentium Processor for Desktop". Mikähän vanhassa nimessä oli vikana...

17.5.2009: AGP-näytönohjaimien saatavuus PCI Express -aikakaudella on ikuinen ongelma. Näytönohjaimien nopeusjärjestys on yrittänyt listata AGP-väylään saatavia näytönohjaimia piirien osalta. Tein suuremman päivityksen ja tarkistin hakukoneita käyttämällä olisiko tiettyjen piirien pohjalle tehtyjä AGP-kortteja saatavilla. Tässä suhteessa tulikin aika paljon lisäystä listaan. Hakukoneet eivät ole kovin luotettava tapa tämänkään asian tekemiseen ja siksi palautetta otetaan vastaan.

Seuraavaksi voisi katsella "hiljaisia" prosessorijulkaisuja, eli prosessoreita, jotka tulevat kaikessa hiljaisuudessa saataville. Niistä yleensä valmistajat eivät erikseen mainitse mitenkään. Prosessorimalli vain ilmestyy listoille. Samalla tulee päivitystä prosessorioppaisiin ja prosessorien nopeusjärjestys -listaan.

Konepakettisuositukset saivat viikon toisen päivityksen.

3.5.2009: Ylikellotus FAQ:n lisättiin osuus Core i7:n käyttämästä QPI-väylästä parin muun pikkupäivityksen ohella. Samalla myös pieni päivitys Prosessoriopas: Intel:n. Kieltämättä väylien siirtokyky on mielenkiintoinen tapaus, eli lasketaanko siirtokyky molempiin suuntiin yhteen, ilmoitetaanko siirtokyky vain yhteen suuntaan vai käytetäänkö muuta ilmaisutapaa. Asia harkinnassa.

Viikon "uutuus" tulee ATI:lta, joka haluaa korvata Radeon HD 4850:n numerohirviöllä 4770. ATI:n idea selventää nimeämiskäytäntöä ei taaskaan oikein toimi. Eli ensimmäinen numero ilmaisee "sukupolven", toinen numero sijoituksen "sukupolven" sisällä eli käytännössä perusarkkitehtuurin. Kolmas numero taas ilmaisee sijoituksen perusarkkitehtuurin sisällä. Eli sijoittuuko 4770 4850:n yläpuolelle vai alapuolelle tässä numerointimallissa? Jaa-a.

Näytönohjaimien nopeusjärjestys sai täten pientä viilausta ja myös Konepakettisuositukset päivitetty.

26.4.2009: Viikon suurinta uutuutta edustanee AMD:n Phenom II 955. Eli ei mitään kovin mullistavaa. Tulevista näytönohjainpiireistä tuli ulos kasa huhuja, jotka vielä toistaiseksi ovat todellisia huhuja. Pientä päivitystä Prosessorien nopeusjärjestys ja Prosessoriopas: AMD. Seuraavana viritelyvuorossa Ylikellotus FAQ.

19.4.2009: Konepakettisuositukset saivat normaalin päivityksen lisäksi hieman suurempaa muutosta. DDR3-muistien hinnat ovat vielä toistaiseksi aika korkeat, mutta tässä vaiheessa aika lienee kypsä antaa niitä vaihtoehdoiksi. Samalla  suosituksiin tuli mukaan myös Core i7- ja Socket AM3-pohjaisia vaihtoehtoja.

12.4.2009: Pari uutta julkaisua näytönohjainpuolella. NVIDIA:n GeForce 275 on lähes sama kuin GTX 260 216, tosin Stream-prosessorien määrää on nostettu ja valmistustekniikkaa paranneltu. Samalla luonnollisesti kellotaajuuksia on viilattu ylöspäin. Onkohan yritys oppinut jotain nimeämisestä, speksien perusteella GTX 275 sijoittuu GTX 260:n ja GTX 285:n väliin lähes yhtä hyvin kuin mallinumeroista voisi päätellä.

ATI laittoi ulos Radeon HD 4890:n. Piirissä huhuttiin olevan "mukavia" uudistuksia muistinhallinnan puolella, sitten huhuttiin ettei niitä olekaan. Oli miten oli, piiri ei ainakaan hitaammalta vaikuta kuin Radeon HD 4870.

Näytönohjaimissa kehitys on viime aikoina ollut hidasta. NVIDIA:n DirectX 10.1 piiriä odotellaan edelleen ja ATI/AMD ilmeisesti tyytyy pitkälti viilailemaan nykyisiä piirejä. Erittäin pienikokoisina niitä on helppo myydä halvalla.

Muutenkin julkaisupuolella näyttää hiljaiselta. Esim. Intelin huhuttu Core i5 tuskin tulee vähään aikaan, koska huhujen mukaan LGA775 tavaraa löytyy vielä melkoisia määriä ja nekin pitäisi myydä. Vaikuttaakin siltä ettei muihin kuin "varmoihin hitteihin" tai halpoihin lisäominaisuuksiin panosteta kunnolla. Sellaisia voisivat olla esim kohtuuhintaiset ja nopeuksiset SSD-levyt sekä emolevyihin varsin helposti toteutettavat lisäykset EFI ja USB 3.0.

Päivityksinä Odotuslista, jossa ei tosin paljoa päivitettävää ole ja Näytönohjaimien nopeusjärjestys mainittujen uutuuksien osalta.

Opaspäivitysinfoa 1-3/2009 - JAT
Tässä päivittyvässä viestissä kerrotaan tulevista opaspäivityksistä tammikuun, helmikuun ja maaliskuun 2009 osalta.

29.3.2009: Typokorjauksia ei tarvinnut tehdä kovin paljoa. Jokaisesta oppaasta pahimmat saatiin toivottavasti korjattua. Samalla pientä viilausta moniin oppaisiin.

Vähän enemmän muutosta saivat Prosessorikantojen päivitettävyys ja Konepakettisuosituksia. Prosessorikantojen vaihtuminen onkin varsinainen klassikkotapaus "turhasta kehityksestä jolla pakotetaan ostamaan uusia osia", tässä tapauksessa emolevyjä. Intelin propaganda sinänsä tehoaa varsin hyvin. Prosessorikanta pidetään samana, jolloin jopa "asiantuntijat" menevät joskus halpaan. Klassikkotapauksena mainittakoon jo edesmennyt sivusto DesignTechnica, jossa asiaa vertailtiin jotakuinkin seuraavasti. "Jos ostit vuosia sitten Socket 478 -emolevyn, sinulla oli päivitysreitti vuosiksi eteenpäin". Prosessorikantahan oli sama, mutta ensimmäiset Socket 478 -emolevyt eivät millään konsteilla venyneet 200 MHz väylälle, jonka uudet (kerroinlukitut) Socket 478 -prosessorit vaativat toimiakseen. Sama pätee LGA775:n. Prosessorikanta on fyysisesti pysynyt kauan samana, mutta päivittäjän kannalta sillä ei ole mitään merkitystä, koska ensimmäisiin (eikä vähän tuoreempiinkaan) LGA775 -emolevyihin eivät Core 2 -prosessorit sovi.

AMD-puolella taasen pätee erittäin hyvin sääntö "emolevyn prosessorikanta sama kuin prosessorin kanta = prosessori sopii".

22.3.2009: Julkaisupuolella ei tapahdu juuri mitään. Tähän väliin voisi tehdä pientä typokorjausta oppaisiin. Taktiikka tietenkin "pastetaan tekstinkäsittelyohjelmaan jossa oikoluku". Se ei tietenkään ota kantaa "lauserakenteisiin", sanojen typot tulevat silti hyvin esiin.

Odotuslista sai pientä korjailua.

14.3.2009: Linkitykset uusittuun Ylikellotus FAQ:n korjattu muihin oppaisiin. Toisaalta vastaan tuli useita asioita, joista uudessa oppaassa ei ole mainintaa. Mahdollisesti ne lisätään myöhemmin.

NVIDIA:n nimisekoilu on ollut tapetilla ja vihdoin alkaa jotain konkreettistakin tulla ulos, eli GeForce GTS 250 (entinen GeForce 9800 GTX+). Seurataan mitä tuleman pitää ennen Näytönohjaimien nopeusjärjestys -listaan kajoamista.

Uusien SSD-levyjen kanssa pidetään ehkä turhaakin kiirettä, pikkuvikoja näyttää riittävän. Erityisesti nopeus pidemmässä käytössä on tapetilla. Koska levyjen kestävyyttä parannetaan kirjoittamalla tietoja pitkin levyä, jotta samaan muistisoluun ei kirjoitettaisi jatkuvasti vaan "kirjoituskuorma" jakautuisi, varsin nopeasti tieto hajoaa pitkin levyä ja ainakin nykyisillä levyillä hidastuminen voi tulla ongelmaksi. Samasta syystä levyn eheytys ei auta, koska sama "automaattinen kestävyydenparantaja" heittää tiedot pitkin levyä eikä peräkkäin kuten perinteisillä kovalevyillä.

Konepakettisuositukset saivat kuukauden toisen päivityksen.

8.3.2009: Uusittu Ylikellotus FAQ on sen verran hyvässä mallissa että se kelpaa korvaamaan vanhan. Ylikellotus FAQ:n ensimmäiset versiot keskittyivät pitkälti "tämä osa ylikellotetaan tällä tavalla ja tämä toinen tällä tavalla" -tyylisiin ohjeisiin. Nykyinen versio tarjoaa lähinnä perustiedot, joiden avulla tiettyihin osiin liittyvää tietoa pystyy hakemaan ja ymmärtämään.

FSB-osuus vaati ehkä eniten säätämistä. Core i7:n QPI:sta ei ole vielä asiaa, koska on odotettavissa, että "kahden muistikanavan Core i7:n" tulee nykyisestä huomattavasti eroava ratkaisu. Esimerkiksi Hyper Transportin uusin versio eroaa melko paljon ensimmäisestä, perusperiaatteet ovat silti käytännössä samat. Joten katsotaan QPI:ta piakkoin. Myös pari muuta kohtaa jäävät "odottamaan uutta inspiraatiota".

Linkitykset Ylikellotus FAQ:n ja sieltä pois korjataan myöhemmin,

Jälkiviisastelu-osuudessa voisi käsitellä mahtavaa Serial ATA:a. Aikoinaan haukuin SATA:a surkeaksi, koska se on aivan liian hidas. Kun nykyään puhutaan ennemminkin kymmenistä gigatavuista (sekunnissa) satojen megatavujen sijaan (ja julkaisuhetkellä puhuttiin gigatavuista), SATA2 on melko hidas viritelmä. Kuten oli jo julkaisuhetkellä kritisoin, SATA on hidas, koska se ei ole juuri sen nopeampi kuin ikivanha IDE-viritys. Okei, kovalevyjen siirtonopeudet olivat pieniä, joten se ei ollut ratkaiseva seikka. Sillä hetkellä.

Nyt kun SSD-levyt siirtävät hyvin lähelle 300 megatavua sekunnissa (ja tulevaisuudessa todennäköisesti yli), SATA2 alkaa olemaan paha rajoite. Eli eiköhän SATA:n voi jo tässä vaiheessa tuomita epäonnistuneeksi viritykseksi. SSD-limppuja voi toki liittää PCI Express -liitäntöihin, mutta aika monessa emolevyssä ei ole vapaana PCI Express x2 tai nopeampia korttipaikkoja. PCI Express x1 on samaa tasoa kuin SATA2.

Mitä tulee hintapuoleen, esim SATA2:n "piti olla" huomattavasti kalliimpi kuin SATA1:n. Käytännössä SATA2-laitteet olivatn halvempia kuin SATA1:t. Kun liikutaan luokassa muutama sata megaa sekunnissa, eipä pieni nopeudenkorotus voikaan olla kovin merkittävä hinnan suhteen...

1.3.2009: Uusittu Ylikellotus FAQ tulee ensi viikolla, jos ihmeempiä ei tapahdu. Varsinkin FSB- ja muistiosuus meni pitkäkti kokeiluperiaatteella, muutoksia voi helpommin katsella kun on "jotain valmista".

Nykyisessä tilanteessa on varsin vaikeaa ennustaa tulevien tuotteiden julkaisuajankohtia. Jopa "pidetään joka vuosi" messutapahtumia on peruttu ilmeisesti maailmanlaajuisen laman seurauksena. Toisaalta on myös kerrottu "varastojen tyhjentämisestä", joka ymmärrettävästi ei auta uusien tuotteiden markkinoileltuloa. Näiden asioiden takia Odotuslista on varsin vaikea päivitettävä.

Osien yhteensopivuus sai muutamaan osioon päivitystä. Virtalähteiden valmistajalistauksessa mainitaan "tilanteen muuttuvan jatkuvasti", ja sitä todella tapahtuu. Lista on lähes mahdoton pitää kovin hyvin ajan tasalla viimeisimpien muutosten osalta, tuollaisenakin se silti lienee parempi kuin ei mitään.

Konepakettisuosituksiin saattaa tulla tulevaisuudessa parannettua ulkoasua. Toistaiseksi mennään vanhalla. Suositukset päivitettiin normaaliin tapaan.

22.2.2009: Uusi ylikellotus FAQ selkeytyy vähitellen. Oppaaseen oli tarkoitus laittaa pienimuotoista historiakatsausta aikaisempiin ylikellotustapoihin. Sitä tulee FSB-osuuteen, jossa käsitellään muutenkin prosessorien historiaa lyhyesti. Ylikellotustavat ovat vuosien saatossa kehittyneet huimasti. Tiettyjä nykyisenkaltaisia asioita menneiltä vuosilta silti löytyy. Ja jos ei muuten, niin takavuosien tapahtumat ovat usein  mielenkiintoisia.

Näytönohjaimien nopeusjärjestys koki pientä päivitystä AGP-näytönohjaimien osalta. Niitä tippuu vähän väliä, yleensä ilman suurta kohua. Samassa listassa on ongelmia myös näytönohjaimien kellotaajuuksien kanssa. Valmistajien "suosituksia" noudatetaan aivan miten sattuu ja siksi järjestystä on tietyiltä osin vaikea pitää.

Muropaketti saavutti kunnioitettavan 10 vuoden rajapyykin. Onnittelut siihen suuntaan.

15.2.2009: Koneiden kanssa oli hieman vaikeuksia, Windowsin uudelleenasennus ja muuta normaalia.

Ylikellotus FAQ:n kanssa kävi niin kuin saattoi arvatakin, eli tekemisen yhteydessä tuli mieleen uusia merkittäviä asioita, jotka pitäisi saada mukaan. Niiden lisäämisessä menee jonkin aikaa, sen takia päivitetään välillä muitakin osioita.

Paljon puhutun laman takia Odotuslista on harvinaisen tyhjä. Tuotekehitykseen varmaankin panostetaan myös jatkossa, tosin tässä vaiheessa kulujen minimointi lienee etusijalla.

Prosessoripuolelta suurempaa päivitystä sai nelikko Prosessorien nopeusjärjestys, Prosessoriopas: AMD, Prosessoriopas: Intel ja Osien yhteensopivuus. Kun nimeämisistä haukutaan usein, niin eipä tehdä tästäkään poikkeusta. AMD:n Athlon X2 7XXX -sarjan prosessorit ovat melko "hauskoja" tapauksia. Ei riitä että ne perustuvat eri ytimeen kuin muut Athlon X2:t ja käyttävät eri prosessorikantaa, vaan lisäksi ne täytyy lisätä prosessorisarjaan jonka nimi on jo kertaalleen vaihdettu (Athlon64 X2 -> AthlonX2). Samalla korjattu myös pieni lipsahdus Phenom- prosessorien SSE-tuen osalta. Phenomithan eivät tue SSSE3:a vaan SSE3:a. Intelkin voisi hieman harjoitella, kohta varmaan pukkaa ulos SSSSSSSSSE4-käskykanta. Ylimääräiset S:t sekoittavat ihanasti.

Päivityksinä lähinnä lisäyksiä. AMD-puolella Socket AM3 -kantaisten prosessorien osalta ja Intel-puolella pari puuttunutta prosessorimallia. Samat Prosessorien nopeusjärjestys -listaan ja Osien yhteensopivuus -oppaassa pientä selvitystä AM3 ja AM2+ prosessorikantojen keskinäisestä yhteensopivuudesta.

Myös Konepakettisuositukset saivat kuukauden toisen päivityksen.

1.2.2009: Tulevasta Ylikellotus FAQ:sta puuttuvat tällä hetkellä kokonaan muistien ylikellotus, näytönohjaimien ylikellotus ja QPI. Näytönohjaimista tuskin tulee asiaa, koska erittäin monet asiat pätevät juuri yhteen tiettyyn näytönohjainmalliin. Muisteista lisätään tietoa luultavasti erilaisten väylätarkaisujen yhteyteen. QPI:n kohdalta odotetaan seuraavaa versiota, jos se ei radikaalisti eroa nykyisestä, voisi odottaa saman perustekniikan olevan käytössä pitkään. Esim Phenom II:n Hyper Transport ratkaisu on melkoisesti kehittynyt ensimmäisen Athlon64-prosessorin vastaavasta, mutta samat perusperiaatteet pätevät pitkälti.

Konepakettisuositusten kuukauden ensimmäinen päivitys sisällä. Konepaketeista on tullut myös hieman palautetta ja sitä voisi tässä purkaa. Aiheellinen kysymys on luonnollisesti "miksi suositellaan merkin X tuotteita jos merkki Y tarjoaa paljon enemmän samalla rahalla". Tämä käytäntö on ollut konepakettisuosituksissa lähes alusta asti, eli AMD/ATI/NVIDIA/Intel vaihtoehtoja tarjotaan jos niitä on saatavilla. Huippukalliita vaihtoehtoja ei ole pitkään aikaan ollut suosituksissa mukana, joten sen takia 700 euron prosessorit ja muut vastaavat puuttuvat listalta lähes poikkeuksetta. Samasta syystä Core i7 puuttuu toistaiseksi. Vaikka prosessorit ovat kohtuuhintaisia, samaa ei voi sanoa muisteista (vaihtoehtoja ei ole DDR3:lle) ja emolevyistä. Eiköhän Core i7 tule jossakin vaiheessa suosituksiin mukaan, kunhan hinnat laskevat järkevämmälle tasolle.

25.1.2009: Tulosvaroituksia ja/tai huonoja tulostietoja tulee firmoilta sitä tahtia, että huh huh. Saa nähdä miten tämä vaikuttaa tuotekehitykseen. Julkaisutahti tuntuu ainakin hieman hiljentyneen. Tulevaisuus sen kuitenkin näyttää.

Uusittuun Ylikellotus FAQ:n näyttäisi sittenkin tulevan melko vähän vanhaa tekstiä. Uutta tulee olemaan lähes kaikki. Valmistuu "sitten joskus". Katsotaan muita pienempiä päivityksiä kun tuo saadaan kondkseen.

18.1.2009: "Maailmanlaajuinen lama" tuntuu poikivan AMD:lle irtisanomisia ja Intelillä kammottavaa tuloksen heikentymistä. Saa nähdä, miten tämä vaikuttaa tuotekehitykseen vai vaikuttaako mitenkään.

Ylikellotus FAQ:n uusinta on edelleen vaiheessa. Muuten opaspuolella pitäisi "arvata" julkaiseeko AMD enemmänkin  K10-pohjaisia prosessoreita Athlon X2 -sarjaan. Koska prosessorisarjan nimi on sama, mutta prosessorit eroavat varsin paljon, on vaikeaa lisätä kyseisistä malleista tietoja.

Konepakettisuositukset päivitetty taas kerran.

11.1.2009: NVIDIA laittoi ulos päivitetyn GeForce GTX 280:n, uutuuden nimi on kerrankin selkeähkö GeForce GTX 285. Samaa piiriä käyttävä kahden piirin "voileipä" sen sijaan kantaa nimeä GeForce GTX 295. Nimestä on vaikea suoraan päätellä kyseessä olevan kahden piirin versio.

AMD ei hieman yllättäen julkaissut vastavetoa näytönohjain puolella. Prosessoripuolella sen sijaan Phenom 2 jatkaa AMD:n "tätä prosessoria ei suunniteltu SuperPi:ta varten" -linjaa, josta kaikki eivät selvästikään pidä. Ilmeisesti piin likiarvoja ei olla tarpeeksi laskettu, koska se halutaan laskea aina uudelleen ja uudelleen.

Pientä päivitystä saivat Odotuslista, Näytönohjaimien nopeusjärjestys, Prosessoriopas: AMD. Uusi Ylikellotus FAQ edistyy hitaasti mutta varmasti. Suurena muutoksena väliotsikoiden määrä vähenee huomattavasti. Periaatteessa tekee siitä selkeämmän, toisaalta tietoa voi joutua etsimään vähän pidempään ja päivitettävyys vaikeutuu hieman. Koska kyseessä on pitkälti yleisen tason opas, muutoksen hyödyt ylittävät haitat.

6.1.2009:
Aiemmin oli puhetta NVIDIA:n nimisekoiluista. Toistaiseksi uusilla nimillä varustettuja kortteja ei tunnu suuressa mittakaavassa löytyvän, joten katsotaan tuleeko uusia nimiä todella. Muutenkin näytönohjainpuolella on ollut normaalia hiljaisempaa, loppuviikosta ehkä tapahtuu.

AMD:n Phenom 2:a on osunut Suomeenkin myyntiin asti, mielenkiintoista sinänäsä, koska virallista julkaisua ei vielä ole tapahtunut eivätkä AMD:n viralliset sivut uutuuksia tunne. Prosessorien nopeusjärjestys päivitetty Phenom 2:n ja kahden ytimen Phenomien osalta. Haukkumisosastolla AMD:n tapa uudelleennimetä Athlon64 X2:t Athlon X2 Dual Coreiksi aiheuttaa pientä muutosta myös listalla. Jossakin vaiheessa prosessorien mallinimet vaihdetaan "nykyiseen" nimeämistapaan.

Nopeustestiosastolla (kun kerran noita nopeusjärjestyslistoja on, ei voi tältä aiheelta välttyä) ei onneksi haukkumisen aiheet lopu. Tällä kertaa voisi käsitellä huippuhyödyllistä 3DMark 06:n CPU testiä. Kyseinen testi laittaa käytännössä ohittaa näytönohjaimen kokonaan ja laittaa prosessorin laskemaan grafiikkaa. Mielenkiintoinen idea todellakin. Eli otetaan useiden satasien arvoinen kokoonpano, johon laitetaan 3D:n kykenemätön näytönohjain. Ja sitten pitäisi pyörittää 3D-grafiikkaa? Vähän sama kuin pelaisi Quake 2:ta Software renderingillä vaikka koneessa olisi pätevä 3D-näytönohjain. Erittäin "käytännönläheinen" testi.

Intelin QPI aihuttaa tuttuja ongelmia. Virallista tietoa Intelin sivuilta kyseisestä ratkaisusta on tutun vaikea löytää. "Parempi kuin edellinen, huikea edistysaskel" jne tyylistä sepustusta riittää, muuta saa hakea. Ei mitään uutta sinänsä. Uuteen Ylikellotus FAQ:n tulee tulee myös QPI:sta jonkin verran tietoa. FSB-osuus on tällä kertaa jaettu osioihin prosessoriväylän mukaan, eli EV6, Hyper Transport, GTL+ ja niin edelleen.

Konepakettisuositukset myös päivitetty. Jos ennakkohuhuja uskoo, viikon loppupuolella tapahtuu paljon.



Google mainokset





All content + material/text/images Copyright 1999-2011 JAT Hardware. All Rights Reserved.

You may link to any public page under http://www.jathardware.com-domain. If you want to copy or use commercially any material from http://www.jathardware.com, contact jat@jathardware.com via e-mail.

Kaikki sisältö + materiaali/teksti/kuvat Copyright 1999-2011 JAT Hardware. Kaikki oikeudet pidätetään.

Saat linkittää mille tahansa julkiselle sivulle http://www.jathardware.com-domain alaisuuteen. Jos haluat käyttää kaupallisiin tarkoituksiin tai muuten hyväksesi http://www.jathardware.com-sivuston materiaalia, ota yhteyttä jat@jathardware.com sähköpostitse.